Hennamari Mikkola, Päivi Tillman & Petri Roponen: Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Riitta Ratia-Nummelin (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.). Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisille omaishoitoperheille - YOMO-projektin kokemuksia. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Hennamari Mikkola, Päivi Tillman & Petri Roponen: Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Riitta Ratia-Nummelin (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.). Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisille omaishoitoperheille - YOMO-projektin kokemuksia. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Tuija Korpela: Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta voidaan oppia? Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Minna Kivipelto: Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
SYL:n julkaisu Kuntavaikuttamisen käsikirja. (toim.) Liisa Ansala, Johanna Nuorteva, Tuomas Vanhanen.
SYL-julkaisu 2/2008
ISBN: 978-951-703-258-2 (pdf)
ISSN: 0356-8245
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Uudenmaan muutosagentti Soili Partasen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Sari Kehusmaa: Keski-Suomen alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHL
Sari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Keski-Suomessa.
www.thl.fi/iomaakunnat
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Sanna Blomgren (THL): Miten asiakkaat selviytyivät? Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä toimeentulotukiuudistuksesta. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Pirjo Tikka. Kelan kuntoutus omaishoitajille ja ikääntyneille. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Eija Kaskiharju, Ikäinstituutti. Ilman omaishoidon tukea - uutta tietoa ja toimintaa omaisten tueksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Tuija Korpela: Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta voidaan oppia? Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Minna Kivipelto: Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
SYL:n julkaisu Kuntavaikuttamisen käsikirja. (toim.) Liisa Ansala, Johanna Nuorteva, Tuomas Vanhanen.
SYL-julkaisu 2/2008
ISBN: 978-951-703-258-2 (pdf)
ISSN: 0356-8245
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Uudenmaan muutosagentti Soili Partasen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Sari Kehusmaa: Keski-Suomen alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHL
Sari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Keski-Suomessa.
www.thl.fi/iomaakunnat
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Sanna Blomgren (THL): Miten asiakkaat selviytyivät? Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä toimeentulotukiuudistuksesta. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Pirjo Tikka. Kelan kuntoutus omaishoitajille ja ikääntyneille. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Eija Kaskiharju, Ikäinstituutti. Ilman omaishoidon tukea - uutta tietoa ja toimintaa omaisten tueksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha, Tampereen yliopisto. Tilanteet omaishoitoperheissä muuttuvat - muuttuuko omaishoitosopimus? Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Leena Forma, Mari Aaltonen. Laitoshoidon väheneminen ja tehostetun palveluasumisen yleistyminen ikääntyneillä 2002-2013: kustannukset, rahoitus ja siirtymät kodin ja/tai hoitopaikkojen välillä. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Petri Roponen: Miten vertailla hintatietoja - hintaerot esille helposti? Esitys Mistä yksityislääkäripalvelujen hintaerot johtuvat? -seminaarissa 2.3.2017.
Tuula Mikkola: Omaishoivan etiikkaa ja vastavuoroisuutta –Omaishoitajan ja hoivaa tarvitsevan läheisen asema ja yhteinen näkökulma keskinäiseen auttamiseen. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Johtava tutkija Ulla Hämäläisen esitys "Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajaperheiden nuorten kotoutuminen" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Similar to Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys (20)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys
1. Omaishoitajien tulorakenne ja -
kehitys – onko tuella merkitystä ?
Hennamari Mikkola, Merja Komu, Tapio Räsänen, Elina Ahola ja Päivi Tillman
Kelan tutkimus, Tieto- ja viestintäyksikkö
Omaishoito tänään ja huomenna –seminaari, Kela 10.3.2016
2. Omaishoidosta sanottua
• "Mikäli omaishoidontuki siirrettäisiin Kelan
hoidettavaksi, valtion kustannukset kasvaisivat
arviolta 130-163 miljoonaa euroa."
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson
(sd.) (HS 26.9.2012)
• "Nyt tartumme omaishoitoon. Omaishoito on
inhimillisyyttä jaloimmassa muodossaan." Timo
Soini (ps.) (Kansan uutiset 12.2.2013)
• Omaishoito on siirrettävä kunnilta Kelalle. Timo
Soini (ps.) (ESS 4.3.2015)
2
3. Omaishoidosta sanottua
• "Omaishoito on hyvä esimerkki vastuunoton ja
huolenpidon yhteiskunnasta, missä lähimmäinen
omalla arvokkaalla panoksellaan myös vähentää
yhteiskunnan kustannuksia." Juha Sipilä (kesk.)
(Kansan uutiset 12.2.2013)
• ”SDP:n tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja
hoidettavien asemaa, yhdenvertaisuutta ja
palveluja.” Antti Rinne (sd.) (Patina 1/2015)
3
4. Omaishoidosta sanottua
• Jos keskusta on hallitusvastuussa vaalien jälkeen,
omaishoidon tuen maksatus siirretään Kelan
hoidettavaksi. (HS 9.2.2015)
• ”Omaishoidon asemaa on vahvistettava ja
omaishoitoa lisättävä.” Alexander Stubb (kok.)
