TimoAro, profile picture
Uploaded byTimoAro
PDF, PPTX1,456 views

Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi

Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.

Embed presentation

Download as PDF, PPTX
 Val$o$eteen  tohtori  Timo  Aro    Toukokuu  2015   KUNTIEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI VUOSINA 2010-2014
SISÄLTÖ   ① Analyysin  tausta  ja  tavoi/eet   ② Luonnollinen  väestönlisäys  kunni/ain  vuosina  2010-­‐2014   ③ Kun=en  välinen  muu/oliike  kunni/ain  vuosina  2010-­‐2014   ④ Ne/omaahanmuu/o  (siirtolaisuus)  kunni/ain  vuosina   2010-­‐2014   ⑤ Väestönlisäys  kunni/ain  vuosina  2000-­‐2014   ⑥ Yhteenveto  
1.  Analyysin  tausta  ja  tavoi@eet      
Analyysin  tausta       •  Analyysin  kohteena  olivat  kaikki  Suomen  kunnat  (320)  1.1.2014   alueluokituksen  mukaises=     •  Analyysin  tavoi/eena  oli  selvi/ää  kun$en  (320)  väestöllinen   kilpailukyky  vuosina  2010-­‐2014:  kilpailukyvyn  osatekijät  sisältävät   luonnollisen  väestönlisäyksen  (syntyvyys  –kuolleisuus),  kun=en   välisen  muu/oliikkeen  (tulomuu/o-­‐lähtömuu/o)  ja  siirtolaisuuden/ ne/omaahanmuuton  (maahanmuu/o-­‐maastamuu/o).  Kolmen   väestönkehityksen  osatekijän  perusteella  laskeQin  kunni/ain   väestönlisäys  tai  -­‐vähennys  vuosina  2010-­‐2014.         •  Analyysi  sisältää  jokaisen  osatekijän  kohdalla  määrällisen   (absoluuQset  luvut)  ja  suhteellisen  (promillea  keskiväkiluvun   tuha/a  asukasta  kohden)  tarkastelun.         •  Analyysin  data-­‐aineisto  perustui  Tilastokeskuksen  väestö=lastoihin   vuosilta  2009-­‐2013.  Kunni/aiset  taulukot  ja  kartat  on  laadi/u   tekijän  toimesta  
Väestökehityksen  osatekijät   Luonnollinen   väestönlisäys   Ne/omaahan-­‐ muu/o   Kun=en   välinen   muu/oliike  
2.  Luonnollinen  väestönlisäys   kunni@ain  vuosina  2010-­‐2014  
    LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   YHTEENSÄ  VUOSINA  2010-­‐2014   yli  +5  000  hlöä   yli  –  279  hlöä   Luonnollinen  väestönlisäys   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  posi$ivinen  105   kunnassa  (32,8  %)  ja  nega$ivinen  215  kunnassa   (67,2  %)  vuosina  2010-­‐2014   §  Posi=ivisen  luonnollisen  väestönlisäyksen  kunnat   sijaitsivat  metropolialueen  ja  suurten  kasvukes-­‐ kusten  vaikutusalueella  sekä  neljässä  Pohjanmaan   maakunnassa   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  koko  maassa   yhteensä  39  401  henkilöä  vuosina  2010-­‐2014  eli   keskimäärin  7  880  henkilöä  vuodessa   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  määrällises=  suurin   Espoossa  (10894),  Helsingissä  (8657),  Oulussa   (8069)  ja  Vantaalla  (7109)  vuosina  2010-­‐2014.  Yli   tuhannen  henkilön  väestölisäykseen  pääsi   yhteensä  13  kuntaa     §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  määrällises=   nega=ivisin  Kouvolassa  (-­‐1240),  Savonlinnassa   (-­‐1020),  Kotkassa  (-­‐896),  Imatralla  (-­‐768)  ja   Pieksämäellä  (-­‐700).   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   KESKIMÄÄRIN  PROMILLEA  PER   VUOSI  (2010-­‐2014)   Luonnollinen  väestönlisäys  promillea     keskiväkiluvusta  per  vuosi  2010-­‐2014     yli  5  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐5  promillea  1000  as.  kohden   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Luonnollinen  väestönlisäys  yliZ  yli  10   promillea  tuha@a  asukasta  kohden   vuodessa  eli  yli  prosen$n  väkiluvusta   neljässä  kunnassa:  Limingalla  (16,7   promillea),  Luodossa  (16,5),  Tyrnävällä  (14,6)   ja  Kempeleessä  (12,1)   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun   suhteute@una  korkeinta  Pohjanmaan  maa-­‐ kun$en  alueella  ja  suurten  kasvukeskusten   kehyskunnissa.  Espoo,  Oulu  ja  Vantaa  olivat   ainoat  kaupungit,  jotka  olivat  20  eniten   luonnollista  väestönlisäystä  saaneiden   kun=en  joukossa.   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun   suhteute/una  nega=ivinen  yli  -­‐10  promillea   (1  %  väkiluvusta)  perä=  44  kunnassa.  Luon-­‐ nollinen  väestönlisäys  oli  nega=ivisin  Puuma-­‐ lassa  (-­‐17,9  promillea),  Luhankalla  (-­‐15,5),   Pelkosenniemellä  (-­‐15,2),  Laviassa  (-­‐14,4),   Ris=järvellä  (-­‐13,8)  ja  Sallassa  (-­‐13,8)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
TOP  20  Luonnollinen  väestönlisäys  määrällises$  ja   suhteellises$  vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   YHTEENSÄ  (ABS.)  VUOSINA  2010-­‐2014   Espoo   10894   Helsinki   8657   Oulu   8069   Vantaa   7109   Jyväskylä   3306   Tampere   3253   Seinäjoki   1657   Kirkkonummi   1413   Nurmijärvi   1270   Ylöjärvi   1141   Rovaniemi   1130   Järvenpää   1042   Vaasa   1031   Kempele   990   Kokkola   990   Tuusula   975   Kuopio   940   Lempäälä   880   Vih=   853   Kerava   839   KUNTA   LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   PROMILLEA  1000  AS.  KOHDEN  PER   VUOSI  (2010-­‐2014)   Liminka   16,7   Luoto   16,5   Tyrnävä   14,6   Kempele   12,1   Sievi   9,8   Pirkkala   9,1   Lumijoki   9,0   Espoo   8,5   Oulu   8,5   Pedersören  kunta   8,4   Lempäälä   8,2   Ylivieska   8,1   Kirkkonummi   7,5   Kon=olah=   7,4   Ylöjärvi   7,3   Jomala   7,0   Muhos   7,0   Vantaa   6,9   Nivala   6,9   Perho   6,4   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
3.  Kun$en  välinen  muu@oliike   kunni@ain  vuosina  2010-­‐2014  
KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   YHTEENSÄ  VUOSINA  2010-­‐2014         Kun$en  välinen  muu@oliike   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  400  henkilöä   Yli  -­‐  500  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Kun$en  välinen  muu@oliike  oli  posi$ivinen  vain   joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli  79   kunnassa    ja  nega$ivinen  241  kunnassa  (75,3  %)   vuosina  2010-­‐2014     §  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  posi=ivinen   metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,  Joensuun,   Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun  seudulla  sekä     pistemäises=  näiden  alueiden  ulkopuolella   §  Kun$en  välisestä  muu@oliikkeestä  sai   ylivoimaises$  eniten  muu@ovoi@oa  Helsinki   (13582).  Yli  tuhannen  henkilön  muu/ovoi/oa  saivat   Helsingin  lisäksi  10  muuta  kuntaa:  mm.  Tampere   (5441),  Oulu  (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),   Espoo  (2584)  ja  Lah=  (1684).   §  Kun=en  välisestä  muu/oliikkeestä  sai  kuusi  kuntaa   yli  tuhat  henkilöä  muu/otappiota:  määrällises=   eniten  muu/otappiota  saivat  Kajaani  (-­‐1635),   Kouvola  (-­‐1476),  Kemi  (-­‐1195),  Kotka  (-­‐1180),  Salo   (-­‐1160)  ja  Raahe  (-­‐1138)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   PROMILLEA  PER  VUOSI    (2010-­‐2014)         Kun$en  välinen  muu@oliike  promillea   keskiväkiluvusta  per  vuosi  vuosina  2010-­‐2014     yli  +10  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐10  promillea  1000  as.  kohden   §  Kun$en  välinen  muu@oliike  oli  asukaslukuun   suhteute@una  yli  10  promillea  (1  %  väkilu-­‐ vusta)  viidessä  kunnassa:    Kauniaisissa  (14,1   promillea),  Jomalassa  (13,9),  Pirkkalassa  (13,9),   Lempäälässä  (10,2)  ja  Kustavissa  (10).   §  20  eniten  muu/ovoi/oa  saaneen  kunnan   joukossa  suhteessa  asukaslukuun  oli  kolme   kaupunkia:  Seinäjoki  (5,5  promillea),  Kuopio  (5)   ja  Tampere  (5).  Helsinki  sai  asukaslukuun   suhteute/una  21.  eniten  muu/ovoi/oa  kun=en   välisestä  muu/oliikkeestä  vuosina  2010-­‐2014   §  Muu/otappiollisimmat  kunnat  suhteessa   asukaslukuun  sijaitsivat  maakun=en  reuna-­‐ alueilla  ympäri  maata.     §  39  kuntaa  kärsi  yli  -­‐10  promillen  vuotuiset   muu/otappiot  kun=en  välisestä  muu/oliikkees-­‐ tä.  Eniten  muu/otappiota  saivat  suhteessa   asukaslukuun  Manner-­‐Suomen  kunnista   Siikajoki  (-­‐26,3  promillea),  Kris=inankaupunki   (-­‐19,3),  Pudasjärvi  (-­‐19,1),  Kyyjärvi  (-­‐17,5)  ja   Sievi  (-­‐15,4).   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
TOP  20  kun$en  välinen  muu@oliike  määrällises$  ja   suhteellises$  2010-­‐2014   KUNTA   KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   YHTEENSÄ  (ABS.)  VUOSINA  2010-­‐2014   Helsinki   13582   Tampere   5441   Oulu   3607   Turku   3599   Kuopio   2653   Espoo   2584   Lah=   1684   Seinäjoki   1627   Pirkkala   1250   Jyväskylä   1245   Lempäälä   1086   Ylöjärvi   856   Joensuu   814   Hämeenlinna   717   Lieto   716   Kauniainen   634   Nokia   623   Sipoo   580   Pori   547   Kaarina   503   KUNTA   KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   PROMILLEA  1000  ASUKASTA  KOHDEN   PER  VUOSI  (2010-­‐2014)   Kauniainen   14,1   Jomala   13,9   Pirkkala   13,9   Lempäälä   10,2   Kustavi   10,0   KiQlä   8,8   Lieto   8,5   Lemland   8,5   Uurainen   6,9   MarQla   6,2   Sipoo   6,2   Toivakka   6,2   Ylivieska   6,1   Seinäjoki   5,5   Ylöjärvi   5,5   Kon=olah=   5,1   Kuopio   5,0   Tampere   5,0   Ilmajoki   4,8   Lemi,  Helsinki,   Muurame   4,5  Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
4.  Ne@osiirtolaisuus  kunni@ain   vuosina  2010-­‐2014  
NETTOSIIRTOLAISUUS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   §  Ne@osiirtolaisuudesta  sai  muu@ovoi@oa  de   facto  kaikki  Suomen  kunnat  eli  täsmällises=   98,8  %  kunnista  (316/320)  vuosina  2010-­‐2014   §  Kaikki  kunnat  saivat  yhteensä  muu@ovoi@oa   siirtolaisuudesta  83  600  henkilöä  eli  noin  Porin   asukasluvun  verran  viiden  vuoden  aikana   2010-­‐2014   §  Siirtolaisuudesta  sai  16  kuntaa  yli  tuhat   henkilöä  määrällistä  muu@ovoi@oa:  eniten   määrällistä  muu/ovoi/oa  saivat  Helsinki   (16555),  Espoo  (7776),  Vantaa  (6459),  Turku   (3762),  Tampere  (2995),  Oulu  (2235),  Kotka   (1860),  Vaasa  (1851)  ja  Jyväskylä  (1629).   §  Siirtolaisuudesta  sai  vain  neljä  kuntaa   ”$lastollista”  muu@otappiota  vuosina   2010-­‐2014:  Liminka  (-­‐28),  Lumijoki  (-­‐5),   Savukoski  (-­‐1)  ja  Luhanka  (-­‐1)   Ne@osiirtolaisuus  yhteensä   vuosina  2010-­‐2014     yli  +  1000  henkilöä   yli  -­‐1  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
NETTOSIIRTOLAISUUS  PROMIL-­‐LEA   KESKIVÄKILUVUSTA  PER  VUOSI   (2010-­‐2014)   §  Ne/osiirtolaisuus    yliQ  +10  promillea   keskiväkiluvun  tuha/a  asukasta  kohden   seitsemässä  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014.   Tilastoja  ”vääristää”  se,  e/ä  eniten  siirtolaisista   muu/ovoi/oa  saaneiden  kun=en  joukossa  on   useita  vastaano/okeskuspaikkakun=a.   §  Manner-­‐Suomen  kunnista  siirtolaisuudesta  saivat   eniten  muu/ovoi/oa  suhteessa  asukaslukuun   Vöyri  (14,4  promillea),  Kris=inankaupunki  (13,5)   ja  Siikajoki  (12,3)   §  20  siirtolaisuudesta  suhteessa  asukaslukuun   eniten  muu/ovoi/oa  saaneen  kunnan  joukossa   oli  kolme  kaupunkia  Kris=inankaupungin  lisäksi:   Kotka  (6,8  promillea),  Kemi  (6,3)  ja  Vantaa  (6,3)   §  Liminka  sai  määrällises=  ja  suhteellises=  eniten   muu/otappiota  siirtolaisista  (-­‐0,6  promillea).   Ne@osiirtolaisuus  promillea   keskiväkiluvusta  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐0,1  promillea  1000  as.  kohden   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
TOP  20  Ne@osiirtolaisuus  määrällises$  ja  suhteellises$     vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   NETTOSIIRTOLAISUUS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   Helsinki   16555   Espoo   7776   Vantaa   6459   Turku   3762   Tampere   2995   Oulu   2235   Kotka   1860   Vaasa   1851   Jyväskylä   1629   Lappeenranta   1430   Lah=   1413   Kuopio   1298   Rovaniemi   1131   Hämeenlinna   1095   Joensuu   1038   Kouvola   1022   Kajaani   862   Pietarsaari   820   Pori   817   Kerava   746   KUNTA   NETTOSIIRTOLAISUUS  PROMILLEA  1000   ASUKASTA  KOHDEN  PER  VUOSI   (2010-­‐2014)   Geta   18,7   Föglö   17,0   Vöyri   14,4   Kris=inank.   13,5   Siikajoki   12,3   Eckerö   11,3   Kökar   11,1   Pudasjärvi   9,7   Pietarsaari   8,4   Närpiö   7,6   Punkalaidun   7,6   Lumparland   7,4   Lieksa   7,3   Sund   7,0   Kotka   6,8   Vårdö   6,4   Kemi   6,3   Vantaa   6,3   Honkajoki   6,2   Uusikaarlepyy   6,2   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
5.  Väestönlisäys  kunni@ain    vuosina  2010-­‐2014  
VÄESTÖNLISÄYS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Väestönlisäys  yhteensä   vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  000  henkilöä   yli  -­‐300  henkilöä   §  Väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa   (105)    kunnassa  ja  nega$ivinen  215  kunnassa   vuosina  2010-­‐2014   §  Helsinki  sai  viidessä  vuodessa  väestönlisäystä  lä-­‐ hes  39  000  henkilöä:  Helsinki  sai  vuodessa   väestönlisäystä  keskimäärin  7  759  henkilöä.   Espoon  väestönlisäys  oli  myös  korkea  eli   yhteensä  noin  21  300  henkilöä.  Helsingin,   Espoon  ja  Vantaan  väestönlisäys  oli    viiden   vuoden  ajanjakson  aikana  yhteensä  Joensuun   asukasluvun  verran  eli  noin  73000  henkilöä   §  Väestönlisäys  oli  suurempi  kuin  tuhat  henkilöä   vuodessa  seitsemässä  kaupungissa:  Helsingin  ja   Espoon  lisäksi  Oulussa  (13911),  Vantaalla  (12   783),  Tampereella  (11689),  Turussa  (7963)  ja   Jyväskylässä  (6180).   §  Yli  tuhannen  henkilön  väestövähennyksestä   kärsi  viisi  kuntaa  vuosina  2010-­‐2014:  Kouvola   (-­‐1694),  Savonlinna  (-­‐1233),  Jämsä  (-­‐1143),   Varkaus  (-­‐1073)  ja  Pieksämäki  (-­‐1073)  
