Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneetEläketurvakeskus
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneet. Palkansaajien eläkeajatusten muutos 2003‒2013
Erikoistutkija Noora Järnefelt, 17.12.2014
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneetEläketurvakeskus
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneet. Palkansaajien eläkeajatusten muutos 2003‒2013
Erikoistutkija Noora Järnefelt, 17.12.2014
Varman Jukka Kivekäs esittelee työkyvyn arviointia, vakuutuslääkärin roolia ja työkyvyttömyyttä. Mukana myös v. 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia ja työeläkekuntoutuksen tuloksia
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
2. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016
Aiheet
• Työeläkkeelle siirtyneiden määrä
• Eläkkeellesiirtymisiän kehitys
• Työllisyys
• Työllisen ajan odote
Eläketurvakeskus 2
3. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016
Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
seurataan
• Eläkkeellesiirtymisiän odotteen avulla, joka
– vastaa periaatteeltaan elinajan odotetta
– kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus
ja kuolevuus säilyvät tilastovuoden tasolla
– on väestön ikärakenteesta riippumaton.
• Ikääntyneiden työllisyysasteen avulla
• Työllisen ajan odotteen avulla, joka
– kuvaa niiden vuosien määrää, joina tietyn ikäisen henkilön
voidaan odottaa olevan työsuhteessa tai yrittäjänä jäljellä
olevana elinaikanaan.
– perustuu menetelmään, jossa käytetään poikkileikkausaineistoja
kuolemanvaaraluvuista, työvoimaosuuksista ja työllisyysasteista.
Eläketurvakeskus 3
4. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015
• Eläkkeellesiirtymisikä oli
– 61,1 vuotta (25-vuotiaan odote)
– 62,8 vuotta (50-vuotiaan odote).
• Muutos eläkkeellesiirtymisiässä oli pieni
– 25-vuotiaan odote laski 0,1 vuotta edellisestä vuodesta
– 50-vuotiaan odote ei muuttunut edellisestä vuodesta.
• Eläkealkavuus ennen vanhuuseläkeikää laski
Eläketurvakeskus 4
5. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 5
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
2006 07 08 09 10 11 12 13 14 2015
Henkilöä
Vuosina 2006–2015 työeläkkeelle siirtyneet
eläkelajin mukaan
Osa-aikaeläke*
Maatal.erit.eläke
Työttömyyseläke
Työkyvyttömyys-
eläke
Varhennettu
vanhuuseläke
Varsinainen
vanhuuseläke
Vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi 74 048 henkilöä (ilman osa-aikaeläkkeitä).
Vuonna 2014 työeläkkeelle siirtyi 70 324 henkilöä (ilman osa-aikaeläkkeitä).
* Osa-aikaeläkkeen aloittaneita ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin.
6. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 6
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-
Lukumäärä
Ikä eläkkeen alkaessa
2003 2009 2015
10. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 10
Työeläkkeelle siirtymisestä
• Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi 74 048 henkilöä, 3 700
enemmän kuin edellisenä vuonna
• Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi 8 %
– Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 54 800.
– Yli 70 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä aloitti vanhuuseläkkeellä.
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä väheni
vajaan prosentin edellisestä vuodesta
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 18 600.
• Osa-aikaeläkkeessä ei suuria muutoksia
– 3 700 henkilöä aloitti osa-aikaeläkkeellä, edellisenä vuonna 3 400.
– Vuonna 1954 ja 1955 syntyneillä ikäraja on 61 vuotta.
– Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna
niitä ei enää myönnetä
• Eläkealkavuuksissa muutokset olivat pieniä
– Naisten alkavuus miehiä korkeampi nuorilla ja yli 63-vuotiailla
11. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 11
Eläkkeellesiirtymisiän odote
Tavoite ja toteutuma
58.0
58.5
59.0
59.5
60.0
60.5
61.0
61.5
62.0
62.5
63.0
63.5
64.0
64.5
65.0
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026
Odote
25-vuotiaan
odote
Vuonna 2009 sovittu
tavoite 62,4 vuotta
vuonna 2025
Tavoitteen saavuttaminen tasaisella vauhdilla edellyttäisi
- vuoden 2008 lähtötasosta vajaan 0,2 vuoden nousua vuosittain,
- vuoden 2015 tasosta 0,1 vuoden nousua vuosittain.
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttamisen ja
työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen vuoksi.
12. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 12
Tulevaisuus
Eläketurvakeskus 12
• 2005 eläkeuudistuksen lakimuutosten välittömät
vaikutukset ovat jo pääosin näkyvissä eläkkeelle
siirtymisessä
– Eläkkeellesiirtymisikä on noussut.
– Elinaikakertoimen vaikutusta on vielä aikaista arvioida.
• Tuleva kehitys on riippuvainen käyttäytymismuutoksista
– Eläkeaikeet ovat myöhentyneet.
– Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat monet eri tekijät.
• Tuleva kehitys on riippuvainen talouden kehityksestä
• Tuleva kehitys on riippuvainen työelämän kehityksestä
• Vuonna 2016 eläkkeelle siirtyvien määrä tullee olemaan
hieman viime vuotta pienempi
17. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 17
Lähde: Eurostat, Employment, Labour Force Surveys
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
%
Islanti
Ruotsi
Norja
Tanska
Suomi
EU 17
EU 27
55–64-vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa
sekä EU-maissa keskimäärin 2003–2014
18. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 18
Ikääntyneiden (55–64-v) työllisyyskehityksestä
puhuttaessa tulee huomioida ikäryhmäerot
• Kokonaistyöllisyys ei ole parantunut finanssikriisin
jälkeisestä tasosta
– Työikäisen väestön työllisyysaste oli viime vuonna 68,1 %
(laskua edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä),
– Ikääntyneiden työllisyyskehitys on ollut viime vuosina hyvää
– 55–59-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna tilasto-
historian korkein (74,8 %),
– 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna tilasto-
historian korkein (45,3 %)
– 25–34-vuotiaiden työllisyysaste on laskenut vuodesta 2008
lähtien 6,3 prosenttiyksikköä (viime vuonna 74,8 %).
• Ikääntyneiden työllisyydessä Suomi on yhä muiden
pohjoismaiden perässä 2014
– Pohjoismaista lähinnä Suomea on Tanska, joka on muutaman
prosenttiyksikön edellä - ero on kasvanut
– EU27-maat ovat Suomea perässä 7,2 prosenttiyksikköä.
20. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 20
Työllisen ajan odote 15-vuotiaalle
2001-2015
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015
Vuosia
Miehet Naiset
21. ETK/Kannisto Jari 11.2.2016 Eläketurvakeskus 21
Työuran pituus
• Työvoimaan kuulumisajan odote oli viime vuonna 37,5
vuotta
– nousua edellisvuodesta 0,3 vuotta,
– nousua 2000-luvulla 2,4 vuotta.
• Työllisen ajan odote oli viime vuonna 33,9 vuotta
– ei muutosta edellisvuodesta,
– miehillä 33,9 vuotta (laskua edellisvuodesta 0,1 vuotta),
– naisilla 33,8 vuotta (ei muutosta edellisvuodesta).
• Työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2,4 vuotta
– miehillä nousua 2000-luvulla 1,5 vuotta,
– naisilla nousua 2000-luvulla 3,2 vuotta.
Eläketurvakeskus 21