(Patina 1/2015)
• "Omaishoitoa ei pitäisi nähdä kuluna vaan
investointina." Marja Saario (vihr.) (Loimaan lehti
24.3.2015)
4
5. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys
• Tutkimusryhmän aineistona Kelan käytössä olevat
rekisterit: verotiedot, etuudet, väestötiedot
• Virallisten omaishoitajien määrittely on tehty
verotietojen kautta
• Vuonna 2014 hoitopalkkiota maksettiin noin 45 000
omaishoitajalle
5
6. Omaishoitajat vuoden 2014
poikkileikkausaineistossa
• Omaishoidon kesto
• Omaishoitajat iän ja sukupuolen mukaan
• Alueellinen tarkastelu
• Hoitopalkkion suuruus ja osuus tuloista
• Palkkatulot ja Kela-etuuksien käyttö
6
7. Omaishoidon tuen hoitopalkkiota 2014 saaneet
sukupuolen ja omaishoidon keston mukaan
• 26%:lla omaishoito on kestänyt vähintään yhdeksän vuotta
7
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1 2 3 4 5 6 7 8 9+ Muu
Omaishoitajienlukumäärä
Kesto, vuotta
Miehet
Naiset
8. Omaishoitajat iän ja sukupuolen mukaan 2014
• Omaishoitajista 71 % oli naisia.
• Omaishoitajista 43 % oli työikäisiä (18-62 v.).
8
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
Alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90 tai
yli
Omaishoitajienmäärä
Ikä
Nainen
Mies
9. Omaishoitajat maakunnittain
iän ja sukupuolen mukaan 2014
• Eniten omaishoitajia asuu Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa,
Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
9
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
Omaishoitajienmäärä
63+, nainen
63+, mies
18-62, nainen
18-62, mies
10. Väestöön suhteutettuna omaishoitajia on kuitenkin eniten
Kainuussa, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.
Maakunta
Omaishoitajia 1000:ta
18-62 -vuotiasta
kohden
Omaishoitaja 1000:ta
vähintään 63-vuotiasta
kohden
Omaishoitajia 1000:ta
vähintään 18-vuotiasta
kohden
Uusimaa 4,72 15,98 7,32
Varsinais-Suomi 6,38 20,35 10,49
Satakunta 5,49 21,45 10,81
Kanta-Häme 5,04 18,52 9,21
Pirkanmaa 4,97 16,59 8,21
Päijät-Häme 4,22 19,39 9,12
Kymenlaakso 8,47 22,71 13,24
Etelä-Karjala 8,32 25,33 13,95
Etelä-Savo 8,07 21,83 13,05
Pohjois-Savo 5,62 22,42 10,80
Pohjois-Karjala 5,41 17,49 9,23
Keski-Suomi 6,08 19,04 9,89
Etelä-Pohjanmaa 8,13 26,92 14,09
Pohjanmaa 6,11 23,65 11,34
Keski-Pohjanmaa 7,54 27,73 13,64
Pohjois-Pohjanmaa 8,58 26,23 13,07
Kainuu 13,18 32,53 19,71
Lappi 9,27 28,26 15,13
Ahvenanmaa 9,51 19,88 12,48
Yhteensä 6,08 20,49 10,15
10
13. Hoitopalkkiot asukasta kohden kunnittain 2014
13
Hoitopalkkio vähintään 18-vuotiasta
asukasta kohden, euroa/vuosi:
Kahdessa kunnassa ei maksettu lainkaan
omaishoidon tuen hoitopalkkioita 2014.
Omaishoidon tuen hoitopalkkioita maksettiin
asukasmäärään suhteutettuna eniten
seuraavissa kunnissa vuonna 2014
(ei suuruusjärjestyksessä):
Kihniö, Perho, Isojoki, Utsjoki, Halsua,
Enontekiö, Teuva, Heinävesi, Kyyjärvi.
15. Hoitopalkkion osuus tuloista 2014
• Hoitopalkkion osuus tuloista on suurempi työikäisillä.
15
Hoitopalkkion
osuus tuloista
Osuus omaishoitajista (%),
18-62 –vuotiaat
Osuus omaishoitajista (%),
vähintään 63-vuotiaat
Mies Nainen Mies Nainen
Alle 10 % 34,4 28,9 24,6 19,1
10-20 % 25,1 35,3 36,9 26,5
20-30 % 15,3 16,1 27,3 32,2
30-40 % 8,6 6,9 8,9 16,7
40-50 % 2,9 2,9 1,6 4,3
Yli 50 % 13,7 10 0,7 1,3
Ei muita tuloja
hoitopalkkion lisäksi
6,7 3,3 0,1 0,2
16. Omaishoitajien palkka- ja yrittäjätulot 2014
• Työikäisillä (18-62 v.) omaishoitajilla on vertailuväestöä
harvemmalla palkkatuloja, etenkin miehillä
• Yrittäjätulot lähes puolella maa- ja metsätalouden tuloja
16
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Alle 63 v.
mies
Alle 63 v.
nainen
Väh. 63 v.
mies
Väh. 63 v.
nainen
Palkkatulo omaishoitajat
Palkkatulo vertailuväestö
Yrittäjätulo omaishoitajat
Yrittäjätulo vertailuväestö
Alle 63 v.