VÄESTÖNLISÄYS  PROMILLEA   KESKIVÄKILUVUSTA  VUOSINA   2010-­‐2014   §  Väestönlisäys  yliQ  suhteessa  asukaslukuun   oli  10  promillen  rajan  tuha/a  asukasta   kohden  Jomalassa  (12,1)  ja  Pirkkalassa  (12,0)   §  Merki@ävään  yli  0,5  %:in  vuosi@aiseen   väestönlisäykseen  ylsi  yhteensä  27  kuntaa   vuosina  2010-­‐2014.  Näiden  kun=en  joukossa   oli  kaupungeista  Espoo,  Oulu,  Seinäjoki,   Helsinki,  Vantaa  ja  Tampere   §  Väestö  väheni  viisivuo=sjaksolla  suhteessa   asukaslukuun  yli  10  promillea  kahdeksassa   kunnassa.     §  Manner-­‐Suomen  kunnista  väestö  väheni   suhteessa  asukaslukuun  eniten   Hyrynsalmella,  Sallassa,  Rautjärvellä,   Juukassa,  Puolankassa,  Puumalassa  ja   Puolankalla.     Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Väestönlisäys  promillea  keski-­‐   väkiluvusta  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  promillea  1000  as.  kohden   Yli  -­‐  10  promillea  1000  as.  kohden  
TOP  20  Väestönlisäys  määrällises$  ja  suhteellises$     vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   VÄESTÖNLISÄYS  YHTEENSÄ  (ABS.)   2010-­‐2014   Helsinki   38794   Espoo   21254   Oulu   13911   Vantaa   12783   Tampere   11689   Turku   7963   Jyväskylä   6180   Kuopio   4891   Seinäjoki   3873   Vaasa   3139   Lah=   2908   Joensuu   2369   Pirkkala   2168   Ylöjärvi   2116   Lempäälä   2055   Nurmijärvi   1948   Järvenpää   1719   Rovaniemi   1714   Kirkkonummi   1697   Hämeenlinna   1559   KUNTA   VÄESTÖNLISÄYS  PROMILLEA  TUHATTA   ASUKASTA  KOHDEN  VUOSINA  2010-­‐2014   Jomala   12,1   Pirkkala   12,0   Lempäälä   9,6   Liminka   9,4   Lemland   9,2   Espoo   8,3   Kauniainen   8,2   Luoto   7,9   Ylivieska   7,6   Kempele   7,5   Oulu   7,3   Kon=olah=   7,2   Lieto   7,2   Geta   6,9   Ylöjärvi   6,7   Uurainen   6,5   Seinäjoki   6,5   Helsinki   6,4   Tyrnävä   6,4   Vantaa   6,2   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
6.  Yhteenveto  
Yhteenveto  1  (2)   §  Kun=en  väestöllistä  kilpailukykyä  analysoi=in  kolmen  väestönkehityksen  osatekijän  (luonnollinen   väestönlisäys,  kun=en  välinen  muu/oliike  ja  ne/osiirtolaisuus)  avulla  vuosina  2010-­‐2014.  Analyysi  teh=i   määrällisestä  (absoluuQset  luvut)  ja  suhteellisesta  (promillea  keskiväkiluvun  1000  asukasta  kohden)   näkökulmasta.       §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa  kunnassa  (105)  ja  nega$ivinen  kahdessa   kolmesta  kunnasta  (215).  Posi=ivisen  luonnollisen  väestönlisäyksen  kunnat  sijaitsivat  metropolialueen  ja   suurten  kasvukeskusten  vaikutusalueella  sekä  neljässä  Pohjanmaan  maakunnassa.  Luonnollinen   väestönlisäys  oli  määrällises=  suurin  Espoossa  (10894),  Helsingissä  (8657),  Oulussa  (8069)  ja  Vantaalla   (7109)  vuosina  2010-­‐2014.  Yli  tuhannen  henkilön  luonnolliseen  väestölisäykseen  pääsi  yhteensä  13   kuntaa.  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun  suhteute@una  korkeinta  Pohjanmaan  maakun$en   alueella  ja  suurten  kasvukeskusten  kehyskunnissa.  Luonnollinen  väestönlisäys  yliQ  yli  10  promillea   tuha/a  asukasta  kohden  vuodessa  eli  yli  prosen=n  väkiluvusta  neljässä  kunnassa:  Limingalla  (16,7   promillea),  Luodossa  (16,5),  Tyrnävällä  (14,6)  ja  Kempeleessä  (12,1)   §  Kun$en  välillä  teh$in  yhteensä  1,4  miljoonaa  muu@oa  vuosina  2010-­‐2014.  Kun$en  välinen  muu@oliike   oli  posi$ivinen  vain  joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli  79  kunnassa    ja  nega$ivinen  241  kunnassa   (75,3  %).  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  posi=ivinen  metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,  Joensuun,  Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun  seudulla  sekä   yksi/äisissä  paikoissa  pistemäises=  näiden  ulkopuolella.  Kun$en  välisestä  muu@oliikkeestä  sai   ylivoimaises$  eniten  muu@ovoi@oa  Helsinki  (13582).  Yli  tuhannen  henkilön  muu/ovoi/oa  sai  Helsingin   lisäksi  10  muuta  kuntaa:  mm.  Tampere  (5441),  Oulu  (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),  Espoo  (2584)  ja   Lah=  (1684).  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  asukaslukuun  suhteute/una  yli  10  promillea  (1  %  väkiluvusta)   viidessä  kunnassa:    Kauniaisissa  (14,1  promillea),  Jomalassa  (13,9),  Pirkkalassa  (13,9),  Lempäälässä  (10,2)   ja  Kustavissa  (10).  Muu@otappiollisimmat  kunnat  suhteessa  asukaslukuun  sijaitsivat  maakun$en  reuna-­‐ alueilla  ympäri  maata.    
Yhteenveto  2  (2)   §  Ne@osiirtolaisuudesta  sai  muu@ovoi@oa  de  facto  kaikki  Suomen  kunnat  eli  täsmällises=  98,8  %  kunnista   (316/320)  vuosina  2010-­‐2014.  Kaikki  kunnat  saivat  yhteensä  muu@ovoi@oa  siirtolaisuudesta  83  600   henkilöä  eli  noin  Porin  asukasluvun  verran  viiden  vuoden  aikana  2010-­‐2014.  Siirtolaisuudesta  sai  16  kuntaa   yli  tuhat  henkilöä  määrällistä  muu/ovoi/oa:  eniten  määrällistä  muu/ovoi/oa  saivat  Helsinki  (16555),  Espoo   (7776),  Vantaa  (6459),  Turku  (3762),  Tampere  (2995),  Oulu  (2235),  Kotka  (1860),  Vaasa  (1851)  ja  Jyväskylä   (1629).  Siirtolaisuudesta  sai  vain  neljä  kuntaa  ”=lastollista”  muu/otappiota.    Ne/omaahanmuu/o  yliQ  +10   promillea  keskiväkiluvun  tuha/a  asukasta  kohden  seitsemässä  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014.  Tilastoja   ”vääristää”  se,  e/ä  eniten  siirtolaisista  muu/ovoi/oa  saaneiden  kun=en  joukossa  on  useita   vastaano/okeskuspaikkakun=a.  Manner-­‐Suomen  kunnista  siirtolaisuudesta  saivat  eniten  muu/ovoi/oa   suhteessa  asukaslukuun  Vöyri  (14,4  promillea),  Kris=inankaupunki  (13,5)  ja  Siikajoki  (12,3)   §  Väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa  (105)    kunnassa  ja  nega$ivinen  215  kunnassa  vuosina   2010-­‐2014.  Helsingin,  Espoon  ja  Vantaan  väestönlisäys  oli    viiden  vuoden  ajanjakson  aikana  yhteensä   Joensuun  asukasluvun  verran  eli  noin  73000  henkilöä.  Väestönlisäys  oli  suurempi  kuin  tuhat  henkilöä   vuodessa  seitsemässä  kaupungissa:  Helsingin  ja  Espoon  lisäksi  Oulussa  (13911),  Vantaalla  (12  783),   Tampereella  (11689),  Turussa  (7963)  ja  Jyväskylässä  (6180).  Merki/ävään  yli  0,5  %:in  vuosi/aiseen   väestönlisäykseen  ylsi  yhteensä  27  kuntaa  vuosina  2010-­‐2014.  Näiden  kun=en  joukossa  oli  kaupungeista   Espoo,  Oulu,  Seinäjoki,  Helsinki,  Vantaa  ja  Tampere   §  Koko  maan  väestönlisäys  oli  yhteensä  123  000  henkilöä  vuosina  2010-­‐2014.  Väestönlisäyksestä  luonnollisen   väestönlisäyksen  osuus  oli  32  %  ja  ne@omaahanmuuton  68  %.  Maahanmuutosta  on  tullut  useassa  kunnassa   ainoa  väestönkehityksen  dynaaminen  osatekijä.  Kun$en  välinen  muu@oliike  ja  maahanmuu@o  muovaavat   aluerakenne@a  en$stä  keski@ävämpään  suuntaan,  koska  muutoista  hyötyvät  ja  kärsivät  alueet  jakautuvat   hyvin  epätasaises$.  Muu/oliike  vaiku/aa  myönteises=  luonnolliseen  väestönlisäykseen,  koska  muu/ajista   lähes  neljä  viidestä  on  nuoria  tai  nuoria  aikuisia.    
Lisä$etoja:   Val=o=eteen  tohtori  Timo  Aro   =mokaro@gmail.com   www.=moaro.fi   @=moaro   045  6577890  

