Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Ilmiöpohjainen oppiminen on rikastava tapa luoda yhteyksiä oppiaineiden välille. Se ei tähtää vallankumoukseen eikä erillistieteisiin perustuvien oppiaineiden vähättelyyn. Päin vastoin. Monialaisuus ja tieteenalojen kohtaaminen auttavat kokonaiskuvan luomisessa. Saman asian tarkastelu eri tulokulmista luo tiivitä muistirakenteita. Maailman ilmiöt ja niiden tarkastelu virittävät luovan mielen keksimään uutta.
Tässä oppaassa pyrimme antamaan käytännönläheisiä vinkkejä ja apua liikkeellelähtöön, ensimmäisiin toteutuskertoihin. Jokaisen luvun lopussa on otsikko Toimeksi. Ehdotamme käytännön tekoja.
Sitran Uusi koulutus -foorumin ohessa toteutettiin kevään 2015 aikana kokeiluja ympäri Suomen. Yksi kokeiluista oli Oulun Ritaharjun yläkoulussa järjestetty ilmiöpohjaisen oppimisen viikko, jonka opit ja oivallukset on kerätty ohessa olevaan raporttiin.
Mitä ohjaus on, opettajan työn ohjauksellinen luonne, ohjauksen mahdollisuudet ja tulevaisuus. Yliopettaja Heikki Pasanen, Haaga-Helia, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Ilmiöpohjainen oppiminen on rikastava tapa luoda yhteyksiä oppiaineiden välille. Se ei tähtää vallankumoukseen eikä erillistieteisiin perustuvien oppiaineiden vähättelyyn. Päin vastoin. Monialaisuus ja tieteenalojen kohtaaminen auttavat kokonaiskuvan luomisessa. Saman asian tarkastelu eri tulokulmista luo tiivitä muistirakenteita. Maailman ilmiöt ja niiden tarkastelu virittävät luovan mielen keksimään uutta.
Tässä oppaassa pyrimme antamaan käytännönläheisiä vinkkejä ja apua liikkeellelähtöön, ensimmäisiin toteutuskertoihin. Jokaisen luvun lopussa on otsikko Toimeksi. Ehdotamme käytännön tekoja.
Sitran Uusi koulutus -foorumin ohessa toteutettiin kevään 2015 aikana kokeiluja ympäri Suomen. Yksi kokeiluista oli Oulun Ritaharjun yläkoulussa järjestetty ilmiöpohjaisen oppimisen viikko, jonka opit ja oivallukset on kerätty ohessa olevaan raporttiin.
Mitä ohjaus on, opettajan työn ohjauksellinen luonne, ohjauksen mahdollisuudet ja tulevaisuus. Yliopettaja Heikki Pasanen, Haaga-Helia, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-oppimisprojektien jakaminen. Lappeenranta 13.4 ja 14.4 .2016.
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä: Design-suuntautunut toimintakulttuuri, oppiminen, oppimispolku, opettaminen ja oppimisen arviointi. Yhteeveto Lappeenrannan koulutusdioista keväällä 2016.
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppimisessa
Professori Jorma Enkenberg
KM Anu Liljeström
FT Henriikka Vartiainen
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-oppimisprojektien jakaminen. Lappeenranta 13.4 ja 14.4 .2016.
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä: Design-suuntautunut toimintakulttuuri, oppiminen, oppimispolku, opettaminen ja oppimisen arviointi. Yhteeveto Lappeenrannan koulutusdioista keväällä 2016.
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppimisessa
Professori Jorma Enkenberg
KM Anu Liljeström
FT Henriikka Vartiainen
Hämeenlinnan yleissivistävien koulujen johto kokoontui kevätlukukaudella 2014 tieto- ja viestintäteknologiaan painottuvassa BossIT-koulutuksessa pohtimaan aiheen nykytilaa ja tulevaisuutta. Tämä yhteenveto on eDelfoi-menetelmällä tuotettu yhteinen katsaus ennakoitaviin asioihin lähitulevaisuudessa. Mukana on myös suosituksia asioista, joihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota.
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016Aki Luostarinen
Työpaja: Mitä LOPS2016 sanoo tvt:stä ja mikä lukion tvt:n käytössä ja digitalisaatiossa on olennaista? Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016 (Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa)
Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen? Vai mullistaako sittenkään?Jari Laru
Puheenvuoro SETT2018 tapahtumassa 13.9.2018, Messukeskus, Helsinki.
Tarkastelen puheenvuorossa virassa olevien opettajien ja opettajaksi opiskelevien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Työpajassa 11.4.2018 Maria Dean Tapiolan koulusta ja Anne Rongas Tampereen yliopistolta kertoivat, kuinka käyttää koulun lähiympäristöä oppimisympäristönä. Erasmus+ tutkimushankkeessa ATS2020, jota Suomen osalta toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus hyödynnettiin e-portfolioita ja tavoiteltiin laaja-alaisten osaamisten harjoittelua. Suomessa 20:n tutkimuskoulun toteutukset yhdistettiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Lisätietoja koko tutkimushankkeesta http://ats2020.eu/
ITK'18 foorumiesitys Johanna Mattila, Najat Ouakrim-Soivio ja Anne Rongas. https://ohjelma.itk.fi/event/interaktiivinen-tekniikka-koulutuksessa-konferenssi-2018-2018-04-11-2018-04-13-1/track/sahkoistyvan-arvioinnin-isot-kirjaimet-208
Vinkkejä oppimistehtävien muotoiluun niin, ettei opiskelija voi kopioida vastauksia mistään. Anne Rongas #jaajotain 2018, aineisto vuodelta 2011 ja lähteenä vuodelta 2005 saman tekijän Facta-verkkopalvelun pedagoginen opas.
