Mistä on onnistunut mok-/ilmiöprosessi tehty? Mitä on tärkeä huomioida ennen prosessin aloittamista, mitä sen aikana ja mitä jälkeen? Ilmioppi 2 -koulutuksen viimeisessä tapaamisessa 22.4.2016 osallistujat kävivät läpi prosessin suunnittelua ja jakoivat kokemuksiaan ilmiökokeiluistaan.
OPS2016 ja arvioinnin muutos: mikä arvioinnissa on OPSin osalta keskeistä, mitä on kehittävä ja vahvuuksia korostava arviointi, mikä on sanallista ja keskustelevaa arviointia? Koostediat arvioinnin näkökulmista uusien opetussuunnitelmien hengessä.
OPS2016 ja arvioinnin muutos: mikä arvioinnissa on OPSin osalta keskeistä, mitä on kehittävä ja vahvuuksia korostava arviointi, mikä on sanallista ja keskustelevaa arviointia? Koostediat arvioinnin näkökulmista uusien opetussuunnitelmien hengessä.
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Ilmiöpohjainen oppiminen on rikastava tapa luoda yhteyksiä oppiaineiden välille. Se ei tähtää vallankumoukseen eikä erillistieteisiin perustuvien oppiaineiden vähättelyyn. Päin vastoin. Monialaisuus ja tieteenalojen kohtaaminen auttavat kokonaiskuvan luomisessa. Saman asian tarkastelu eri tulokulmista luo tiivitä muistirakenteita. Maailman ilmiöt ja niiden tarkastelu virittävät luovan mielen keksimään uutta.
Tässä oppaassa pyrimme antamaan käytännönläheisiä vinkkejä ja apua liikkeellelähtöön, ensimmäisiin toteutuskertoihin. Jokaisen luvun lopussa on otsikko Toimeksi. Ehdotamme käytännön tekoja.
Sitran Uusi koulutus -foorumin ohessa toteutettiin kevään 2015 aikana kokeiluja ympäri Suomen. Yksi kokeiluista oli Oulun Ritaharjun yläkoulussa järjestetty ilmiöpohjaisen oppimisen viikko, jonka opit ja oivallukset on kerätty ohessa olevaan raporttiin.
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometrin teesien päivittämistä kohti K2019 kymmenvuotiskierrosta. Testikierroksen teeseistä pari-kolme nostetaan mukaan barometriin.
(nelikenttien teksti eivät toistu kokonaisuudessaan pdf-versiossa, yst. kontaktoi alkuperäistä aineistoa varten)
Uuden oppimisympäristön kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilua, sillä kehittämisessä haluttiin saada opiskelijoiden ääni kuuluviin, vastata koulutusreformin tavoitteisiin sekä löytää uusia oppimista edistäviä menetelmiä ja tapoja
Oppiminen ja opettajuus palvelumuotoilua hyödyntäenSelina Nastase
Palvelumuotoilun keinoin voidaan ymmärtää miten kouluttajan pitäisi oppitunnit ja opintokokonaisuudet suunnitella ja toteuttaa, jotta oppiminen olisi tehokasta, mieleenpainuvaa ja motivoivaa. Olennaista on tuntea paremmin oppijoita, heidän elämäänsä ja tarpeitaan sekä syvällisesti ymmärtää miten kouluttaja voi tukea opiskelijan arkea ja mitkä hyödyt opiskelija kokee arvokkaiksi.
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...Sarah Land
The SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners.
These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Learning Materials and Objectives’ and provides content which provides an introduction to the importance of setting learning objectives, to adult learning theory and to ensuring that learning resources respond to the different learning styles of adult learners.
These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Ilmiöpohjainen oppiminen on rikastava tapa luoda yhteyksiä oppiaineiden välille. Se ei tähtää vallankumoukseen eikä erillistieteisiin perustuvien oppiaineiden vähättelyyn. Päin vastoin. Monialaisuus ja tieteenalojen kohtaaminen auttavat kokonaiskuvan luomisessa. Saman asian tarkastelu eri tulokulmista luo tiivitä muistirakenteita. Maailman ilmiöt ja niiden tarkastelu virittävät luovan mielen keksimään uutta.
Tässä oppaassa pyrimme antamaan käytännönläheisiä vinkkejä ja apua liikkeellelähtöön, ensimmäisiin toteutuskertoihin. Jokaisen luvun lopussa on otsikko Toimeksi. Ehdotamme käytännön tekoja.