More Related Content

PDF
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
byTimoAro
 
PDF
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
byTimoAro
 
PDF
Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
byTimoAro
 
PDF
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
byTimoAro
 
PDF
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
byTimoAro
 
PDF
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
byTimoAro
 
PPTX
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
byTimoAro
 
PDF
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
byTimoAro
 
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
byTimoAro
 
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
byTimoAro
 
Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
byTimoAro
 
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
byTimoAro
 
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
byTimoAro
 
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
byTimoAro
 
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
byTimoAro
 
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
byTimoAro
 

What's hot

PDF
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
byTimoAro
 
PDF
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
byTimoAro
 
PDF
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
byTimoAro
 
PDF
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
byTimoAro
 
PDF
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
byTimoAro
 
PDF
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
byTimoAro
 
PPTX
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
byTimoAro
 
PDF
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
byTimoAro
 
PDF
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
byTimoAro
 
PDF
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
byTimoAro
 
PDF
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro)
byAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
 
PDF
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
byTimoAro
 
PDF
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
byTimoAro
 
PDF
Mullistaako muuttoliike Suomen?
byTimoAro
 
PDF
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
byTimoAro
 
PDF
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
byTimoAro
 
PDF
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
byTimoAro
 
PDF
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
byTimoAro
 
PDF
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
byTimoAro
 
PDF
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
byTimoAro
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
byTimoAro
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
byTimoAro
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
byTimoAro
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
byTimoAro
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
byTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
byTimoAro
 
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
byTimoAro
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
byTimoAro
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
byTimoAro
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
byTimoAro
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro)
byAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
byTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
byTimoAro
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
byTimoAro
 
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
byTimoAro
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
byTimoAro
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
byTimoAro
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
byTimoAro
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
byTimoAro
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
byTimoAro
 

Viewers also liked

PDF
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
byTimoAro
 
PDF
Dance Lessons for Kids: Salsa
byRobinAge: Weekly Children's Newspaper
 
PPTX
Numerology And The Workplace
byKate Alama
 
PDF
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
byTimoAro
 
PDF
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
byTimoAro
 
DOC
บทท 12
byMan YourJust'one
 
PDF
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final
byTimoAro
 
PDF
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
byTimoAro
 
PDF
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuus
byTimoAro
 
PDF
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
byTimoAro
 
PDF
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
byTimoAro
 
DOCX
09 estructuras
byYury Carrion Umeres
 
PPTX
Warning economic frauds i
bytinygraziano
 
PPTX
About medical writing
byZeebraCross™
 
PDF
Creating Strong and Passionate Communities of Practice
byTy Crockett
 
PPTX
Identity management challenges when moving share point to the cloud antonio...
byAntonioMaio2
 
PDF
Information technology applied to retailing
byArezzori
 
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
byTimoAro
 
Dance Lessons for Kids: Salsa
byRobinAge: Weekly Children's Newspaper
 
Numerology And The Workplace
byKate Alama
 
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
byTimoAro
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
byTimoAro
 
