Hennamari Mikkola, Päivi Tillman & Petri Roponen: Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Riku Perhoniemi: Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja -päätökset Suomessa – alueelliset erot 2009–2014. Esitys Maakunnat ja terveysperusteiset etuudet – millaisilta alue-erot näyttävät 2010-luvun Suomessa? -seminaarissa 11.12.2018.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Sanna Blomgren (THL): Miten asiakkaat selviytyivät? Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä toimeentulotukiuudistuksesta. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Hennamari Mikkola, Päivi Tillman & Petri Roponen: Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Riku Perhoniemi: Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja -päätökset Suomessa – alueelliset erot 2009–2014. Esitys Maakunnat ja terveysperusteiset etuudet – millaisilta alue-erot näyttävät 2010-luvun Suomessa? -seminaarissa 11.12.2018.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Sanna Blomgren (THL): Miten asiakkaat selviytyivät? Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä toimeentulotukiuudistuksesta. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoaMatti Rimpelä
Kuvaan kaksi vaihtoehtoa 'perhekeskuksen' tulevaisuudeksi. Maakuntamalli, jonka ytimessä ovat maakunnan vastuullee siirtyvät lasten/lapsiperheiden sotepalvelut. (liikevaihto noin 3 milardia euroa. Toisena 'uusi kunta' -malli ja sen ytimessä kuntaan jäävät lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut (liikevaihto noin 9 mljardia €). Päättelen, että lasten ja lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi mielestäni viisainta keskittyä jälkimmäiseen ja yhdistää siihen myös neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Näin saataisiin lapsen kehityksen raskauden alusta itsenäistymiseen kattava kokonaisuus, jota maakunnan sotepalvelut tukisivat erityisasiantuntemuksellaan. Samalla tulisi lainsäädäntöä uudistaa niin, että sektoreiden ja itsenöäisten palvelukokonaiuuksien sijaista se perustuisi lapsi- ja perhelähtöisyyteen. Erityisesti olisi keskittyvä uuden kunnan perhekeskuksen tiedon hallinnan kehittämiseen kaikilla tasoilla, lapsen polun seurannasta kuntakonsernin tuloksellisuusdialogiiin.
Similar to Säästöpankin Parempi Suomi 2016: pääkaupunkilaisten tunnelmat (20)
2. SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI
- Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan
osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan,
esimerkiksi erilaisiin lasten, nuorten ja vanhusten
hyvinvointia parantaviin hankkeisiin.
- Säästöpankin sääntöjen mukaisesti osa
Säästöpankkien voitoista jaetaan säästämisen
edistämiseen sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
- Muu osa käytetään pankin toiminnan
kehittämiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen.
- Kutsumme kaikki äänestämään paikallista
tukikohdetta: tänä vuonna saimme 2 200 vastausta
mihin rahoja kannattaisi suunnata. Niistä joka
kymmenes tuli pääkaupunkiseudulta. Samalla
selvitimme, miten alueellista hyvinvointia voisi
ihmisten mielestä parantaa.
3. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KOROSTUVAT
ASUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT
- Asumiseen liittyvät haasteet korostuivat:
* Vuokra-asuntotarjonnan paraneminen oli tärkeää joka kolmannelle pääkaupunkiseutulaiselle, mutta vain
11 prosentille muualla Suomessa. Samat lukemat olivat kohtuuhintaisten omistusasuntojen
rakennuttamisessa
- Pääkaupunkiseutulaiset näkivät uusien pysyvien työpaikkojen luonnin alueelle tärkeäksi (reilut 46
%), mutta metropolialueen ulkopuolella se nähtiin selvästi kriittisimpänä hyvinvointiin liittyvästä asiasta
(yli 72 prosenttia).
- Pienyritysten toimintaedellytyksiä halusi parantaa 36 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista, kun
alueen ulkopuolella liikuttiin reilut kymmenen prosenttiyksikköä korkeammissa luvuissa (yli 47 %).
- Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttaja- ja pakolaisperheiden tuen tarve nähtiin tuplasti suuremmaksi
(22 %) kuin muualla Suomessa (vajaa 11 %).
- Pääkaupunkiseutulaiset olivat muuta Suomea huolestuneempia päihdeongelmaisten perheiden
nuorista, jotka eivät saa tukea kotoaan. Yli puolet (56 %) arvioi heidän tarvitsevan tukea, muualla
Suomessa näin arvioi 43 prosenttia.
- Pakolaisnuorille tukea halusi lähes joka viides (17 %) pääkaupunkiseudulla, mutta harvempi kuin joka
kymmenes metropolin ulkopuolella.
- Maahanmuuttajaperheiden nuorille tukea halusivat ohjata yli kymmenen prosenttia metropolialueella
asuvista, mutta alle viisi prosenttia sen ulkopuolella.
Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely
Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta
4. - Tilanne pääkaupunkiseudulla yleisesti hyvä
- Erityisesti työllisyys- ja taloustilanteeseen,
lähipalveluiden tasoon, lasten ja nuorten
harrastusmahdollisuuksiin sekä nuorten
opiskelupaikkoihin ja työllistymiseen ollaan
tyytyväisiä
- Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden
tasossa, yleisessä ilmapiirissä ja yhteishengessä
sekä auttamisen halussa ei merkittävää eroa
muuhun maahan nähden
- Turvallisuuden tunteessa pääkaupunkiseutu jää
muusta Suomesta
PÄÄKAUPUNKISEUTULAISET YLEISESTI
TYYTYVÄISIÄ OMAAN ALUEESEENSA
Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely
5. Lähde: Parempi Suomi 2016: Kaikki vastaajat
Kysymys oli: Mitkä kolme asiaa edistäisivät parhaiten alueesi /
kotipaikkakuntasi asukkaiden hyvinvointia? (Vastaajat valitsivat kymmenen
vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta)
6. 30,6 %
22,3 %
47,2 %
1,4 %
20,9 %
11,1 %
11,3 %
72,4 %
51,1 %
25,2 %
23,6 %
24,6 %
36,0 %
2,5 %
22,7 %
32,5 %
32,5 %
46,3 %
50,2 %
24,1 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
lapsiperheiden tukeminen kehittämällä heille tärkeitä
palveluita
yhteishengen, jakamistalouden ja muun
yhteisöllisyyden kehittäminen
pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen
tuloverotuksen kiristäminen
tuloverotuksen keventäminen
kohtuuhintaisten omistusasuntojen rakennuttaminen
vuokra-asuntotarjonnan paraneminen
uusien pysyvien työpaikkojen luonti alueelle
nuorten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy
vanhusten aktivointi ja palvelujen kehittäminen heidän
tarpeisiinsa
Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203)
MITKÄ KOLME ASIAA EDISTÄISIVÄT PARHAITEN
ALUEESI ASUKKAIDEN HYVINVOINTIA?
Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely
Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta
7. 29,9 %
48,0 %
10,9 %
3,3 %
28,4 %
60,6 %
28,9 %
25,9 %
27,5 %
16,2 %
2,7 %
32,0 %
37,4 %
21,7 %
3,0 %
24,6 %
52,2 %
27,6 %
31,0 %
31,0 %
16,7 %
4,4 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
Yksinhuoltajaperheet
Lapsiperheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmista
ovat työttömiä tai sairaita
Maahanmuuttajaperheet ja pakolaisperheet, joilla on
pieniä lapsia
Monikkoperheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia
Perheet, joissa joku lapsista on pitkäaikaissairas
Köyhyysrajalla tai sen alla elävät lapsiperheet
Lapsiperheet, joilla ei ole tukiverkostoja, esim.
isovanhempia paikkakunnalla
Lapsiperheet, joissa vanhemmalla on päihdeongelma
Lapsiperheet, joissa on vaarana kokea perheväkivaltaa
Kaikki perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia
Jokin muu, mikä
Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203)
MILLAISET ALUEESI LAPSIPERHEET KAIPAISIVAT
MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA
HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA
8. 36,1 %
27,5 %
13,2 %
38,3 %
24,5 %
36,3 %
36,6 %
30,4 %
39,6 %
1,3 %
38,9 %
27,6 %
11,8 %
31,5 %
20,7 %
42,4 %
37,4 %
33,0 %
37,4 %
2,0 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
Yksinelävät vanhukset
Eläkeläiset ja vanhukset, jotka ovat liikuntarajoitteisia
tai joilla on joku vakava sairaus
Vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa elävät vanhukset
Vanhukset, jotka yrittävät elää mahdollisimman
pitkään omassa kodissaan
Vanhukset, joilla ei ole omaisia tällä alueella
Yksinäisyydestä kärsivät vanhukset
Köyhyysrajalla tai sen alla elävät eläkeläiset ja
vanhukset
Vanhat pariskunnat, joissa toinen toimii toisen
omaishoitajana
Kaikki vanhukset: Yksi tarvitsee ruokarahaa, toinen
ystäviä, kolmas kantoapua kauppareissulle
Jokin muu, mikä
Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203)
ALUEESI VANHUKSET - KETKÄ KAIPAISIVAT
MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA
HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA
Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely
Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta
9. 42,9 %
59,0 %
13,4 %
22,7 %
49,0 %
27,0 %
9,5 %
4,8 %
48,1 %
1,7 %
55,7 %
46,3 %
19,7 %
23,2 %
35,5 %
26,1 %
16,7 %
10,3 %
42,4 %
2,5 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
Päihde- tai moniongelmaisten perheiden nuoret, jotka
eivät saa tukea kotoaan
Nuoret, jotka eivät löydä opiskelupaikkaa tai
työpaikkaa ja ovat siksi vaarassa syrjäytyä
Lastenkodeissa tai sijoitusperheissä elävät nuoret;
heillä ei ole perhe-elämän mallia
Nuoret, joiden nuoruutta varjostaa oma tai läheisen
sairaus
Nuoret, jotka ovat lähtöisin köyhistä oloista eikä heillä
ole varaa opiskella tai harrastaa muiden tavoin
Nuoret, jotka ovat ajautuneet itse päihde-, talous-, tai
muihin ongelmiin
Pakolaisnuoret, joista moni on tullut Suomeen yksin tai
ilman vanhempia
Maahanmuuttajaperheiden nuoret, jotka elävät
kahdessa eri kulttuurissa
Liki kaikki nuoret. Nuorille annettu tuki maksaa aina
itsensä yhteiskunnalle takaisin
Jokin muu, mikä
Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203)
ALUEESI NUORET - KETKÄ KAIPAISIVAT
MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA
HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA
Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely
Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta
10. 3,4
2,74
2,83
3,73
3,64
3,33
2,68
2,92
3,21
3,19
3,28
3,48
3,33
3,31
3,54
4
3,5
3,14
2,9
3,33
3,22
3,68
1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Ilmapiiri ja yhteishenki
Työllisyys
Taloustilanne
Turvallisuus
Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet
Lapsiperheiden hyvinvointi
Nuorten opiskelupaikat ja työllistyminen
Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden taso
Sairaanhoito
Suvaitsevaisuus ja auttamisen halu
Lähipalveluiden taso
Muu Suomi PK-seutu
TILANNE KOTIPAIKKAKUNNALLANI
HyväHuono
Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely