Nuorison kuva mediassa - tutkijan näkökulma

NUORISON KUVA
MEDIASSA
Tutkijan näkökulma
Timo Harrikari
YTT, dosentti, akatemiatutkija
Nuoret ja media-seminaari
16.9.2010 Helsinki
Kysymyksenasettelua
Miten mediauutisointi asettuu osaksi lapsiin, nuoriin
ja lapsiperheisiin kohdistuvia poliittisen hallinnan
strategioita?

Millaista kuvaa lasten elinympäristöistä, nuorten
toimijuudesta ja lapsiperheiden tilanteesta
uutisoinnissa rakennetaan erilaisten hallinnan
strategioiden toteuttamisen perusteluiksi?

Miten se tehdään ja mitä siitä seuraa? Esimerkkinä
iltapäivälehtien nuorten rikoksia koskeva uutisointi.


                                      YTT, dos. Timo Harrikari
YTT, dos. Timo Harrikari
YTT, dos. Timo Harrikari
Nuoria koskevasta väkivaltauutisoinnista
           iltapäivälehdissä
Etusivujen väkivaltauutisointi lisääntyi voimakkaasti 1980-2000.
1997-2000 Iltalehti vähensi uutisointiaan, mutta Ilta-Sanomat
lisäsi. (Kivivuori, Kemppi & Smolej 2002)
Tilanne tasoittui 2005-2006. Kummassakin lehdessä paljon ja
näyttäviä rikosotsikoita. 1990-luvun puolivälissä väkivaltainen
otsikko joka viidennessä Ilta-Sanomassa ja joka kolmannessa
Iltalehdessä. 2005-2006 50 % Ilta-Sanomista ja 40 % Iltalehdistä.
(Syrjälä 2007)
Lehdet alkaneet esittää entistä enemmän ikätietoja. Uutisoitujen
henkirikosten uhrien (20 v.) ja tekijöiden iät (10 v.) todellisuutta
nuorempia. Johtuu tekijän nuoresta iästä tai toimituksellisesta
valinnasta. (Kivivuori ym. 2002)
Tavallisuuden ja arvaamattomuuden yhdistämisestä syntyvä
jännite rikosuutisten representoinnissa (Aitamurto 2005).
Epäluottamuksen ja pelon tuottamisen mekanismi?
                                               YTT, dos. Timo Harrikari
Kasisivun tyrmistämisen ja järkyttämisen taide
              (Riskillä merkityt 2008)
Tavallisin nuorten rikostapaus kuolemaan johtava väkivallanteko, jossa on yksi
tekijä ja yksi uhri. Henkirikosten todennäköisyys uutisoinnissa monituhatker-
tainen suhteessa niiden todelliseen määrään.

Etusivun lööpin koko korreloi sisäsivun määrään. Mitä suurempi lööppi, sitä
laajempi uutisointi.

Nuorten asemointi etusivulla. Jännite tavallisen ja epätavallisen välillä.
    Kronologinen ikä ja aktiivisen teon ilmaisu (”13-vuotias lapsiraiskaaja”)
    Teon, perhesuhteiden tai institutionaalisten määritysten kautta (”Itsemurhapommittaja oli
    kymmenvuotias poika”)
    Ryhmäasemoinnit (”Nuorisojengi kahakoi rajusti”)
    Asema rikosprosessissa (”Heinojen murhasta tuomittu. Tältä hän näyttää!”)
    Nimeltä mainitseminen (Pommimies oli yksinäinen susi. MIKSI PETRI?)

Kronologia-asemointi todennäköisempää alle 11-14-vuotiailla. Rikosvastuuikä-
rajan politisointi?                               YTT, dos. Timo Harrikari
Kasisivun järkyttämisen ja
         tyrmistämisen taide (2008)
Ethos, Logos & Pathos
   Tapahtumien annetaan puhua. Toimittaja ei näy.
   Syllogismin premissejä ei lausuta julki vaan lukijan odotetaan
   täydentävän mielessään puuttuvan premissin. Ehdollistavat
   yleisökysymykset (”Pitäisikö rikosvastuuikärajaa laskea?”)
   Voimakkaiden tunnetiloihin iskeytyvien verbien ja määreiden
   esittäminen (murtua, järkyttyä, tyrmistyä, kauhun vallassa, raa’asti,
   verisesti, rajusti)
   Motiivin loputon vaatiminen. MIKSI?
   Pitkäkestoiset oikeusprosessit. Lukijalle käsitys nuorten rikosten
   lisääntymisestä. Arkistot ovat ikuisia.
   Moraalinen arvio. Välinpitämättömyys, katumus, anteeksipyytäminen.
   Vihan ja säälin nostattaminen
   Oikeutettuina puhujina ”tavalliset kansalaiset” ja poliisi.
                                               YTT, dos. Timo Harrikari
Johtopäätöksiä ja kysymyksiä

