The Finnish Society on Media Education (FSME) is a non-profit organization established in 2005 to support research and practices around media education in Finland. It is funded by the Ministry of Culture and Education and works nationally and internationally to share experiences through conferences and online resources. FSME coordinates events, provides informational materials through its website and newsletters, and brings together its community and partner organizations to advance media literacy in Finland.
The Finnish Society on Media Education (FSME) is a non-profit organization established in 2005 to support research and practices around media education in Finland. It is funded by the Ministry of Culture and Education and works nationally and internationally to share experiences through conferences and online resources. FSME coordinates events, provides informational materials through its website and newsletters, and brings together its community and partner organizations to advance media literacy in Finland.
Tuottavuusloikka sosiaalisen median avullaJari Jussila
Tuottavuusloikka sosiaalisen median avulla, Heli Aramo-Immosen esittämänä TiedeAreena 2015 tutkimusseminaarissa 25.9.2015. Tampereen teknillinen yliopisto: Novi tutkimuskeskus, BENI tutkimusryhmä & IISLab.
Suomi.fi -seminaari 7.4.2009 - alustus Kari A. HintikkaKari A. Hintikka
Alustus Kari A. Hintikka Suomi.fi:n seminaarissa 7.4.2009 julkishallinnolle kollektiivisista ja hajautetuista toimintatapojen muutoksista ja suunnattu seminaarin osallistujille. Qaikun tai Twitterin käyttäjälle ei mitään uutta, lisäksi päällekkäisyyksiä aiempien Slideshare -dokumenttien kanssa.
Value added of social media in open innovation communityJari Jussila
Value added of social media in open innovation community - the perspective of a community-hosting company that produces B2B products presented at Academic Mindtrek Conference 2014 #mindtrek14
Mitä kuuluu kirjastojen viestintätyöhön 2010-luvulla? Mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon tiedottamisessa? Miten digitaalisia ja sosiaalisia medioita voisi käyttää kirjastojen viestinnässä?
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
More Related Content
Similar to Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa (Janne Matikainen & Mikko Villi)
Tuottavuusloikka sosiaalisen median avullaJari Jussila
Tuottavuusloikka sosiaalisen median avulla, Heli Aramo-Immosen esittämänä TiedeAreena 2015 tutkimusseminaarissa 25.9.2015. Tampereen teknillinen yliopisto: Novi tutkimuskeskus, BENI tutkimusryhmä & IISLab.
Suomi.fi -seminaari 7.4.2009 - alustus Kari A. HintikkaKari A. Hintikka
Alustus Kari A. Hintikka Suomi.fi:n seminaarissa 7.4.2009 julkishallinnolle kollektiivisista ja hajautetuista toimintatapojen muutoksista ja suunnattu seminaarin osallistujille. Qaikun tai Twitterin käyttäjälle ei mitään uutta, lisäksi päällekkäisyyksiä aiempien Slideshare -dokumenttien kanssa.
Value added of social media in open innovation communityJari Jussila
Value added of social media in open innovation community - the perspective of a community-hosting company that produces B2B products presented at Academic Mindtrek Conference 2014 #mindtrek14
Mitä kuuluu kirjastojen viestintätyöhön 2010-luvulla? Mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon tiedottamisessa? Miten digitaalisia ja sosiaalisia medioita voisi käyttää kirjastojen viestinnässä?
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
The document summarizes the perspectives of Finnish media educators on recommendations for children and youth's media use. A survey of 64 media educators found that the term "screen time" is too simplistic and doesn't consider content. Respondents felt that recommendations should focus more on what children do online rather than just time spent. While some guidelines on time are still useful, educators saw a need for updated, shared norms and qualitative recommendations, especially for young children, addressing content, self-evaluation, and balancing media use with other activities. Current topics in media education discussed included privacy, commercialization, and ensuring cooperation across the field.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa (Janne Matikainen & Mikko Villi)
1. Mobiilit mediasisällöt
Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja
kulutus sosiaalisessa mediassa
Janne Matikainen
Mikko Villi
HY, Viestinnän tutkimuskeskus CRC
janne.matikainen@helsinki.fi
mikko.villi@helsinki.fi
@mvilli
2. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Tausta ja tavoitteet
Yleisön muutos kuluttajista mediasisältöjen tuottajiksi
(user-generated content UGC) ja jakelijoiksi (user-
distributed content UDC)
Sisältöjen kulutus ja tuotanto siirtyy yhä enemmän
mobiilialustoille ja -laitteille
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
Mediasisältöjen käyttöä ja kulutusta
Mediasisältöjen jakamista ja kierrätystä
Mediasisältöjen tuottamista
3. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Kysely
1081 vastaajaa Taloustutkimuksen nettipaneelista
Vastaajat edustavat kohtalaisen hyvin suomalaisia verkon
käyttäjiä
Aineisto kerätty heinäkuussa 2012
Kyselyn osiot
Sosiaalisen median ja verkon käyttö
Mobiililaitteiden käyttö
Sisältöjen jakaminen ja kierrätys
Asenneväittämiä sisällön tuottamisesta ja jakamisesta
Taustatiedot
Verkossa:
blogs.helsinki.fi/crc-centre/files/2013/12/Mobiilit_mediasisallot_web.pdf
(tai googlaa ”mobiilit mediasisällöt”)
6. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Alustojen ja palveluiden käyttö sisällön
jakamisessa (%)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Päivittäin
Viikoittain
Muutaman kerran kuukaudessa
Ei lainkaan
9. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Sisällön jakaminen verkossa ikäluokittain (%)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Päivittäin Viikoittain Muutaman kerran
kuukaudessa
En lainkaan
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
65-79
10. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Sisällön jakamisen syitä (%)
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Eri mieltä tai melko eri mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä
Samaa mieltä tai melko samaa mieltä
12. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Asenne- ja motivaatioryhmät
Sosiaalinen jakaminen
Halu vaikuttaa
Halu oppia
Halu osallistua median toimintaan ja julkisuuden tavoittelu
Yhteisöpalveluissa eläminen
Näkymätön oleminen
14. CRCviestinnän tutkimuskeskus
Johtopäätöksiä
Jakaminen on niin toiminnallisesti kuin asenteellisesti
nuorille ominaista
Mobiili jakaminen, mobile UDC (user-distributed content)
Nuorten mediakulutus on painokkaan mobiilia
-> miten vaikuttaa mediasuhteeseen?
Omaehtoista sisällöntuotantoa korostettu tutkimuksessa ja
julkisessa keskustelussa liikaa - sisällön jakaminen on
kuitenkin yleisölle ominaisempaa?