Sitran Uusi koulutus -foorumin ohessa toteutettiin kevään 2015 aikana kokeiluja ympäri Suomen. Yksi kokeiluista oli Oulun Ritaharjun yläkoulussa järjestetty ilmiöpohjaisen oppimisen viikko, jonka opit ja oivallukset on kerätty ohessa olevaan raporttiin.
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometrin teesien päivittämistä kohti K2019 kymmenvuotiskierrosta. Testikierroksen teeseistä pari-kolme nostetaan mukaan barometriin.
(nelikenttien teksti eivät toistu kokonaisuudessaan pdf-versiossa, yst. kontaktoi alkuperäistä aineistoa varten)
Uuden oppimisympäristön kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilua, sillä kehittämisessä haluttiin saada opiskelijoiden ääni kuuluviin, vastata koulutusreformin tavoitteisiin sekä löytää uusia oppimista edistäviä menetelmiä ja tapoja
Oppiminen ja opettajuus palvelumuotoilua hyödyntäenSelina Nastase
Palvelumuotoilun keinoin voidaan ymmärtää miten kouluttajan pitäisi oppitunnit ja opintokokonaisuudet suunnitella ja toteuttaa, jotta oppiminen olisi tehokasta, mieleenpainuvaa ja motivoivaa. Olennaista on tuntea paremmin oppijoita, heidän elämäänsä ja tarpeitaan sekä syvällisesti ymmärtää miten kouluttaja voi tukea opiskelijan arkea ja mitkä hyödyt opiskelija kokee arvokkaiksi.
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...Sarah Land
The SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners.
These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Learning Materials and Objectives’ and provides content which provides an introduction to the importance of setting learning objectives, to adult learning theory and to ensuring that learning resources respond to the different learning styles of adult learners.
These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.
Oppimisen arviointi / Assesment in Finnish EducationHeikki Ervast
Oppimisen arviointi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa: mitä on oppimista edistävä arviointi ja minkälaista on vuorovaikutus arvioinnissa.
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?Aki Luostarinen
Otavan opiston kolmen ilmiön suunnittelua lukuvuodelle 2015-16. Kooste liikennevalotyöskentelystä, jossa pohdittiin, kuinka voimme saavuttaa oppijaa mahdollisimman hyvin palvelevia ainerajat ylittäviä ilmiökokonaisuuksia?
Ilmiöpohjaisuus ja OPS2016 -webinaari | TOPIK, Opettaja luotsina 22.2.2016Aki Luostarinen
TOPIKin Opettaja luotsina -hankkeelle toteutettu ilmiöpohjaisen oppimisen ja OPS2016:n webinaari yhdessä Heikki Koposen kanssa. Lue lisää Opettaja luotsina -hankkeesta: http://www.oulu.fi/taydennyskoulutus/opettajaluotsina
OPS2016 ja ohjelmointi -koulutuksen materiaalia. Pääpaino perusasioiden hahmottamisessa ja alakoulun toiminnalliset ja leikkiin perustuvat harjoitukset sekä visuaalinen koodaus. Mukana Iida-Maria Peltomaa.
OPS-hautomot-koulutusiltapäivä Mikkelin rehtoreille ja ops-vastaaville 3.2.2016: Kuinka ops2016 periaatteet muuttuvat käytännön koulutyön toiminnaksi, asenteiksi ja tekemiseksi kouluissa? Mistä oppiva yhteisö rakentuu? Mitä ja miten lukuvuosisuunnitelmaan? Lisäksi Mikkelin alueen oppilaskuntien ja vanhempainneuvoston mietteitä oppijuudesta, opettajuudesta, koulun kehittämisestä ja tvt:stä.
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016Aki Luostarinen
Työpaja: Mitä LOPS2016 sanoo tvt:stä ja mikä lukion tvt:n käytössä ja digitalisaatiossa on olennaista? Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016 (Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa)
Ops-hautomot (perusopetus ja lukio) -koulutusinfo 26.5.2015Aki Luostarinen
OPS-hautomot 2-3 (perusopetus) ja OPS-hautomot lukio -hankkeiden koulutusinfowebinaari 26.5.2015. Mukana Iida-Maria Peltomaa, Tiina Airaksinen ja Aki Luostarinen.
Mikkelin seudun OPS-yhteyshenkilöiden OPS-hautomo 13.11.2014Aki Luostarinen
Mikkelin seudun OPS-yhteyshenkilöiden hautomossa pureuduttiin uuteen opettajuuteen, laaja-alaiseen osaamiseen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Kooste kahdesta ensimmäisestä teemasta.
Kuopion seutualueen OPS-hautomo 6.-7.10.2014 / Monialaiset oppimiskokonaisuud...Aki Luostarinen
OPS2016 Monialaiset oppimiskokonaisuudet -työpaja. Mukana Monkey Businessin supervoimat! Yhteistyössä erilaiset superavoimat pääsevät täydentämään toisiaan.
