Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Mitä Verke tekee? Mistä aiheista Verke kouluttaa? Mistä Verken rahoitus tulee? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä diasarjasta.
Nuorisotyössä on hyödynnetty digitaalisen median ja teknologian mahdollisuuksia jo pitkään. Puheenvuorossa tarkastellaan, miten digitalisaatio on vaikuttanut nuorisotyöhön ja sen käytäntöihin sekä pohditaan, miten teknologinen kehitys muuttaa nuorisotyötä tulevaisuudessa.
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Mitä Verke tekee? Mistä aiheista Verke kouluttaa? Mistä Verken rahoitus tulee? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä diasarjasta.
Nuorisotyössä on hyödynnetty digitaalisen median ja teknologian mahdollisuuksia jo pitkään. Puheenvuorossa tarkastellaan, miten digitalisaatio on vaikuttanut nuorisotyöhön ja sen käytäntöihin sekä pohditaan, miten teknologinen kehitys muuttaa nuorisotyötä tulevaisuudessa.
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Mukana on dioja Tiina Sarisalmen tästä diaesityksestä (CC BY-SA): http://www.slideshare.net/tiinsari/ops-2016-tvt-jatulevaisuuden-koulu
Mukana ei ole mobiiliradan tehtävärasteja, mutta siitä voit lukea täältä:
http://www.matleenalaakso.fi/2014/04/mobiilirata-itk-posterina.html
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
The document summarizes the perspectives of Finnish media educators on recommendations for children and youth's media use. A survey of 64 media educators found that the term "screen time" is too simplistic and doesn't consider content. Respondents felt that recommendations should focus more on what children do online rather than just time spent. While some guidelines on time are still useful, educators saw a need for updated, shared norms and qualitative recommendations, especially for young children, addressing content, self-evaluation, and balancing media use with other activities. Current topics in media education discussed included privacy, commercialization, and ensuring cooperation across the field.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
6. Osaamisen pitkiä kaaria
Vuonna 1982 julkaistulla
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy
verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
7.12.2015 6@jyrkikasvi #mediakasvatus
7. ”Diginatiivit” lapset ja nuoret
Suomalaisten koululaisten luottamus omiin
tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku,
sähköposti jne.
Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa
30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia
ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole missään opetettu?
Miten opettajat voisivat opettaa, kun opettajien omassa tietotekniikka-osaamisessa on
suuria puutteita.
CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge
7.12.2015 7@jyrkikasvi #mediakasvatus
10. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
Tietotekniikan peruskäyttötaidot
Digitaalinen sosiaalinen pääoma
Medialuku- ja kirjoitustaidot
Tiedonhallintataidot
Tietoturvataidot ja identiteetin hallinta
Osaamisenhallintataidot
Elämänhallintataidot
Virtuaaliryhmätaidot
7.12.2015 10@jyrkikasvi #mediakasvatus
11. Massamediasta vertaisviestintään
Perinteisen yksisuuntaisen merkittävälle
yleisölle suunnatun joukkoviestinnän
rinnalle on syntynyt pienille yleisöille
suunnattu vertaismedia
vblogit, podcastit, blogit, …
Omall nimellä tai anonyymisti
Suunnattu pienelle yleisölle, mutta voi skaalautua
miljoonayleisölle ja tuottaa merkittäviä mainostuloja
Sosiaalisessa mediassa jokainen käyttäjä on joukkoviestijä
Joku on aina paikalla kun jotain tapahtuu, kännykkäkamera mukanaan.
Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt vielä muotoutumassa
Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä
Netin sisällöstä valtaosa käyttäjien itse ilmaiseksi tuottamaa
Suomessa satoja videoblogeja ja satojatuhansia blogeja
Copyright Image from New Yorker cartoon by Peter Steiner
7.12.2015 11@jyrkikasvi #mediakasvatus
13. Luku- ja kirjoitustaito
1. Medialukutaito
Tietosisällön totuudenmukaisuuden ja riippumattomuuden arviointi
Median vaikutuskeinojen ymmärtäminen
Mainonnan ja markkinoinnin kriittinen arviointi
Oman objektiivisen todellisuuskäsityksen muodostaminen
2. Mediakirjoitustaito
Digitaaliset käytöstavat
Journalistin ohjeet
Mediaa säätelevä lainsäädäntö ja julkaisijan vastuut
Julkaisulisenssit ja tekijänoikeudet
Verkkokielen erityispiirteet
Kuvan, äänen ja tekstin tuottaminen ja yhdistäminen
Ei se aina onnistu ammattilaisiltakaan …
7.12.2015 13@jyrkikasvi #mediakasvatus
16. Amatöörijournalistin ohjeet
Lain silmissä sosiaalinen media on
joukkotiedotusväline vapauksineen
ja vastuineen…
… ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta,
vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja mediatalon juristia
Journalistin ohjeet äidinkielen opetusohjelmaan!
Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen
– Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus
Lähdesuoja
Yksityiselämän suoja
Tekijänoikeuksien kunnioittaminen
Sananvapauden rajoitukset
– Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsipornon hallussapito,
kopiosuojausteknologiasta keskusteleminen, uskonrauhan rikkominen
Mainonnan etiikka
– Muotiblogien pitäjiä on jo lahjottu
7.12.2015 16@jyrkikasvi #mediakasvatus
17. Amatöörijournalisti on tekijänoikeuksien risteyksessä
• Pienen piirin huviksi tehty videoblogi voi kasvaa taloudellisesti
merkittäväksi some-ilmiöksi
• Juridisten ja taloudellisten riskien minimointi aineiston käytössä
• Omien oikeuksien suojaaminen menestyksen varalta
• Taustamusiikki
• Julkinen taide
• Sitaatit peleistä,
elokuvista ym.
• Käsikirjoitukset
• Omat videoteokset
• Tuotantotiimin
lähioikeudet
• Liiketoimintamallit
• Lisenssit
• Liiketoimintamallit
• Lisenssit
7.12.2015 17@jyrkikasvi #mediakasvatus
18. Oikeutensa teokseen voi määritellä lisenssillä
Copyright, oletus, kaikki oikeudet tekijällä.
Creative Commons -lisenssi.
BY - alkuperäinen tekijä ilmoitettava.
NC - ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
ND - teosta ei saa muuttaa.
SA - muutettu teos jaettava samoilla ehdoilla.
Public domain - tekijä luopuu oikeuksistaan.
7.12.2015 18@jyrkikasvi #mediakasvatus
19. Ei kannata huolestua liikaa
Tulevaisuus on kuitenkin erilainen, kuin osaamme kuvitella