Autenttiset
oppimistehtävät verkko-
opinnoissa
25.9.2015
Kirsi Viitanen
Eduta Oy
• todellisia työelämän
ongelmia, jotka
kytevät oppijat
asiantuntijoiden
työskentely-
kulttuuriin
• Tutkivaa otetta, joka
tukee ajattelun
taitojen ja
metakognitiivisten
taitojen oppimista
• keskusteluja
oppijayhteisössä
• oppijan
valtauttamista
valintojen kautta
(Rule 2006)
• Autenttisuus
toteutuu
opetuksessa
oppijan, tehtävien ja
oppimis-
ympäristöjen
dynaamisessa
vuorovaikutuksessa
(Barab ym. 2000)
• Tukee oppimista
ympäristöissä, joka
tarjoaa oppijalle
mahdollisuuden –
harjoittaa aidoissa
arjen tilanteissa
käytettäviä
työtapoja,
menetelmiä –
kognitiivisia
prosesseja sekä –
hyödyntää
autenttisia lähteitä
ja materiaaleja
(Leppisaari, Silander ja
Vainio 2006)
Ota huomioon oppimistehtävien
laatimisessa mm.
• Opiskelijoiden tausta ja erilaisuus
• Opiskelijan elämismaailma
• Työelämälähtöisyys sekä
teorian ja käytännön
yhteensovittaminen
• Oppimistyylit
Työtapoja verkossa (Pönkä 2012)
• Oppimateriaalinen lukeminen, kuunteleminen ja
katseleminen
• Kirjoittaminen yksin tai ryhmässä
• Erilaisten harjoitusten ja tehtävien tekeminen netissä
• Tuotosten palauttaminen tiedostoina
• Muiden tuotosten kommentoiminen
• Keskustelu erilaisissa ryhmissä
• Luentoihin osallistuminen
• Asiantuntijoiden tapaaminen; kyselytunnit
• Muiden työskentelyn seuraaminen
• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.
• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen
• Tenttien tekeminen netissä
Aakkosellinen luettelo aktivointi-
menetelmistä verkossa (JY)
http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/TIE3
46/sivusto/aktivointimenetelmat.htm
Ryhmän
työskentelyn
tukeminen?
• Yhteisölliset oppimistehtävät, esim.
ongelmanratkaisu-, case-tehtävät ja haastattelut
• Ohjeistetut keskustelutehtävät, esim.
omien ajatusten ja näkökulmien selven-
täminen, avaaminen itselle ja muille
• verkkomateriaaliin perustuen
• roolikeskustelut, väittelyt,
teemakeskustelut ja oppimistehtävistä
keskusteleminen
• Lukupiiri esim. opintojakson opetusmateriaalista
• Yhteisöllinen kirjoittaminen esim. wikiin
• Käsitekartat ja sanasto: Käsitteiden ja ilmiöiden
määrittely ja hahmottaminen
Oppimistehtävät
• Projektityöt ja tutkimusprojektit
• Aivoriihi ja yhteinen ideointi
• Yksilölliset oppimistehtävät, esim.
esseet, referaatit, pohdinta- ja case-
tehtävät, kirja-arvostelut
• Oppimis- ja luentopäiväkirjat sekä portfolio
(blogit ja wikit)
• Lähtötasotestit, väli- ja lopputentit
• Käsitekartat ja sanasto: Käsitteiden ja
ilmiöiden määrittely ja hahmottaminen
Itsenäisen
opiskelun
tukeminen?
• Vertaispalautteen antaminen ja saaminen
Oppimistehtävät
• Äänestykset, mielipidekyselyt
• Videot ja äänitiedostot esim. asiantuntijahaastattelut
• Sarjakuvat, sanaristikot, aukkotehtävä jne.
(Koli ja Silander 2003)
1. Mitä on tarkoitus oppia?
– Mitä tehtävän avulla on tarkoitus oppia
– Oppimisprosessin eri vaiheesta ja opittavan asian
luonteesta riippuen oppimisen kohde vaihtelee suuresti.
– Tavoite tulisi kuvata tarkasti ja konkreettisesti, jotta
opiskelija ja opettaja ymmärtävät ja hahmottavat, mistä
oppimisessa on kysymys.
2. Miten opitaan?
– Opittavan asian konkreettisen kuvauksen jälkeen päätetään, miten asia opitaan.
– Oppijat oppivat eri tavoin, joten oppimistehtävät voivat olla sellaisia, että ne ottavat
huomioon erilaiset oppijat.
