Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Mitä lapsivaikutusten arviointi on? Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään - ja kannattaa tehdä. Millaisiin kysymyksiin lapsivaikutusten arviointi voi vastata? Kuka tai ketkä lapsivaikutusten arviointia tekevät? Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään? Mikä on luottamushenkilön rooli lapsivaikutusten arvioinnissa?
The Finnish Society on Media Education (FSME) is a non-profit organization established in 2005 to support research and practices around media education in Finland. It is funded by the Ministry of Culture and Education and works nationally and internationally to share experiences through conferences and online resources. FSME coordinates events, provides informational materials through its website and newsletters, and brings together its community and partner organizations to advance media literacy in Finland.
1. The document summarizes a talk on play, creativity and digital cultures among young children. It discusses research on children's digital literacy practices at home and in communities, as well as playful pedagogies in early education settings and schools.
2. Key findings include that children's play and creativity increasingly span online and offline spaces, with peer interactions growing online. However, digital divides remain.
3. The talk also describes a project exploring playful and creative teaching approaches using digital technologies in schools, including digital play, multimodal design, cultural relevance and flexible learning spaces.
This document summarizes the key findings of the 2010 Children's Mediabarometer survey conducted in Finland on media use among children ages 0-8. The survey found that nearly all children use television and books daily, while digital game use increases with age, especially for boys. It also found gender differences in media preferences, with boys starting digital game use and internet use at younger ages than girls. The Mediabarometer aims to provide nationally representative data on children's media use in Finland to inform policymakers.
Intelligence collective et réseaux sociaux : comment le web 2.0 modifie la tr...Fred Colantonio
Paru dans la brochure IGRETEC, support TIC, n°6
Intelligence « intuitive », « culturelle », ou encore « en essaim » , autant de termes pour désigner la profonde mutation que subit la transmission d’informations de valeur à l’heure des réseaux sociaux. L’avènement du web social redistribue en effet la diffusion d’informations et le crédit accordé à ces dernières.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Mitä lapsivaikutusten arviointi on? Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään - ja kannattaa tehdä. Millaisiin kysymyksiin lapsivaikutusten arviointi voi vastata? Kuka tai ketkä lapsivaikutusten arviointia tekevät? Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään? Mikä on luottamushenkilön rooli lapsivaikutusten arvioinnissa?
The Finnish Society on Media Education (FSME) is a non-profit organization established in 2005 to support research and practices around media education in Finland. It is funded by the Ministry of Culture and Education and works nationally and internationally to share experiences through conferences and online resources. FSME coordinates events, provides informational materials through its website and newsletters, and brings together its community and partner organizations to advance media literacy in Finland.
1. The document summarizes a talk on play, creativity and digital cultures among young children. It discusses research on children's digital literacy practices at home and in communities, as well as playful pedagogies in early education settings and schools.
2. Key findings include that children's play and creativity increasingly span online and offline spaces, with peer interactions growing online. However, digital divides remain.
3. The talk also describes a project exploring playful and creative teaching approaches using digital technologies in schools, including digital play, multimodal design, cultural relevance and flexible learning spaces.
This document summarizes the key findings of the 2010 Children's Mediabarometer survey conducted in Finland on media use among children ages 0-8. The survey found that nearly all children use television and books daily, while digital game use increases with age, especially for boys. It also found gender differences in media preferences, with boys starting digital game use and internet use at younger ages than girls. The Mediabarometer aims to provide nationally representative data on children's media use in Finland to inform policymakers.
Intelligence collective et réseaux sociaux : comment le web 2.0 modifie la tr...Fred Colantonio
Paru dans la brochure IGRETEC, support TIC, n°6
Intelligence « intuitive », « culturelle », ou encore « en essaim » , autant de termes pour désigner la profonde mutation que subit la transmission d’informations de valeur à l’heure des réseaux sociaux. L’avènement du web social redistribue en effet la diffusion d’informations et le crédit accordé à ces dernières.