บทท 12
byMan YourJust'one
 
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final
byTimoAro
 
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
byTimoAro
 
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuus
byTimoAro
 
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
byTimoAro
 
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
byTimoAro
 
09 estructuras
byYury Carrion Umeres
 
Warning economic frauds i
bytinygraziano
 
About medical writing
byZeebraCross™
 
Creating Strong and Passionate Communities of Practice
byTy Crockett
 
Identity management challenges when moving share point to the cloud antonio...
byAntonioMaio2
 
Information technology applied to retailing
byArezzori
 

Similar to Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi

PDF
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
byTimoAro
 
PDF
Kuopion alueen menestys 2000 luvulla
byTimoAro
 
PDF
Muuttoliike & Elinvoima
byTimoAro
 
PDF
Väestössä tapahtuu - Juhana Nordberg
byTilastokeskus
 
PDF
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
byTimoAro
 
PDF
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
byTimoAro
 
PDF
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
byTimoAro
 
PDF
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
byTimoAro
 
PDF
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
byTimoAro
 
PDF
Qua vadis satakunta?
byTimoAro
 
PDF
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
byTimoAro
 
PDF
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
byTimoAro
 
PDF
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
byTimoAro
 
PDF
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
byTimoAro
 
PDF
Positiivisen uusiutumisen kierre
byTimoAro
 
PDF
Kuusi kaupunkiseutua raportti aro final
byTimoAro
 
PPT
Keski uudenmaan kaupunki
byMarkku Pyykkölä
 
PPTX
Tulevaisuus ja ulkomaalaiset p my
byMatti Leskinen
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
byTimoAro
 
Kuopion alueen menestys 2000 luvulla
byTimoAro
 
Muuttoliike & Elinvoima
byTimoAro
 
Väestössä tapahtuu - Juhana Nordberg
byTilastokeskus
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
byTimoAro
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
byTimoAro
 
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
byTimoAro
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
byTimoAro
 
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
byTimoAro
 
Qua vadis satakunta?
byTimoAro
 
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
byTimoAro
 
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
byTimoAro
 
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
byTimoAro
 
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
byTimoAro
 
Positiivisen uusiutumisen kierre
byTimoAro
 
Kuusi kaupunkiseutua raportti aro final
byTimoAro
 
Keski uudenmaan kaupunki
byMarkku Pyykkölä
 
Tulevaisuus ja ulkomaalaiset p my
byMatti Leskinen
 

More from TimoAro

PDF
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
byTimoAro
 
PDF
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
byTimoAro
 
PDF
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
byTimoAro
 
PDF
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
byTimoAro
 
PDF
Missä ESR, siellä ratkaisu?
byTimoAro
 
PDF
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
byTimoAro
 
PDF
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
byTimoAro
 
PDF
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
byTimoAro
 
PDF
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
byTimoAro
 
PDF
Kukoistavat kaupungit
byTimoAro
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
byTimoAro
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
byTimoAro
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
byTimoAro
 
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
byTimoAro
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
byTimoAro
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
byTimoAro
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
byTimoAro
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
byTimoAro
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
byTimoAro
 