– Opiskelijat voivat myös itse olla vaikuttamassa siihen, miten asioita opitaan.
3. Miksi tehtävät tehdään?
– tarkoitus vaihtelee oppimisprosessin eri vaiheissa, joten opiskelijoille tulisi selittää,
miksi oppimistehtävää tarvitaan ja perustellaan se, miksi tehtävä tehdään
– Perusteluna voi olla esimerkiksi perehtyminen aihealueeseen, valmistautuminen
oppimisprosessiin, ongelman hahmottaminen, uusien käsitteiden oppiminen,
käsitteellinen muutos, uusien tietojen oppiminen, kokemuksen saaminen,
ongelmanratkaisu tai aineiston kerääminen.
(Koli ja Silander 2003)
4. Oppimistehtävän anto
– Verkossa annettuihin oppimistehtävissä tulisi selkeästi ilmaista
myös se, mihin oppimistehtävä palautetaan tai miten tehtävä
esitetään.
– Verkko-oppimisen yhtenä haasteena voi olla se, että opiskelijan tai
opiskelijaryhmän tehtävänä on itse laatia itselle oppimistehtävät,
jotka edistävät heidän oppimistaan tai heidän käsittelemänsä
aihealueen tutkimista.
5. Ajoitus
– Oppimisprosessia voidaan tarkastella aikajanana, jonka eri vaiheisiin oppimistehtävät
sijoitetaan.
– Oppimisprosessin vaiheita voidaan tarkastella seuraavasti: ennen ja jälkeen, sekä sen alussa,
aikana ja lopussa.
– Kun oppimistehtävät ja niistä saatu palaute tulee oppimisprosessin aikana, on oppijalla
mahdollisuus oppia tekemistään virheistä, ja oppia opintojakson loppuun mennessä ne asiat,
jotka ovat jääneet prosessin aikana ymmärtämättä ja oppimatta.
6. Käytettävä aika
– Oppimistehtävä voidaan rajata myös ajallisesti, jotta oppijat tietävät kuinka laajasta tai
syvällisestä tehtävästä on kysymys.
– Käytettävä aika tulisi määritellä ohjeistuksessa selkeästi.
– Tehtävät voivat olla myös koko opiskelun ajan näkyvillä, mutta aikataulutuksessa
määritellään viimeiset palautuspäivät.
(Koli ja Silander 2003)
7. Tekijät
– Ohjaajan eräs tehtävä on myös määritellä, kuka/ketkä tehtävän tekevät: onko se
yksilö-, pari-, pienryhmä- vai suurryhmätyö.
– Ohjaaja määrittelee myös, onko tarkoitus, että kaikki
tekevät saman tehtävän vai työstävätkö yksilöt ja ryhmät
eri asioita, jolloin tuloksen syntyy enemmän tai laajempaa
aineistoa esimerkiksi seuraavaa oppimistehtävää varten.
8. Menetelmät
– Millä menetelmillä tehtävä tehdään?
9. Oppimistehtävän ohjaus
– Miten oppimistehtävän tekemistä ohjataan: kuka ohjaa ja miten, kuinka ohjaaja
arvioi sekä antaa palautetta prosessin eri vaiheista
10. Arviointi
– Oppimistehtävän arvioinnista on päätettävä ennen oppimistehtävän tekemistä.
– Arvioinnin pohjana käytetään ennakkoon asetettuja oppimisen tavoitteita.
– Verkko-oppimisympäristössä opiskeltaessa koko oppimisprosessi yleensä
tallentuu, mikä helpottaa koko oppimisprosessin ajan tapahtuvaa arviointia
Poliisiammattikorkeakoulu Petra Knuuttila
Oppimista ei seuraa suoraan
opetuksesta vaan opiskelijan
työskentelystä
Opettajien panos sopivien
opetusmenetelmien ja opiskelutapojen
valinnassa sekä oppimisen ohjauksessa
on merkittävä - syvällistä oppimista
tuottavaan oppimisprosessiin tarvitaan
aina opettajaa!
Opiskelijoiden vastuu
omasta oppimisesta
korostuu
(Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Vopla 2006)
http://saukkorauta.wordpress.com/2011
/07/29/kuinka-epaonnistua-
verkkokurssin-opettamisessa-been-
there-done-nearly-all-that/

Autenttiset oppimistehtävät verkossa

  • 1.
  • 2.