Portfoliotyöskentelyyn tai muuhun prosessimaiseen opiskeluun sopivia työkaluja opiskelijalle: kerää, luokittele ja jäsentele itse hankkimaasi aineistoa.
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Toinen luento: Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit oppimateriaalissa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Ensimmäinen luento: Mitä tietoja tarvitsen digitaalisen oppimateriaalin tekemisen alkuvaiheessa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitAnne Rongas
iPad on mainio kuvien ja videoitten kanssa, mutta jos laite ei ole oma, pulmana tuotosten siirtäminen muille laitteille. Pilvipalvelut ja kaapelilla synkronointi toki, vaan nopein apu iPadillä toimivasta tikusta. Tässä Opeblogin http://opeblogi.blogspot.fi/ vinkki.
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaaAnne Rongas
Podcastit ovat oivallinen keino opiskella ja opettaa asioita. Tämä diasarja on koottu erityisesti oppimisen näkökulmasta. Podcastit ovat vanha, mutta vähän tunnettu sosiaalisen median sisällön jakamisen muoto. Ota podcast mukaan lenkille ja opi leikiten.
3. Mobiilille oppijalle on tarjolla vaikka mitä, mutta kuinka
suunnistaa viidakon keskeltä oppimispolulle?
4. Laitteet yksin eivät riitä. Myös pedagogiikan on
muuttuttava. Toisaalta, jos laitteita ei ole riittävästi
tai yhteyksissä ongelmia, muutos on hidasta.
Terve kritiikki laiteintoilun rinnalla on paikallaan.
5. Lisätietoja: Minna Lakkala,
Pedagoginen infrastruktuuri ja sen
merkitys. 2010.
Opettajan suunnittelutyön merkitys korostuu.
Opettaja rakentaa pedagogisen infrastruktuurin.
Design-osaaminen korostuu. Ettei tee kuten aina.
7. BYOD (Bring Your Own Device) on hyvä idea, kunhan
ensin vähän nikotellaan ja opetellaan:
käyttöjärjestelmä- ja laiteriippumattomuus tavoitteina.
8. On pelätty mobiilin tuovan epätasa-arvoa: kaikilla ei
ole laitteita. Muistetaan kuitenkin, että mobiili myös
tasoittaa eroja, kuten välimatkojen vaikutusta.
9. On maalailtu uhkakuvia, että jumitumme koneitten
äärelle. Mobiili vapauttaa istumisen ikeestä!
10. Sosiaaliset suhteemme kärsivät, kun räpläämme
mobiililaitteitamme… mutta siis, siellähän ne
oppimisverkostot, tuutorit ja mentorit hääräävät.
11. Netti koukuttaa ja luo riippuvuutta. Oman toiminnan
säätelyä pitää oppia. Koulu on hyvä paikka opetella
tietotyöskentelyn pelisääntöjä.
12. Tarkkaavaisuuden jakaminen onnistuu rajallisesti.
Oppiminen vaatii keskittymistä ja keskittyminen
oman toiminnan säätelyä. Yksilöllisyys ja tottumus
vaikuttavat: se, mikä sinua ahistaa, sujuu toiselta.
13. Mobiilin parhaat oppimista tukevat ominaisuudet
paljastuvat, kun oppija on mobiili. Kyse ei siis ole
laitteista vaan siitä, mitä ihmiset tekevät.
14. Mobiililaite on silmälasien kaltainen ihmisen jatke,
älyllinen proteesi. Oppiminen oikeaan aikaan,
autenttisessa tilanteessa: vahva muistijälki.
17. Mobiilioppimisen pilviin voidaan jakaa ja noukkia
jaettua jatkojalostukseen. Jakamisen
toimintakulttuuri ei synny itsestään. Opittava asia.
18. Tekijänoikeusasiat nousevat keskiöön, kun
digitaalista aineistoa on helppo kopioida verkosta ja
jakaa verkkoon. Creative Commons auttaa sekä
avointen aineistojen etsijää että jakajaa.
Lisätietoja: Opettajan tekijänoikeusopas
ja KOTEK.
19. Kun oppija muuntaa aineistoa mediamuodosta
toiseen ja kerää omaa havaintoaineistoa, hänen
pitää työstää asiaa mielessään.
20. Omien vahvuuksien
hyödyntäminen
innostaa.
Usko omiin
oppimismahdolli-suuksiin
eli kasvun
ajattelutapa (growth
mindset) on tärkeä:
jos uskot, että opit,
opit paremmin.
Ilo ja onnistumisen
kokemukset sekä
laadukas palaute ja
arviointi parantavat
oppimistuloksia.
Lisätietoja: Elina Kuusisto & Kirsi Tirri (2013). Kasvun
ajattelutapa opettajilla ja vanhemmilla – Tapaustutkimus
suomalaista kouluista. Teoksessa Uusi oppiminen, Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013.
26. Miten eteenpäin? Tutustu siihen, mitä muut ovat
tehneet. Asennoidu omaan ammattilaisuuteesi
opettajana niin, että sinäkin olet koko ajan matkalla.
Oppijoilta voi kysyä apua teknologian
selättämiseen.