3. MOK-/ILMIÖJAKSON MUISTILISTA:
Ennen mok-/ilmiöjaksoa:
Miten oppilaat osallistetaan suunnitteluun?
Ketkä opettajat ovat mukana ja keitä ulkopuolisia?
Mitkä ovat mokin/ilmiön osaamistavoitteet ja ainekohtaiset tavoitteet?
Keitä oppilaita on mukana ja millaisissa porukoissa työskennellään?
Miten mokin aikaresurssi jaetaan (kestääkö viikon vai pidempään)?
Mok-/ilmiöjakson aikana: 1/2
Miten opettaja sitoutuu vastuisiinsa? Mikä open rooli prosessissa on?
Kuinka oppilaat orientoidaan jakson työskentelyyn?
Kuinka tavoitteet käydään yhdessä läpi ja asetetaan omia tavoitteita? ...
4. MOK-/ILMIÖJAKSON MUISTILISTA:
Mok-/ilmiöjakson aikana: 2/2
Kuinka arvioinnin perusteet ja tavat käydään oppilaiden kanssa läpi?
Kuinka huomioidaan erilaiset tavat oppia ja kannustetaan luovuuteen ja
kekseliäisyyteen?
Miten raivataan aikaa sekä oppilaiden että opeporukan itse- ja
vertaisarvioinnille?
Miten tuotokset jaetaan muille ja miten ne säilytetään?
Mok-/ilmiöjakson jälkeen:
Kuinka laajennetaan oppimista prosessin jälkeen?
Kuinka opettajat reflektoivat onnistumista ja hyödyntävät tietoa uuden
suunnittelussa?
6. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Mistä saamme mokin/ilmiön toteuttamiselle riittävästi
aikaa ja muita resursseja? Pitääkö jostain luopua?
7. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Mistä saamme mokin/ilmiön toteuttamiselle riittävästi
aikaa ja muita resursseja? Pitääkö jostain luopua?
TOIMINTAKULTTUURI ON KUIN AUTOTALLI. JOSSAIN
VAIHEESSA SE TÄYTTYY. KUN UUTTA HALUTAAN LISÄTÄ,
ON JOSTAIN RAKKAASTAKIN VANHASTA LUOVUTTAVA.
8. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Kuinka osallistamme oppilaat suunnitteluun?
○ Osallisuuden ja oppimiskokonaisuuden omistajuuden
vahvistaminen
● Miten valitsemme teeman/ilmiön yhdessä?
○ Mitä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia
periaatteita teema ilmentää?
9. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Kuinka jaamme käytössä olevat henkilöresurssit ja huomioimme
opettajien vahvuudet?
○ Ketkä osallistuva? Millaiset vastuu- ja asiantuntijaryhmät?
○ Miten muut kuin henkilöihin liittyvät resurssit huomioidaan?
● Ketä asiantuntijoita ja ulkopuolisia tahoja haluamme mukaan?
○ Millaista osaamista meiltä puuttuu?
Vahvuuksien ja osaamisten huomioiminen sitouttaa opettajatiimiä
> innostava ja oppimista tukeva kokonaisuus, jossa jokainen kokee
olevansa itselleen sopivalla paikalla/roolissa ja saa turvallisesti
myös laajentaa osaamistaan ja testata uutta
10. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Minkä lähtökohdan otamme oppiaineita yhdistävään
kokonaisuuteen?
○ Selkeät rakenteet ja enemmän ennakkosuunnittelua vai paljon
vapauksia oppilaille?
○ Huomioidaan oppijan lähtötaso mm. työskentelytaitojen osalta
■ miten paljon aikaa käytetään oppimisen taitojen opetteluun?
■ kuinka paljon tarvitsee tukea, palastelua ja rakennetta?
■ mitä taitoja tarvitaan ennen aloitusta ja mitä voi opiskella sen
aikana, että tällainen oppiminen onnistuu?
Oppilaiden tunteminen on tärkeää
11. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Minkä lähtökohdan otamme oppiaineita yhdistävään
kokonaisuuteen?
○ Selkeät rakenteet ja enemmän ennakkosuunnittelua vai paljon
vapauksia oppilaille?
○ Huomioidaan oppijan lähtötaso mm. työskentelytaitojen osalta
■ miten paljon aikaa käytetään oppimisen taitojen opetteluun?
■ kuinka paljon tarvitsee tukea, palastelua ja rakennetta?
■ mitä taitoja tarvitaan ennen aloitusta ja mitä voi opiskella sen
aikana, että tällainen oppiminen onnistuu?