Väh. 63 v.
17. Omaishoitajien Kela-etuuksien käyttö 2014
(Perhe-etuudet, asumistuet, vammaisetuudet, Kelan eläkkeet, Kelan työttömyysetuudet)
• Työikäiset omaishoitajat käyttävät vertailuväestöä enemmän
Kela-etuuksia (60 % sai jotain etuutta vuoden 2014 aikana)
• Selittyy osin perhe-etuuksilla (lapsilisä, kotihoidontuki), myös
työttömyysetuuksien kuten työmarkkinatuen, asumistuen ja
kansaneläkkeen käyttö suurempaa
17
0%
20%
40%
60%
80%
Alle 63 v.
mies
Alle 63 v.
nainen
Väh. 63 v.
mies
Väh. 63 v.
nainen
Omaishoitajat Vertailuväestö
18. Omaishoitajien Kela-etuuksien käyttö 2014
• Vaihtelee etuuksittain, ikäryhmittäin ja
sukupuolittain
• Pienintä 50-70–vuotiailla
• Miehillä vähemmän (selittynee naisten
käyttämillä perhe-etuuksilla)
• Asumistuet: etenkin nuorilla, lisääntyy
uudestaan yli 90-vuotiailla naisilla
• Työttömyysetuudet: etenkin nuorilla
18
19. Havaintoja yli 90-vuotiaista
omaishoitajista
• Naisista yli 80 % saa kansaneläkettä
• Naisista lähes joka kolmannella takuueläke
• Miehistä yli 90 %:lla rintamalisä
• Yli 20 % saa itse eläkettä saavan
hoitotukea!
19
21. Työikäisten omaishoitajien tulokehitys
2006-2014
21
• Vuonna 2014 omaishoitajina toimineet työikäiset
(18-62 v.), jotka asuneet Suomessa vakituisesti
• Vertailuaineisto kaltaistettu iän ja sukupuolen suhteen
vastaamaan omaishoitajia
• Tulotarkastelu rajattiin niihin omaishoitajiin, joiden saama
hoitopalkkio oli vuosittain vähintään 1 800 euroa (6 krt vuoden
2006 vähimmäismääräinen hoitopalkkio kuukaudessa)
• Veronalaisten ansiotulojen kehitystä tarkasteltiin kahdessa
ryhmässä:
• 9 vuotta tai pitempään omaishoitajina toimineet
• 2010 omaishoitajina aloittaneet
22. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vaikutus
omaishoitajina 9 vuotta tai pitempään
toimineiden työikäisten tuloihin 2006-2014
22
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
22 000
24 000
26 000
28 000
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Mediaanitulotvuoden2014tasossa,
euroa
Hoitopalkkiolla Ilman hoitopalkkiota
23. Vähintään 9 vuotta omaishoitajana toimineet
työikäiset: Mediaanitulot suhteessa vertailuväestöön sukupuolen mukaan
23
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Ansiotulotvuoden2014tasossa,euroa
Vertailuväestö, miehet Vertailuväestö, naiset
Omaishoitajana 9+ v, miehet Omaishoitajana 9+ v, naiset
24. Miten omaishoidon aloitus vaikuttaa tuloihin?
Vuonna 2010 omaishoitajana aloittaneet työikäiset:
Mediaanitulot suhteessa vertailuväestöön sukupuolen mukaan
24
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Mediaanitulotvuoden2014tasossa,euroa
Vertailuväestö, miehet Vertailuväestö, naiset
Omaishoitajana 9+ v, miehet Omaishoitajana 9+ v, naisetOmaishoitajana 2010-, naisetOmaishoitajana 2010-, miehet
25. Pohdintaa
25
• Työikäisillä palkkiolla erityinen merkitys tulotasoon
• Vaikka palkkatuloja olisi, ne ovat pienemmät kuin
muilla
• Tulot pienemmät jo ennen virallisen omaishoidon
alkua – toimineet jo epävirallisina omaishoitajina?
• “Miehillä menee taloudellisesti huonommin”
• Muut menot kuten sairauskulut voivat olla suuret,
niistä ei tässä tutkimuksessa ollut vielä tietoa
26. Entä tulevaisuudessa…
• Ennuste omaishoitajien määrän kehityksestä, jos omaishoidon
yleisyys pysyy suhteessa samalla tasolla kuin vuonna 2014.
26
40 000
45 000
50 000
55 000
60 000
2014 2018 2022 2026 2030 2034 2038
Omaishoitajienmäärä
Vuosi
Ennuste tehtiin seuraavasti:
Vuotta 2014 koskevasta aineis-
tosta laskettiin omaishoitajien
osuudet koko väestöön suhteu-
tettuna maakunta-, sukupuoli- ja
ikäryhmittäin. Sen jälkeen niitä
sovellettiin Tilastokeskuksessa
vuonna 2015 tehtyyn
väestöennusteeseen, josta saatiin
ennusteet väestömäärälle
maakunta-, sukupuoli- ja
ikäryhmittäin vuoteen 2040
saakka.