    • todellisia työelämän ongelmia,jotka kytevät oppijat asiantuntijoiden työskentely- kulttuuriin • Tutkivaa otetta, joka tukee ajattelun taitojen ja metakognitiivisten taitojen oppimista • keskusteluja oppijayhteisössä • oppijan valtauttamista valintojen kautta (Rule 2006) • Autenttisuus toteutuu opetuksessa oppijan, tehtävien ja oppimis- ympäristöjen dynaamisessa vuorovaikutuksessa (Barab ym. 2000) • Tukee oppimista ympäristöissä, joka tarjoaa oppijalle mahdollisuuden – harjoittaa aidoissa arjen tilanteissa käytettäviä työtapoja, menetelmiä – kognitiivisia prosesseja sekä – hyödyntää autenttisia lähteitä ja materiaaleja (Leppisaari, Silander ja Vainio 2006)
  • 3.
    Ota huomioon oppimistehtävien laatimisessamm. • Opiskelijoiden tausta ja erilaisuus • Opiskelijan elämismaailma • Työelämälähtöisyys sekä teorian ja käytännön yhteensovittaminen • Oppimistyylit
  • 4.
    Työtapoja verkossa (Pönkä2012) • Oppimateriaalinen lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen • Kirjoittaminen yksin tai ryhmässä • Erilaisten harjoitusten ja tehtävien tekeminen netissä • Tuotosten palauttaminen tiedostoina • Muiden tuotosten kommentoiminen • Keskustelu erilaisissa ryhmissä • Luentoihin osallistuminen • Asiantuntijoiden tapaaminen; kyselytunnit • Muiden työskentelyn seuraaminen • Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne. • Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen • Tenttien tekeminen netissä Aakkosellinen luettelo aktivointi- menetelmistä verkossa (JY) http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/TIE3 46/sivusto/aktivointimenetelmat.htm
  • 5.
    Ryhmän työskentelyn tukeminen? • Yhteisölliset oppimistehtävät,esim. ongelmanratkaisu-, case-tehtävät ja haastattelut • Ohjeistetut keskustelutehtävät, esim. omien ajatusten ja näkökulmien selven- täminen, avaaminen itselle ja muille • verkkomateriaaliin perustuen • roolikeskustelut, väittelyt, teemakeskustelut ja oppimistehtävistä keskusteleminen • Lukupiiri esim. opintojakson opetusmateriaalista • Yhteisöllinen kirjoittaminen esim. wikiin • Käsitekartat ja sanasto: Käsitteiden ja ilmiöiden määrittely ja hahmottaminen Oppimistehtävät • Projektityöt ja tutkimusprojektit • Aivoriihi ja yhteinen ideointi
  • 6.
    • Yksilölliset oppimistehtävät,esim. esseet, referaatit, pohdinta- ja case- tehtävät, kirja-arvostelut • Oppimis- ja luentopäiväkirjat sekä portfolio (blogit ja wikit) • Lähtötasotestit, väli- ja lopputentit • Käsitekartat ja sanasto: Käsitteiden ja ilmiöiden määrittely ja hahmottaminen Itsenäisen opiskelun tukeminen? • Vertaispalautteen antaminen ja saaminen Oppimistehtävät • Äänestykset, mielipidekyselyt • Videot ja äänitiedostot esim. asiantuntijahaastattelut • Sarjakuvat, sanaristikot, aukkotehtävä jne.
  • 7.
    (Koli ja Silander2003) 1. Mitä on tarkoitus oppia? – Mitä tehtävän avulla on tarkoitus oppia – Oppimisprosessin eri vaiheesta ja opittavan asian luonteesta riippuen oppimisen kohde vaihtelee suuresti. – Tavoite tulisi kuvata tarkasti ja konkreettisesti, jotta opiskelija ja opettaja ymmärtävät ja hahmottavat, mistä oppimisessa on kysymys. 2. Miten opitaan? – Opittavan asian konkreettisen kuvauksen jälkeen päätetään, miten asia opitaan. – Oppijat oppivat eri tavoin, joten oppimistehtävät voivat olla sellaisia, että ne ottavat huomioon erilaiset oppijat. – Opiskelijat voivat myös itse olla vaikuttamassa siihen, miten asioita opitaan. 3. Miksi tehtävät tehdään? – tarkoitus vaihtelee oppimisprosessin eri vaiheissa, joten opiskelijoille tulisi selittää, miksi oppimistehtävää tarvitaan ja perustellaan se, miksi tehtävä tehdään – Perusteluna voi olla esimerkiksi perehtyminen aihealueeseen, valmistautuminen oppimisprosessiin, ongelman hahmottaminen, uusien käsitteiden oppiminen, käsitteellinen muutos, uusien tietojen oppiminen, kokemuksen saaminen, ongelmanratkaisu tai aineiston kerääminen.