Oppilaiden tunteminen on tärkeää
JOSKUS VOI KOKEILLA PIENTENKIN KANSSA
HEITTÄYTYMISTÄ. VARAUTUMINEN ON TÄRKEÄÄ,
MUTTA SE EI SAA TORPATA OPPIJAN JA OPPIMISEN
KANNALTA KIINNOSTAVAA JA ANTOISAA
TEKEMISTÄ!
12. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Kuinka oppilaat jaetaan ryhmiin?
○ Työskentelevätkö eri-ikäiset yhdessä? Millaiset
pienryhmät työskentelyissä? Vahvuuksien vai
kaverisuhteiden mukaan?
○ Käsitellään mokin aikana myös ryhmärooleja
> Näistä tulee yksi oppilaan itse- ja vertaisarvioinnin
kohde ja asia, jossa kehittymisen oppilas voi ottaa
omaksi tavoitteekseen.
13. ENNEN MOK-/ILMIÖJAKSOA
● Mitä asetamme tärkeimmiksi tavoitteiksi, “helmiksi”, jotka
ainakin on tärkeä saavuttaa?
○ Mitä työskentelyn taitojen tavoitteita?
○ Mitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita?
○ Mitä oppiainekohtaisia tavoitteita?
○ Miten oppija voi itse vaikuttaa tavoitteenasetteluun?
● Millaisen “riskianalyysiin” teemme ennakkoon?
○ Muistettava, ettei kaikkeen voi varautua, mutta joihinkin
asioihin voi (ainakin yrittää).
17. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Mitä opettaja tekee kokonaisuuden aikana?
○ innostaa
○ ohjaa
○ fasilitoi
○ tukee ideoinnissa
○ valvoo ja huolehtii
○ pitää kädestä
18. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Mitä opettaja tekee kokonaisuuden aikana?
○ innostaa
○ ohjaa
○ fasilitoi
○ tukee ideoinnissa
○ valvoo ja huolehtii
○ pitää kädestä
○ motivoi
○ auttaa kehittämään osaamisia
○ antaa suuntaa
19. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Asenne ja suhtautuminen
○ suunnitelma on vain lähtökohta, josta voi poiketa
> annetaan tilaa innostumiselle ja oppimiselle myös
ennakkoon sovitusta poiketen
● Kuinka orientoimme ja herättelemme oppilaat?
○ mielikuvat, omakohtaisuus > omistajuus
○ tärkeää uteliaisuuden virittäminen, oppilaiden
lähtötason selvittäminen, aiheen kannalta olennaisten
kysymysten esittäminen
20. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Kuinka käymme keskustellen yhdessä oppilaiden kanssa
jakson tavoitteet ja arvioinnin perusteet sekä
arviointitavan selkeästi läpi?
○ Oppilaiden tavoitteiden asettelua yhteisten ennalta
määrättyjen tavoitteiden rinnalle/lisäksi?
○ Pohdintaa yhdessä siitä, miten tavoitteisiin voisi päästä
ja missä kohtaa voi sanoa, että on valmista tai on
tarpeeksi hyvä?
21. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Kuinka vastaamme monenlaisten oppijoiden tarpeisiin?
○ Miten tilat, työtavat, materiaalit yms. voivat tukea
erilaisia oppimisen tapoja?
○ Miten rohkaisemme oppilaita erilaisten ja
omannäköisten tuotosten tekemiseen?
> Kokeillaanko ja harjoitellaanko yhdessä erilaisia
tuottamisen tapoja?
Luovuus, kekseliäisyys ja sinnikkyys omassa työssä!
22. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Kuinka raivaamme oppilaalle aikaa reflektoinnille?
○ Vertaisarviointia, itsearviointia, ohjausta prosessin aikana
> suunnantarkistusta open avulla, oman oppimisen
ohjaamista, vertaistukea, itseohjautuvuutta
○ Työskentelytaitojen ohjaus koko prosessin ajan.
● Kuinka raivaamme opettajille aikaa reflektoinnille?
○ Yhteinen pureskeluaika, joka mahdollistaa myös
opettajien puolesta suunnantarkistukset prosessin
aikana > kollegiaalinen tuki!
23. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Otammekoko aikuisten kesken vastuun jaetuista töistä ja
yhteisestä prosessista?
● Kuinka huolehdimme tiedonkulusta?
○ Jos kokonaisuus on jaettu eri päiville, osittain osaksi eri
aineiden opetusta tai pidemmälle ajalle, miten pysytään
kärryillä, missä mennään?
