Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen. Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille. Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf

1. Mediakasvatusta tästä ajasta.
Mediakasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-
käsitteestä

2. Ruudulla-kysely
- Avoin ruutuaikakysely mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja
opiskelijoille 11–20.4.2016.
- Vastauksia 64, eri ammattien ja taustaorganisaatioiden edustajia.
- Suurimmat vastaajaryhmät: opettajat ja lastentarhanopettajat, nuorisotyöntekijät, kirjastoala,
opiskelijat sekä tutkijat.
- Alueellisesti vastaajia lähes kolmeltakymmeneltä paikkakunnalta ympäri Suomen, Lappia
lukuun ottamatta.
- Ruudulla: Mediakasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä mediankäytön
suosituksista ja ruutuaika-käsitteestä -raportti kyselyn tuloksista löytyy täältä.
- Ruutuaikaviikko 10.10.-14.10. Lue lisää täältä.
- Osallistu keskusteluun #ruutuaika #skarmtid #screentime

3. 1.
Onko ruutuaika mielestäsi
toimiva käsite
keskusteltaessa lasten ja
nuorten mediankäytöstä?
2.
Ovatko mediankäyttöön
liittyvät määrälliset
suositukset (esim. käytetyt
tunnit) mielestäsi
tarpeellisia?
3.
Tulisiko mielestäsi lasten
ja nuorten mediankäytöstä
laatia muita yleisiä
suosituksia?

4. ”Käsite on liian yksiulotteinen. Se ei huomioi ruudun ääressä kulutettua sisältöä
(esim. viihde- vs. hyötysisältö) eikä muuta käyttömuotoa (esim. fyysisesti
passivoiva vs. aktivoiva), vaan keskittyy ainoastaan ruudun ääressä käytettyyn
aikaan. ”
“On toimiva sikäli, että konkretisoi asian ja on helppo ymmärtää. Kuitenkin kaksi
tuntia on aika lyhyt aika ottaen huomioon, että yhteiskunnassa lähes kaikki
asioiden hoito toimii "ruudulla". “
“Ruutuaika ei saa korvata kasvattajien läsnäoloa ja keskustelua lasten ja nuorten
media-arjesta.”

5. Ruutuaikakyselyn päätulokset
- Havaittavissa uusien mediailmiöiden synnyttämä tarve yhteisille, päivitetyille
normeille ja suosituksille kasvatustyön tueksi.
- Aikaa vai sisältöä?
- Itse tekeminen ja mediasisällön ymmärtäminen nostettiin aikaan
keskittymistä tärkeämmäksi.
- Mediankäytön suosituksia pidettiin tarpeellisina erityisesti pienille lapsille.
- Suositusten koettiin herättelevän vanhempia pohtimaan mediankäyttöä ja
siihen liittyviä kasvatuskysymyksiä.
- Painotettiin muiden sisältölähtöisten suositusten tarvetta, ehdotuksina
mm. itsearviointiin perustuvat menetelmät, vinkkilistat ja teemakohtaiset
keskustelupohjat (pelit, netiketti, kuvien jakaminen
jne).

6. Käytännön tason työvälineitä lasten ja nuorten
mediakulttuurin kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja tarpeen
mukaan rajoittamiseen?
- Vanhempien ja kasvattajien kiinnostus lasten mediamaailmaa kohtaan ja
lapsilta oppiminen.
- Mediankäytön kohtuullisuus, itsearviointi.
- Vinkkilistat
- Tasapainoinen arki & kokonaisvaltainen hyvinvointi: media-arjen näkeminen
osana kokonaisuutta
- Mediakasvatuksen merkitys jo varhaislapsuudesta alkaen.

7. “Aikuisen kiinnostus lasten maailmaan tulisi ulottua myös mediakulttuuriin,
ja tämän kiinnostuksen tulisi koskea myös ammattikasvattajia.”
“Rajoittaminen on mahdotonta, vain ohjaamiseen voi pyrkiä.”
“Paras tapa oppia ja ymmärtää lasten mediankäyttöä on kuunnella lapsia -
pelkkä kysyminen ei riitä.”

8. Ajankohtaisia mediakasvatuksen ilmiöitä
- Nuorten osaamisen hyödyntäminen
- Opetuksen digitalisaatio
- Pelien ja muiden netin sisältöjen
tasa-arvo
- Saavutettavuus
- Median kaupallistuminen
- Yksityisyydensuoja
- Lapsen oikeudet
- Mediakasvatuskentän ja hankkeiden
hajanaisuus, tarve yhteistyön
tiivistämiselle
- Tarve aikuisten mediakasvatukselle.
Vastaajien nostamia näkökulmia ja kommentteja mediakasvatuksen ajankohtaisista
kysymyksistä:

9. RUUTUAIKAVIIKKO 10.10.-14.10.2016
Seuraa keskustelua #ruutuaika
#skarmtid #screentime