Outils et ressources numériques en Histoire-GéographieChristine FIASSON
Diaporama servant de support à mon animation du 12 décembre 2012 au CDDP 91 à Evry sur le thème "Outils et ressources numériques en histoire-géographie".
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Kauttuan koulu...Pauliina Mäkelä
Keskiviikkona 8.4.2015 Eurassa Kauttuan koululla
vanhempainillan luento aiheesta
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
Mukana Lasten mediabarometri 2013- ja EU Kids Online 2014 -tutkimusten tuloksia, netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa
Pispan koulun vanhempainyhdistyksen vanhempainilta otsikolla
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
12.2.2014 klo 18.00 - 19.30 Pispalan koulun juhlasalissa.
Pauliina Mäkelä, "sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs" tulee illan alustajaksi. Kannustava ja innostava puheenvuoro sekä ratkaisukeskeinen keskustelu osallistujien kesken sisältää mm. tietoa lasten ja nuorten netin käytöstä sekä netin monista myönteisistä mahdollisuuksista. Illassa käsitellään myös nettikiusaamista ja mm. WhatsApp-palvelua sekä kodin että koulun kannalta. Mukaan voi ottaa oman koululaisensakin. Tarkoitus on keskustella netin myönteistä puolista, kun aiemmin syksyllä on jo käsitelty netin vaaroja ja ikäviä puolia.
Pauliina Mäkelä on perustanut sosiaalisen median koulutusyrityksen Kinda Oy:n.
Hän on kirjoittanut Metropolian kulttuurin ja luovan alan 26.2.2013 julkaisemassa "Somepentujen käsikirja - rekrytointi- ja selviytymisvinkkejä sosiaalisen median sokkeloihin "-mikrokirjassa otsikolla "Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä". Lisätietoa ja aineistoja http://kinda.purot.net/.
Buffetti ennen tilaisuuden alkua auki klo 17.30 - 18.00.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Kuusan koulun ...Pauliina Mäkelä
Maanantaina 20.4.2015 Kuusan koulu, Laukaa
Vanhempainillan luento aiheesta
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
Mukana Lasten mediabarometri 2013- ja EU Kids Online 2014 -tutkimusten tuloksia, netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen Hattulan kirjastoPauliina Mäkelä
Mediakasvatusluento Hattulan kirjasto, Hattula 25.11.2015
Luennoitsijana sosiaalisen median kouluttaja Pauliina Mäkelä, Kinda Oy (http://kinda.fi/)
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen
Mukana mm.:
* Lasten mediabarometri 2013- ja Net Children Go Mobile 2014 (11-16–vuotiaat: Belgia, Tanska, Italia, Irlanti, Portugali, Romania ja Iso-Britannia) -tutkimusten tuloksia.
* Netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
* Diginatiivit, Y-sukupolvi (1980–1990-luvuilla syntyneet)
* Z-sukupolvi (Vuoden 2000-luvun jälkeen syntyneet)
* Sukupolviäly
* Median käytön sääntöjä
* Pelien positiiviset vaikutukset
* Median parissa vietetty liiallinen aika
* Digitaalinen jalanjälki
* Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä
* WhatsApp
* Snapchat
* Instagram
* Periscope
* Sosiaalisen median palveluita
* Vinkkejä
Koulutus kirkon varhaiskasvatuksen työntekijöille. Tarkoituksena ottaa haltuun sosiaalisen median käytetyimpiä työkaluja ja tutustua mediakasvatuksen verkosta löytyviin välineisiin.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
The document summarizes the perspectives of Finnish media educators on recommendations for children and youth's media use. A survey of 64 media educators found that the term "screen time" is too simplistic and doesn't consider content. Respondents felt that recommendations should focus more on what children do online rather than just time spent. While some guidelines on time are still useful, educators saw a need for updated, shared norms and qualitative recommendations, especially for young children, addressing content, self-evaluation, and balancing media use with other activities. Current topics in media education discussed included privacy, commercialization, and ensuring cooperation across the field.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
2. Kuntien asettama lasten elin
9-14-vuotiaat vaikuttavat
viikoittain
Joka kunnalla 2 edustajaa, 60%
kunnista mukana
Perustettu 2007
Yksi OKM:n nimittämä
nuorisotyön valtakunnallinen
kehittämis- ja palvelukeskus
3.
