Sosiaalisen median palvelut mahdollistavat monia erilaisia yhteisöllisen kirjoittamisen muotoja. Kirjoittaminen voi tapahtua reaaliaikaisesti tai eriaikaisesti. Syntynyt tuotos voi esimerkiksi olla yksi yhtenäinen dokumentti, kuten tieteellinen mikroartikkeli tai kollektiiviset seminaarimuistiinpanot. Kirjoittaminen voi tapahtua täysin avoimesti tai salasanan takana. Tuotoksia voidaan julkaista ja ladata omalle koneelle. Tekstin lisäksi monissa ympäristöissä voidaan liittää mukaan kuvia, videoita, ääntä ja muita verkkosisältöjä.
Tässä kalvopaketissa on materiaalia tieteellisen kirjoittamisen kurssin opettajalle. Paketti on tarkoitettu toisaalta kertomaan siitä, mitä kurssi voisi sisältää, toisaalta antamaan esimerkkejä ja havainnollistuksia ongelmallisiksi havaituista tieteellisen kirjoittamisen kysymyksistä.
Sosiaalisen median palvelut mahdollistavat monia erilaisia yhteisöllisen kirjoittamisen muotoja. Kirjoittaminen voi tapahtua reaaliaikaisesti tai eriaikaisesti. Syntynyt tuotos voi esimerkiksi olla yksi yhtenäinen dokumentti, kuten tieteellinen mikroartikkeli tai kollektiiviset seminaarimuistiinpanot. Kirjoittaminen voi tapahtua täysin avoimesti tai salasanan takana. Tuotoksia voidaan julkaista ja ladata omalle koneelle. Tekstin lisäksi monissa ympäristöissä voidaan liittää mukaan kuvia, videoita, ääntä ja muita verkkosisältöjä.
Tässä kalvopaketissa on materiaalia tieteellisen kirjoittamisen kurssin opettajalle. Paketti on tarkoitettu toisaalta kertomaan siitä, mitä kurssi voisi sisältää, toisaalta antamaan esimerkkejä ja havainnollistuksia ongelmallisiksi havaituista tieteellisen kirjoittamisen kysymyksistä.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
4. Ratkaisuna monilukutaidon
opetus ?
Monilukutaito on johdettu termistä Multiliteracies, joka
tarkoittaa nyky-yhteiskunnassa tarvittavia luku- ja
kirjoitustaitoja ( uudet+ perinteiset taidot)
Käsite on liian laaja toteutettavaksi
opetussuunnitelmassa
Käännöksestä johtuen monilukutaidon opetus
painottuu usein uusien lukutaitojen opetukseen
Tarvitaan selkeä, uusi kirjoittamisen pedagogiikka, joka
huomioi kirjoittamisessa tapahtuneet muutokset.
Uusi kirjoittaminen kuvaa monilukutaitoon liittyviä uusia
kirjoittamisen käytäntöjä uuden median ympäristöissä
4
5. Koulukirjoittaminen vs uusi
kirjoittaminen
PERINTEINEN KOULUKIRJOITTAMINEN UUSI KIRJOITTAMINEN
välineet:
kynä + paperi tai tekstinkäsittelyohjelma
välineet:
digitaalinen ja tekninen väliympäristö useine sovelluksineen
teksti:
kirjoitusta
teksti:
multimodaalista
tekstilajit:
- vähän ja pysyviä
- kaikki genret tuotetaan perinteisillä kirjoitustaidoilla
- formaali, ylhäältäpäin ohjeistettu
- jaettu luovaan ja asiakirjoittamiseen
- tärkeää ulkoisin kriteerein määritelty tuotos
tekstilajit:
- paljon ja jatkuvasti muutoksessa
- eri genret vaativat erilaisia taitoja
- informaali, itseohjautuva
- luovan ja asiakirjoittamisen rajat rikkoutuvat
- tärkeää sekä luova prosessi että luova tuotos
kirjoitusprosessi:
yksilöllinen, staattinen
kirjoitusprosessi:
yksilöllis-sosiaalinen, dynaaminen
kohderyhmä ja julkaisu:
kohderyhmänä opettaja, ei julkaisua
kohderyhmä ja julkaisu:
kohderyhmä laaja tai määrittelemätön, aina julkista
palaute:
yksisuuntaista ja autoritääristä
palaute:
dialogista ja laadultaan vaihtelevaa
kirjoitusympäristö:
luokkahuonekonteksti, vähän virikkeitä, keskittyminen
kirjoittamiseen
kirjoitusympäristö:
ajan ja paikan rajat rikkoutuvat, viriketulva, monisuorittaminen
kirjoittajarooli:
ulkoisesti motivoituva, passiivinen suorittaja
kirjoittajarooli:
sisäisesti motivoitunut, innovatiivinen tuottaja
5
7. Uuden kirjoittamisen
pilottikokeilu
Rajamäen lukiossa järjestetään monimuoto-
opetuksena uuden kirjoittamisen kursseja. Kursseja
ovat pitävät Jyväskylän yliopiston luovan kirjoittamisen
maisteriopiskelijat.
Lukuvuosien 2012-2014 aikana on toteutettu
seuraavia kursseja:
Johdatus uuden kirjoittamisen maailmaan ja verkko-
opiskeluun
Rap-lyriikkaa Facebook-ympäristössä
Draaman käsikirjoituskurssi SIMS-verkkopeliympäristössä
Fanifiktiota blogeissa
LUOVUUS+ SOSIAALISUUS+ TEKNIIKKA
7