  • 8.
    (Koli ja Silander2003) 4. Oppimistehtävän anto – Verkossa annettuihin oppimistehtävissä tulisi selkeästi ilmaista myös se, mihin oppimistehtävä palautetaan tai miten tehtävä esitetään. – Verkko-oppimisen yhtenä haasteena voi olla se, että opiskelijan tai opiskelijaryhmän tehtävänä on itse laatia itselle oppimistehtävät, jotka edistävät heidän oppimistaan tai heidän käsittelemänsä aihealueen tutkimista. 5. Ajoitus – Oppimisprosessia voidaan tarkastella aikajanana, jonka eri vaiheisiin oppimistehtävät sijoitetaan. – Oppimisprosessin vaiheita voidaan tarkastella seuraavasti: ennen ja jälkeen, sekä sen alussa, aikana ja lopussa. – Kun oppimistehtävät ja niistä saatu palaute tulee oppimisprosessin aikana, on oppijalla mahdollisuus oppia tekemistään virheistä, ja oppia opintojakson loppuun mennessä ne asiat, jotka ovat jääneet prosessin aikana ymmärtämättä ja oppimatta. 6. Käytettävä aika – Oppimistehtävä voidaan rajata myös ajallisesti, jotta oppijat tietävät kuinka laajasta tai syvällisestä tehtävästä on kysymys. – Käytettävä aika tulisi määritellä ohjeistuksessa selkeästi. – Tehtävät voivat olla myös koko opiskelun ajan näkyvillä, mutta aikataulutuksessa määritellään viimeiset palautuspäivät.
  • 9.
    (Koli ja Silander2003) 7. Tekijät – Ohjaajan eräs tehtävä on myös määritellä, kuka/ketkä tehtävän tekevät: onko se yksilö-, pari-, pienryhmä- vai suurryhmätyö. – Ohjaaja määrittelee myös, onko tarkoitus, että kaikki tekevät saman tehtävän vai työstävätkö yksilöt ja ryhmät eri asioita, jolloin tuloksen syntyy enemmän tai laajempaa aineistoa esimerkiksi seuraavaa oppimistehtävää varten. 8. Menetelmät – Millä menetelmillä tehtävä tehdään? 9. Oppimistehtävän ohjaus – Miten oppimistehtävän tekemistä ohjataan: kuka ohjaa ja miten, kuinka ohjaaja arvioi sekä antaa palautetta prosessin eri vaiheista 10. Arviointi – Oppimistehtävän arvioinnista on päätettävä ennen oppimistehtävän tekemistä. – Arvioinnin pohjana käytetään ennakkoon asetettuja oppimisen tavoitteita. – Verkko-oppimisympäristössä opiskeltaessa koko oppimisprosessi yleensä tallentuu, mikä helpottaa koko oppimisprosessin ajan tapahtuvaa arviointia
  • 10.
    Poliisiammattikorkeakoulu Petra Knuuttila Oppimistaei seuraa suoraan opetuksesta vaan opiskelijan työskentelystä Opettajien panos sopivien opetusmenetelmien ja opiskelutapojen valinnassa sekä oppimisen ohjauksessa on merkittävä - syvällistä oppimista tuottavaan oppimisprosessiin tarvitaan aina opettajaa! Opiskelijoiden vastuu omasta oppimisesta korostuu (Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Vopla 2006)
  • 11.

Editor's Notes

  • #6 ryhmätyöskentely: tulee olla selkeä tavoite, jonka opiskelijat kokevat mielekkääksi oppimisen kannalta  pelisäännöt ja open odotukset selville ennen ryhmätyön aloittamista yhteisöllinen työskentely ei tapahdu itsestään vaan opiskelijat saattavat tarvita tukea (ope haastaa, kysyy kys., antaa ideoita tarvittaessa)  on myös aikaa vievää  tulee olla tarkoituksenmuk. oppimistavoitteiden kannalta  toisaalta yhteisöllinen oppiminen antaa mahdollisuuden syvälliseen ja pohtivaan oppimiseen
  • #7 myös vertaispalautteen antaminen tarvitsee oman aikansa  antaa opiskelijoille taitoja, joita tarvitaan työelämässä, palautteen antamisen ja vastaanottamisen taito (sekä pos. että kriittinen)