Kukoistavat kaupungit
byTimoAro
 

Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi

  • 1.
     Val$o$eteen  tohtori  Timo  Aro    Toukokuu  2015   KUNTIEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI VUOSINA 2010-2014
  • 2.
    SISÄLTÖ   ① Analyysin  tausta  ja  tavoi/eet   ② Luonnollinen  väestönlisäys  kunni/ain  vuosina  2010-­‐2014   ③ Kun=en  välinen  muu/oliike  kunni/ain  vuosina  2010-­‐2014   ④ Ne/omaahanmuu/o  (siirtolaisuus)  kunni/ain  vuosina   2010-­‐2014   ⑤ Väestönlisäys  kunni/ain  vuosina  2000-­‐2014   ⑥ Yhteenveto  
  • 3.
    1.  Analyysin  tausta  ja  tavoi@eet      
  • 4.
    Analyysin  tausta       •  Analyysin  kohteena  olivat  kaikki  Suomen  kunnat  (320)  1.1.2014   alueluokituksen  mukaises=     •  Analyysin  tavoi/eena  oli  selvi/ää  kun$en  (320)  väestöllinen   kilpailukyky  vuosina  2010-­‐2014:  kilpailukyvyn  osatekijät  sisältävät   luonnollisen  väestönlisäyksen  (syntyvyys  –kuolleisuus),  kun=en   välisen  muu/oliikkeen  (tulomuu/o-­‐lähtömuu/o)  ja  siirtolaisuuden/ ne/omaahanmuuton  (maahanmuu/o-­‐maastamuu/o).  Kolmen   väestönkehityksen  osatekijän  perusteella  laskeQin  kunni/ain   väestönlisäys  tai  -­‐vähennys  vuosina  2010-­‐2014.         •  Analyysi  sisältää  jokaisen  osatekijän  kohdalla  määrällisen   (absoluuQset  luvut)  ja  suhteellisen  (promillea  keskiväkiluvun   tuha/a  asukasta  kohden)  tarkastelun.         •  Analyysin  data-­‐aineisto  perustui  Tilastokeskuksen  väestö=lastoihin   vuosilta  2009-­‐2013.  Kunni/aiset  taulukot  ja  kartat  on  laadi/u   tekijän  toimesta  
  • 5.
    Väestökehityksen  osatekijät   Luonnollinen   väestönlisäys   Ne/omaahan-­‐ muu/o   Kun=en   välinen   muu/oliike  
  • 6.
    2.  Luonnollinen  väestönlisäys   kunni@ain  vuosina  2010-­‐2014  
  • 7.
        LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   YHTEENSÄ  VUOSINA  2010-­‐2014   yli  +5  000  hlöä   yli  –  279  hlöä   Luonnollinen  väestönlisäys   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  posi$ivinen  105   kunnassa  (32,8  %)  ja  nega$ivinen  215  kunnassa   (67,2  %)  vuosina  2010-­‐2014   §  Posi=ivisen  luonnollisen  väestönlisäyksen  kunnat   sijaitsivat  metropolialueen  ja  suurten  kasvukes-­‐ kusten  vaikutusalueella  sekä  neljässä  Pohjanmaan   maakunnassa   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  koko  maassa   yhteensä  39  401  henkilöä  vuosina  2010-­‐2014  eli   keskimäärin  7  880  henkilöä  vuodessa   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  määrällises=  suurin   Espoossa  (10894),  Helsingissä  (8657),  Oulussa   (8069)  ja  Vantaalla  (7109)  vuosina  2010-­‐2014.  Yli   tuhannen  henkilön  väestölisäykseen  pääsi   yhteensä  13  kuntaa     §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  määrällises=   nega=ivisin  Kouvolassa  (-­‐1240),  Savonlinnassa   (-­‐1020),  Kotkassa  (-­‐896),  Imatralla  (-­‐768)  ja   Pieksämäellä  (-­‐700).   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 8.
    LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   KESKIMÄÄRIN  PROMILLEA  PER   VUOSI  (2010-­‐2014)   Luonnollinen  väestönlisäys  promillea     keskiväkiluvusta  per  vuosi  2010-­‐2014     yli  5  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐5  promillea  1000  as.  kohden   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Luonnollinen  väestönlisäys  yliZ  yli  10   promillea  tuha@a  asukasta  kohden   vuodessa  eli  yli  prosen$n  väkiluvusta   neljässä  kunnassa:  Limingalla  (16,7   promillea),  Luodossa  (16,5),  Tyrnävällä  (14,6)   ja  Kempeleessä  (12,1)   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun   suhteute@una  korkeinta  Pohjanmaan  maa-­‐ kun$en  alueella  ja  suurten  kasvukeskusten   kehyskunnissa.  Espoo,  Oulu  ja  Vantaa  olivat   ainoat  kaupungit,  jotka  olivat  20  eniten   luonnollista  väestönlisäystä  saaneiden   kun=en  joukossa.   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun   suhteute/una  nega=ivinen  yli  -­‐10  promillea   (1  %  väkiluvusta)  perä=  44  kunnassa.  Luon-­‐ nollinen  väestönlisäys  oli  nega=ivisin  Puuma-­‐ lassa  (-­‐17,9  promillea),  Luhankalla  (-­‐15,5),   Pelkosenniemellä  (-­‐15,2),  Laviassa  (-­‐14,4),   Ris=järvellä  (-­‐13,8)  ja  Sallassa  (-­‐13,8)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 9.
    TOP  20  Luonnollinen  väestönlisäys  määrällises$  ja   suhteellises$  vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   YHTEENSÄ  (ABS.)  VUOSINA  2010-­‐2014   Espoo   10894   Helsinki   8657   Oulu   8069   Vantaa   7109   Jyväskylä   3306   Tampere   3253   Seinäjoki   1657   Kirkkonummi   1413   Nurmijärvi   1270   Ylöjärvi   1141   Rovaniemi   1130   Järvenpää   1042   Vaasa   1031   Kempele   990   Kokkola   990   Tuusula   975   Kuopio   940   Lempäälä   880   Vih=   853   Kerava   839   KUNTA   LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   PROMILLEA  1000  AS.  KOHDEN  PER   VUOSI  (2010-­‐2014)   Liminka   16,7   Luoto   16,5   Tyrnävä   14,6   Kempele   12,1   Sievi   9,8   Pirkkala   9,1   Lumijoki   9,0   Espoo   8,5   Oulu   8,5   Pedersören  kunta   8,4   Lempäälä   8,2   Ylivieska   8,1   Kirkkonummi   7,5   Kon=olah=   7,4   Ylöjärvi   7,3   Jomala   7,0   Muhos   7,0   Vantaa   6,9   Nivala   6,9   Perho   6,4   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 10.
    3.  Kun$en  välinen  muu@oliike   kunni@ain  vuosina  2010-­‐2014  
  • 11.
    KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   YHTEENSÄ  VUOSINA  2010-­‐2014         Kun$en  välinen  muu@oliike   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  400  henkilöä   Yli  -­‐  500  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Kun$en  välinen  muu@oliike  oli  posi$ivinen  vain   joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli  79   kunnassa    ja  nega$ivinen  241  kunnassa  (75,3  %)   vuosina  2010-­‐2014     §  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  posi=ivinen   metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,  Joensuun,   Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun  seudulla  sekä     pistemäises=  näiden  alueiden  ulkopuolella   §  Kun$en  välisestä  muu@oliikkeestä  sai   ylivoimaises$  eniten  muu@ovoi@oa  Helsinki   (13582).  Yli  tuhannen  henkilön  muu/ovoi/oa  saivat   Helsingin  lisäksi  10  muuta  kuntaa:  mm.  Tampere   (5441),  Oulu  (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),   Espoo  (2584)  ja  Lah=  (1684).   §  Kun=en  välisestä  muu/oliikkeestä  sai  kuusi  kuntaa   yli  tuhat  henkilöä  muu/otappiota:  määrällises=   eniten  muu/otappiota  saivat  Kajaani  (-­‐1635),   Kouvola  (-­‐1476),  Kemi  (-­‐1195),  Kotka  (-­‐1180),  Salo   (-­‐1160)  ja  Raahe  (-­‐1138)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 12.
    KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   PROMILLEA  PER  VUOSI    (2010-­‐2014)         Kun$en  välinen  muu@oliike  promillea   keskiväkiluvusta  per  vuosi  vuosina  2010-­‐2014     yli  +10  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐10  promillea  1000  as.  kohden   §  Kun$en  välinen  muu@oliike  oli  asukaslukuun   suhteute@una  yli  10  promillea  (1  %  väkilu-­‐ vusta)  viidessä  kunnassa:    Kauniaisissa  (14,1   promillea),  Jomalassa  (13,9),  Pirkkalassa  (13,9),   Lempäälässä  (10,2)  ja  Kustavissa  (10).   §  20  eniten  muu/ovoi/oa  saaneen  kunnan   joukossa  suhteessa  asukaslukuun  oli  kolme   kaupunkia:  Seinäjoki  (5,5  promillea),  Kuopio  (5)   ja  Tampere  (5).  Helsinki  sai  asukaslukuun   suhteute/una  21.  eniten  muu/ovoi/oa  kun=en   välisestä  muu/oliikkeestä  vuosina  2010-­‐2014   §  Muu/otappiollisimmat  kunnat  suhteessa   asukaslukuun  sijaitsivat  maakun=en  reuna-­‐ alueilla  ympäri  maata.     §  39  kuntaa  kärsi  yli  -­‐10  promillen  vuotuiset   muu/otappiot  kun=en  välisestä  muu/oliikkees-­‐ tä.  Eniten  muu/otappiota  saivat  suhteessa   asukaslukuun  Manner-­‐Suomen  kunnista   Siikajoki  (-­‐26,3  promillea),  Kris=inankaupunki   (-­‐19,3),  Pudasjärvi  (-­‐19,1),  Kyyjärvi  (-­‐17,5)  ja   Sievi  (-­‐15,4).   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 13.
    TOP  20  kun$en  välinen  muu@oliike  määrällises$  ja   suhteellises$  2010-­‐2014   KUNTA   KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   YHTEENSÄ  (ABS.)  VUOSINA  2010-­‐2014   Helsinki   13582   Tampere   5441   Oulu   3607   Turku   3599   Kuopio   2653   Espoo   2584   Lah=   1684   Seinäjoki   1627   Pirkkala   1250   Jyväskylä   1245   Lempäälä   1086   Ylöjärvi   856   Joensuu   814   Hämeenlinna   717   Lieto   716   Kauniainen   634   Nokia   623   Sipoo   580   Pori   547   Kaarina   503   KUNTA   KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   PROMILLEA  1000  ASUKASTA  KOHDEN   PER  VUOSI  (2010-­‐2014)   Kauniainen   14,1   Jomala   13,9   Pirkkala   13,9   Lempäälä   10,2   Kustavi   10,0   KiQlä   8,8   Lieto   8,5   Lemland   8,5   Uurainen   6,9   MarQla   6,2   Sipoo   6,2   Toivakka   6,2   Ylivieska   6,1   Seinäjoki   5,5   Ylöjärvi   5,5   Kon=olah=   5,1   Kuopio   5,0   Tampere   5,0   Ilmajoki   4,8   Lemi,  Helsinki,   Muurame   4,5  Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 14.
    4.  Ne@osiirtolaisuus  kunni@ain   vuosina  2010-­‐2014  
  • 15.
    NETTOSIIRTOLAISUUS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   §  Ne@osiirtolaisuudesta  sai  muu@ovoi@oa  de   facto  kaikki  Suomen  kunnat  eli  täsmällises=   98,8  %  kunnista  (316/320)  vuosina  2010-­‐2014   §  Kaikki  kunnat  saivat  yhteensä  muu@ovoi@oa   siirtolaisuudesta  83  600  henkilöä  eli  noin  Porin   asukasluvun  verran  viiden  vuoden  aikana   2010-­‐2014   §  Siirtolaisuudesta  sai  16  kuntaa  yli  tuhat   henkilöä  määrällistä  muu@ovoi@oa:  eniten   määrällistä  muu/ovoi/oa  saivat  Helsinki   (16555),  Espoo  (7776),  Vantaa  (6459),  Turku   (3762),  Tampere  (2995),  Oulu  (2235),  Kotka   (1860),  Vaasa  (1851)  ja  Jyväskylä  (1629).   §  Siirtolaisuudesta  sai  vain  neljä  kuntaa   ”$lastollista”  muu@otappiota  vuosina   2010-­‐2014:  Liminka  (-­‐28),  Lumijoki  (-­‐5),   Savukoski  (-­‐1)  ja  Luhanka  (-­‐1)   Ne@osiirtolaisuus  yhteensä   vuosina  2010-­‐2014     yli  +  1000  henkilöä   yli  -­‐1  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 16.
    NETTOSIIRTOLAISUUS  PROMIL-­‐LEA   KESKIVÄKILUVUSTA  PER  VUOSI   (2010-­‐2014)   §  Ne/osiirtolaisuus    yliQ  +10  promillea   keskiväkiluvun  tuha/a  asukasta  kohden   seitsemässä  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014.   Tilastoja  ”vääristää”  se,  e/ä  eniten  siirtolaisista   muu/ovoi/oa  saaneiden  kun=en  joukossa  on   useita  vastaano/okeskuspaikkakun=a.   §  Manner-­‐Suomen  kunnista  siirtolaisuudesta  saivat   eniten  muu/ovoi/oa  suhteessa  asukaslukuun   Vöyri  (14,4  promillea),  Kris=inankaupunki  (13,5)   ja  Siikajoki  (12,3)   §  20  siirtolaisuudesta  suhteessa  asukaslukuun   eniten  muu/ovoi/oa  saaneen  kunnan  joukossa   oli  kolme  kaupunkia  Kris=inankaupungin  lisäksi:   Kotka  (6,8  promillea),  Kemi  (6,3)  ja  Vantaa  (6,3)   §  Liminka  sai  määrällises=  ja  suhteellises=  eniten   muu/otappiota  siirtolaisista  (-­‐0,6  promillea).   Ne@osiirtolaisuus  promillea   keskiväkiluvusta  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐0,1  promillea  1000  as.  kohden   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 17.
    TOP  20  Ne@osiirtolaisuus  määrällises$  ja  suhteellises$     vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   NETTOSIIRTOLAISUUS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   Helsinki   16555   Espoo   7776   Vantaa   6459   Turku   3762   Tampere   2995   Oulu   2235   Kotka   1860   Vaasa   1851   Jyväskylä   1629   Lappeenranta   1430   Lah=   1413   Kuopio   1298   Rovaniemi   1131   Hämeenlinna   1095   Joensuu   1038   Kouvola   1022   Kajaani   862   Pietarsaari   820   Pori   817   Kerava   746   KUNTA   NETTOSIIRTOLAISUUS  PROMILLEA  1000   ASUKASTA  KOHDEN  PER  VUOSI   (2010-­‐2014)   Geta   18,7   Föglö   17,0   Vöyri   14,4   Kris=inank.   13,5   Siikajoki   12,3   Eckerö   11,3   Kökar   11,1   Pudasjärvi   9,7   Pietarsaari   8,4   Närpiö   7,6   Punkalaidun   7,6   Lumparland   7,4   Lieksa   7,3   Sund   7,0   Kotka   6,8   Vårdö   6,4   Kemi   6,3   Vantaa   6,3   Honkajoki   6,2   Uusikaarlepyy   6,2   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 18.
    5.  Väestönlisäys  kunni@ain    vuosina  2010-­‐2014  
  • 19.
    VÄESTÖNLISÄYS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Väestönlisäys  yhteensä   vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  000  henkilöä   yli  -­‐300  henkilöä   §  Väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa   (105)    kunnassa  ja  nega$ivinen  215  kunnassa   vuosina  2010-­‐2014   §  Helsinki  sai  viidessä  vuodessa  väestönlisäystä  lä-­‐ hes  39  000  henkilöä:  Helsinki  sai  vuodessa   väestönlisäystä  keskimäärin  7  759  henkilöä.   Espoon  väestönlisäys  oli  myös  korkea  eli   yhteensä  noin  21  300  henkilöä.  Helsingin,   Espoon  ja  Vantaan  väestönlisäys  oli    viiden   vuoden  ajanjakson  aikana  yhteensä  Joensuun   asukasluvun  verran  eli  noin  73000  henkilöä   §  Väestönlisäys  oli  suurempi  kuin  tuhat  henkilöä   vuodessa  seitsemässä  kaupungissa:  Helsingin  ja   Espoon  lisäksi  Oulussa  (13911),  Vantaalla  (12   783),  Tampereella  (11689),  Turussa  (7963)  ja   Jyväskylässä  (6180).   §  Yli  tuhannen  henkilön  väestövähennyksestä   kärsi  viisi  kuntaa  vuosina  2010-­‐2014:  Kouvola   (-­‐1694),  Savonlinna  (-­‐1233),  Jämsä  (-­‐1143),   Varkaus  (-­‐1073)  ja  Pieksämäki  (-­‐1073)  
  • 20.