● Kuinka saada voimat riittämään? Kokonaiskuormitus?
○ Kolot, joihin oppijat voivat tarvittaessa siirtyä hengähtämään
○ Työskentelyn tauotus, ulkoilut, palauttava toiminta
○ opetetaan myös hitaasti kiiruhtamista sekä oppilaina että
opettajina > pitkäjänteisyys
24. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Kuinka saamme digin parhaiten oppimisen tueksi?
○ Käyttö perusteltua ja kasvokkain tapahtuvan rinnalla ja
sitä täydentämässä!
○ Onko mahdollista tehdä yhteistyötä toisen koulun
kanssa laitteiden osalta?
○ Kuinka organisoidaan laitteet käyttäjäryhmien kesken?
○ Voiko käyttää omia laitteita?
○ Voivatko oppilaat auttaa ja opettaa opettajaa
perehtymään laitteisiin ja sovelluksiin?
25. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Miten tuotokset jaetaan muille? Missä ja miten tuotokset
säilytetään?
● Miten yksittäisen oppilaan osuus näkyy / tehdään näkyväksi?
○ Jokaiselle tasapuolisesti palautetta omasta työstä prosessin
aikana ja sen jälkeen.
● Miten tuemme itsearviointiin oppimista?
○ Oppilaat arvioivat oman ryhmänsä työskentelyä kokonaisuutena
sekä omaa työskentelyään ja rooliaan osana ryhmää.
● Miten tuemme vertaisarviointiin oppimista?
○ Palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua.
○ Harjoitellaanko antamalla ensin vain positiivista palautetta?
26. MOK-/ILMIÖJAKSON AIKANA
● Miten tuotokset jaetaan muille? Missä ja miten tuotokset
säilytetään?
● Miten yksittäisen oppilaan osuus näkyy / tehdään näkyväksi?
○ Jokaiselle tasapuolisesti palautetta omasta työstä prosessin
aikana ja sen jälkeen.
● Miten tuemme itsearviointiin oppimista?
○ Oppilaat arvioivat oman ryhmänsä työskentelyä kokonaisuutena
sekä omaa työskentelyään ja rooliaan osana ryhmää.
● Miten tuemme vertaisarviointiin oppimista?
○ Palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua.
○ Harjoitellaanko antamalla ensin vain positiivista palautetta?
MUISTA NAPATA LAPSI HYVÄNTEOSSA PROSESSIN
AIKANA JA SEN LOPUSSA! KAIKKI ONNISTUVAT
JOSSAIN, JA HEITÄ ON TÄRKEÄÄ MUISTUTTAA
SIITÄ; MONIPUOLINEN JA KANNUSTAVA PALAUTE.
28. MOK-/ILMIÖJAKSON JÄLKEEN
● Miten käydään oppilaiden kanssa läpi sitä, mitä opittiin?
○ Mitä ei opittu? Mitkä kysymykset jäivät edelleen auki? Miksi?
Miten voisi seuraavalla kerralla oppia paremmin tai
monipuolisemmin?
● Miten oppilaiden tuotoksia hyödynnetään myöhemmässä
oppimisessa?
○ Miten työskentelyn pohjalta ideoidaan jatkotyöskentely-
mahdollisuuksia?
○ Miten prosessi voi laajeta esim. luokkien tai aineiden
opetuksessa varsinaisen mokin jälkeenkin?
29. MOK-/ILMIÖJAKSON JÄLKEEN
● Miten alussa asetettuihin tavoitteisiin palataan sekä oppilaiden
että opettajaporukan kanssa?
○ Miten käydään läpi myös sellaisia asioita, joita ei ollut
tavoitteissa, mutta jotka olivat positiivisia kokemuksia ja
oppimisen paikkoja?
● oppimisen ilon ja monipuolisuuden korostaminen
● jokaisen oppilaan jonkin onnistumisen huomioiminen
● jokaisen opettajan jonkin onnistumisen huomioiminen
Annetaan arvoa niille asioille, joita opittiin, vaikkei kaikkia etukäteen
asetettuja tavoitteita ehkä täytettykään.
30. MOK-/ILMIÖJAKSON JÄLKEEN
● Missä ja miten opettajat reflektoivat kokemuksiaan?
○ Miten dokumentoidaan kokemukset myöhempää
jatkojalostamista varten?
○ Miten reflektoidaan avoimesti ja muita kunnioittaen sekä
onnistumisia että epäonnistumisia?
○ Miten kokemus ohjaa tulevien mok-/ilmiöjaksojen
toteuttamista?
○ Miten humioidaan oppilailta saatu palaute ja suhteutetaan se
opettajien kokemuksiin?