4. Mistä keskustellaan
• Poikamainen tyttö / tyttömäinen poika
• Koulussa lomia liikaa vai liian vähän?
• Vesiongelmat ja homekoulut Suoria lainauksia tämän
• Karkkipäivä<3 vuoden keskustelupalstan
otsikoista
• Mitä teet internetissä?
• Oppilaskunta
• Kiusaaminen kouluissa!
• Onko pelaaminen hyvä vai paha?
• Alkoholin ja tupakan käyttö
• Facebook
• Mikä lentopallossa on vikana
• Tytöt ja pojat
• Kypärä!
6. Verkkoistunto kolmesti vuodessa
Lasten valitsemat aloitteet
Parin viikon keskustelu
Aiheiden
hahmottaminen, muokkaus, peru
steleminen, valinta chateissa ja
verkkogallupissa
Lopulta äänestys 2D-salissa
7. Lasten aloitteita
• Kampanja kouluihin päihteiden käytöstä
• Välipalat peruskouluun
• Oppilaskunnat kaikkiin kouluihin
• Kouluissa enemmän tietoa turvallisesta netin käytöstä
• Oppilaille mahdollisuus vaikuttaa kouluviihtyvyyteen
• Lapsilta kysyttävä mediassa heitä koskevista asioista
• Roskatalkoot ympäristön parantamiseksi
• Meikkejä kehitettävä ilman eläinkokeita
8. Päättäjät vieraina chateissa
Kansanedustajat, europarlam
entaarikot ja muut päättäjät
kohtaavat lapsia verkossa
Chateissa lasten rooli ei ole
vain kysyä ja kuunnella vaan
käydä dialogia
Teemat lapsilta ja päättäjiltä
9. Valto - lasten tuki verkossa
Valto vastaa viestinnästä, opastaa ja
kannustaa verkossa ja fyysisesti
11. Lapsiasiavaltuutetun
neuvonantaja
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
keskustelee lasten
kanssa verkossa
Keskusteluista syntyy
yhteistyöteemoja
lausuntoihin, julkaisuih
in, kampanjoihin
12. Lasten keskusteluista lausunnot
Pätkä ruokakasvatukseen liittyvästä kannanotosta, lainaukset verkosta:
”Lapsilla on toive terveellisestä ja maistuvasta ruoasta, joka näyttää hyvältä
sekä lasten ottamisesta osallisiksi innostavaan ruoanvalmistukseen ja
ruoasta oppimiseen.
---
Tässä on poimintoja yleisimmistä lasten kokemista elementeistä, jotka he
kokivat merkittäviksi tekijöiksi terveellisen ruokakulttuurin opettelussa ja
ruokakasvatuksessa.”
”Mä ainakin ite tykkään marjoista vaikka jogurtin kanssa.”
”Mä ainakin saan kauheen innostuksen syödä kasviksia jos luen niitten
hyvistä vaikutuksista esim jostain lehdestä!”
14. YK:n lapsen oikeuksien komitea ja
LOS-raportointi
3 viestiä YK:lle lapsen
oikeuksien toteutumisen
kehittämisestä
Suomessa:
1. Erilaisuuden
hyväksyminen
2. Lasten vaikuttamis-
mahdollisuuksien
lisääminen
3. Lasten
terveydenhoito
16. Lapset puhumassa tapahtumissa
Lapset paikalla fyysisesti ja
videotervehdyksen, chatin
tai lausunnon kautta
Aiheina muun muassa
ilmastonmuutos, terveys ja
turvallisuus, kestävä
kehitys, lasten
kasvatus, vaikuttaminen
Lasta ei lähetetä kylmiltään
vaan tukena on muiden
lasten keskustelu verkossa