    VÄESTÖNLISÄYS  PROMILLEA   KESKIVÄKILUVUSTA  VUOSINA   2010-­‐2014   §  Väestönlisäys  yliQ  suhteessa  asukaslukuun   oli  10  promillen  rajan  tuha/a  asukasta   kohden  Jomalassa  (12,1)  ja  Pirkkalassa  (12,0)   §  Merki@ävään  yli  0,5  %:in  vuosi@aiseen   väestönlisäykseen  ylsi  yhteensä  27  kuntaa   vuosina  2010-­‐2014.  Näiden  kun=en  joukossa   oli  kaupungeista  Espoo,  Oulu,  Seinäjoki,   Helsinki,  Vantaa  ja  Tampere   §  Väestö  väheni  viisivuo=sjaksolla  suhteessa   asukaslukuun  yli  10  promillea  kahdeksassa   kunnassa.     §  Manner-­‐Suomen  kunnista  väestö  väheni   suhteessa  asukaslukuun  eniten   Hyrynsalmella,  Sallassa,  Rautjärvellä,   Juukassa,  Puolankassa,  Puumalassa  ja   Puolankalla.     Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Väestönlisäys  promillea  keski-­‐   väkiluvusta  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  promillea  1000  as.  kohden   Yli  -­‐  10  promillea  1000  as.  kohden  
  • 21.
    TOP  20  Väestönlisäys  määrällises$  ja  suhteellises$     vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   VÄESTÖNLISÄYS  YHTEENSÄ  (ABS.)   2010-­‐2014   Helsinki   38794   Espoo   21254   Oulu   13911   Vantaa   12783   Tampere   11689   Turku   7963   Jyväskylä   6180   Kuopio   4891   Seinäjoki   3873   Vaasa   3139   Lah=   2908   Joensuu   2369   Pirkkala   2168   Ylöjärvi   2116   Lempäälä   2055   Nurmijärvi   1948   Järvenpää   1719   Rovaniemi   1714   Kirkkonummi   1697   Hämeenlinna   1559   KUNTA   VÄESTÖNLISÄYS  PROMILLEA  TUHATTA   ASUKASTA  KOHDEN  VUOSINA  2010-­‐2014   Jomala   12,1   Pirkkala   12,0   Lempäälä   9,6   Liminka   9,4   Lemland   9,2   Espoo   8,3   Kauniainen   8,2   Luoto   7,9   Ylivieska   7,6   Kempele   7,5   Oulu   7,3   Kon=olah=   7,2   Lieto   7,2   Geta   6,9   Ylöjärvi   6,7   Uurainen   6,5   Seinäjoki   6,5   Helsinki   6,4   Tyrnävä   6,4   Vantaa   6,2   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 22.
  • 23.
    Yhteenveto  1  (2)   §  Kun=en  väestöllistä  kilpailukykyä  analysoi=in  kolmen  väestönkehityksen  osatekijän  (luonnollinen   väestönlisäys,  kun=en  välinen  muu/oliike  ja  ne/osiirtolaisuus)  avulla  vuosina  2010-­‐2014.  Analyysi  teh=i   määrällisestä  (absoluuQset  luvut)  ja  suhteellisesta  (promillea  keskiväkiluvun  1000  asukasta  kohden)   näkökulmasta.       §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa  kunnassa  (105)  ja  nega$ivinen  kahdessa   kolmesta  kunnasta  (215).  Posi=ivisen  luonnollisen  väestönlisäyksen  kunnat  sijaitsivat  metropolialueen  ja   suurten  kasvukeskusten  vaikutusalueella  sekä  neljässä  Pohjanmaan  maakunnassa.  Luonnollinen   väestönlisäys  oli  määrällises=  suurin  Espoossa  (10894),  Helsingissä  (8657),  Oulussa  (8069)  ja  Vantaalla   (7109)  vuosina  2010-­‐2014.  Yli  tuhannen  henkilön  luonnolliseen  väestölisäykseen  pääsi  yhteensä  13   kuntaa.  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun  suhteute@una  korkeinta  Pohjanmaan  maakun$en   alueella  ja  suurten  kasvukeskusten  kehyskunnissa.  Luonnollinen  väestönlisäys  yliQ  yli  10  promillea   tuha/a  asukasta  kohden  vuodessa  eli  yli  prosen=n  väkiluvusta  neljässä  kunnassa:  Limingalla  (16,7   promillea),  Luodossa  (16,5),  Tyrnävällä  (14,6)  ja  Kempeleessä  (12,1)   §  Kun$en  välillä  teh$in  yhteensä  1,4  miljoonaa  muu@oa  vuosina  2010-­‐2014.  Kun$en  välinen  muu@oliike   oli  posi$ivinen  vain  joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli  79  kunnassa    ja  nega$ivinen  241  kunnassa   (75,3  %).  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  posi=ivinen  metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,  Joensuun,  Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun  seudulla  sekä   yksi/äisissä  paikoissa  pistemäises=  näiden  ulkopuolella.  Kun$en  välisestä  muu@oliikkeestä  sai   ylivoimaises$  eniten  muu@ovoi@oa  Helsinki  (13582).  Yli  tuhannen  henkilön  muu/ovoi/oa  sai  Helsingin   lisäksi  10  muuta  kuntaa:  mm.  Tampere  (5441),  Oulu  (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),  Espoo  (2584)  ja   Lah=  (1684).  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  asukaslukuun  suhteute/una  yli  10  promillea  (1  %  väkiluvusta)   viidessä  kunnassa:    Kauniaisissa  (14,1  promillea),  Jomalassa  (13,9),  Pirkkalassa  (13,9),  Lempäälässä  (10,2)   ja  Kustavissa  (10).  Muu@otappiollisimmat  kunnat  suhteessa  asukaslukuun  sijaitsivat  maakun$en  reuna-­‐ alueilla  ympäri  maata.    
  • 24.
    Yhteenveto  2  (2)   §  Ne@osiirtolaisuudesta  sai  muu@ovoi@oa  de  facto  kaikki  Suomen  kunnat  eli  täsmällises=  98,8  %  kunnista   (316/320)  vuosina  2010-­‐2014.  Kaikki  kunnat  saivat  yhteensä  muu@ovoi@oa  siirtolaisuudesta  83  600   henkilöä  eli  noin  Porin  asukasluvun  verran  viiden  vuoden  aikana  2010-­‐2014.  Siirtolaisuudesta  sai  16  kuntaa   yli  tuhat  henkilöä  määrällistä  muu/ovoi/oa:  eniten  määrällistä  muu/ovoi/oa  saivat  Helsinki  (16555),  Espoo   (7776),  Vantaa  (6459),  Turku  (3762),  Tampere  (2995),  Oulu  (2235),  Kotka  (1860),  Vaasa  (1851)  ja  Jyväskylä   (1629).  Siirtolaisuudesta  sai  vain  neljä  kuntaa  ”=lastollista”  muu/otappiota.    Ne/omaahanmuu/o  yliQ  +10   promillea  keskiväkiluvun  tuha/a  asukasta  kohden  seitsemässä  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014.  Tilastoja   ”vääristää”  se,  e/ä  eniten  siirtolaisista  muu/ovoi/oa  saaneiden  kun=en  joukossa  on  useita   vastaano/okeskuspaikkakun=a.  Manner-­‐Suomen  kunnista  siirtolaisuudesta  saivat  eniten  muu/ovoi/oa   suhteessa  asukaslukuun  Vöyri  (14,4  promillea),  Kris=inankaupunki  (13,5)  ja  Siikajoki  (12,3)   §  Väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa  (105)    kunnassa  ja  nega$ivinen  215  kunnassa  vuosina   2010-­‐2014.  Helsingin,  Espoon  ja  Vantaan  väestönlisäys  oli    viiden  vuoden  ajanjakson  aikana  yhteensä   Joensuun  asukasluvun  verran  eli  noin  73000  henkilöä.  Väestönlisäys  oli  suurempi  kuin  tuhat  henkilöä   vuodessa  seitsemässä  kaupungissa:  Helsingin  ja  Espoon  lisäksi  Oulussa  (13911),  Vantaalla  (12  783),   Tampereella  (11689),  Turussa  (7963)  ja  Jyväskylässä  (6180).  Merki/ävään  yli  0,5  %:in  vuosi/aiseen   väestönlisäykseen  ylsi  yhteensä  27  kuntaa  vuosina  2010-­‐2014.  Näiden  kun=en  joukossa  oli  kaupungeista   Espoo,  Oulu,  Seinäjoki,  Helsinki,  Vantaa  ja  Tampere   §  Koko  maan  väestönlisäys  oli  yhteensä  123  000  henkilöä  vuosina  2010-­‐2014.  Väestönlisäyksestä  luonnollisen   väestönlisäyksen  osuus  oli  32  %  ja  ne@omaahanmuuton  68  %.  Maahanmuutosta  on  tullut  useassa  kunnassa   ainoa  väestönkehityksen  dynaaminen  osatekijä.  Kun$en  välinen  muu@oliike  ja  maahanmuu@o  muovaavat   aluerakenne@a  en$stä  keski@ävämpään  suuntaan,  koska  muutoista  hyötyvät  ja  kärsivät  alueet  jakautuvat   hyvin  epätasaises$.  Muu/oliike  vaiku/aa  myönteises=  luonnolliseen  väestönlisäykseen,  koska  muu/ajista   lähes  neljä  viidestä  on  nuoria  tai  nuoria  aikuisia.    
  • 25.
    Lisä$etoja:   Val=o=eteen  tohtori  Timo  Aro   =mokaro@gmail.com   www.=moaro.fi   @=moaro   045  6577890