Uutisointi näkymätöntä todellisuutta muokkaavaa
ehdollistamistyötä, joka ilmenee:
    uutisoitavien teemojen valikoinnissa,
    uutisoinnin toistuvuudessa,
    tiettyjä puhetapoja voimistavien asiantuntijatahojen
    käyttämisenä oikeutettuina puhujina,
    Tunnetiloja herättämään tarkoitettujen kognitiivisten
    ristiriitojen ja lausumien virittämisenä,
    moraalisen närkästyksen esittämisenä silloin kun se ei ole
    tuomioistuimessa mahdollista

Riskiregiimin legitimaation yksi ja keskeinen lähde?


                                             YTT, dos. Timo Harrikari
Riskiregiimin kolme keskeistä elementtiä



                                          HUOLI
                                        (Ontologia)
                RISKI
           (Epistemologia)


                      PUUTTUMINEN
                         (Metodologia,
                      strategia, taktiikka)




                     RISKIREGIIMI




                                                      YTT, dos. Timo Harrikari
NUORISON KUVA
MEDIASSA
Tutkijan näkökulma
Timo Harrikari
YTT, dosentti, akatemiatutkija
Nuoret ja media-seminaari
16.9.2010 Helsinki
1 of 10

Recommended

Toinen todellisuus 11.8.-22.9.2011 by
Toinen todellisuus 11.8.-22.9.2011Toinen todellisuus 11.8.-22.9.2011
Toinen todellisuus 11.8.-22.9.2011Aki Luostarinen
935 views10 slides
Mediakasvatusseuran vuosi 2013 kuvina by
Mediakasvatusseuran vuosi 2013 kuvinaMediakasvatusseuran vuosi 2013 kuvina
Mediakasvatusseuran vuosi 2013 kuvinaFinnish Society on Media Education
706 views19 slides
Digital literacies and the myth of digital natives by
Digital literacies and the myth of digital natives Digital literacies and the myth of digital natives
Digital literacies and the myth of digital natives Finnish Society on Media Education
455 views11 slides
Viisi vinkkiä mediataitojen lisäämiseen by
Viisi vinkkiä mediataitojen lisäämiseenViisi vinkkiä mediataitojen lisäämiseen
Viisi vinkkiä mediataitojen lisäämiseenFinnish Society on Media Education
296 views7 slides
Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa (Janne Matik... by
Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa (Janne Matik...Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa (Janne Matik...
Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa (Janne Matik...Finnish Society on Media Education
309 views14 slides
Finnish Society on Media Education as a global innovation by
Finnish Society on Media Education as a global innovationFinnish Society on Media Education as a global innovation
Finnish Society on Media Education as a global innovationFinnish Society on Media Education
435 views14 slides

More Related Content

Viewers also liked

Impact assesment 2013 by
Impact assesment 2013Impact assesment 2013
Impact assesment 2013Finnish Society on Media Education
476 views12 slides
Mediakasvatusseura ja mediakasvatusmateriaalit by
Mediakasvatusseura ja mediakasvatusmateriaalitMediakasvatusseura ja mediakasvatusmateriaalit
Mediakasvatusseura ja mediakasvatusmateriaalitFinnish Society on Media Education
306 views14 slides
Instilling News Consumption at Home by
Instilling News Consumption at HomeInstilling News Consumption at Home
Instilling News Consumption at HomeFinnish Society on Media Education
335 views13 slides
Play, Creativity and Digital Cultures by
Play, Creativity and Digital CulturesPlay, Creativity and Digital Cultures
Play, Creativity and Digital CulturesFinnish Society on Media Education
948 views62 slides
Annikka suoninen by
Annikka suoninenAnnikka suoninen
Annikka suoninenFinnish Society on Media Education
202 views9 slides
Part of a picture - media education in early childhood education by
Part of a picture - media education in early childhood educationPart of a picture - media education in early childhood education
Part of a picture - media education in early childhood educationFinnish Society on Media Education
541 views16 slides

More from Finnish Society on Media Education

Media Coach -hanke by
Media Coach -hankeMedia Coach -hanke
Media Coach -hankeFinnish Society on Media Education
238 views11 slides
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa by
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessaMediakasvatus varhaiskasvatuksessa
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessaFinnish Society on Media Education
441 views29 slides
NUORI2017 - Jos mä laitan sulle #dickpic niin haittaakse? by
NUORI2017 - Jos mä laitan sulle #dickpic niin haittaakse?NUORI2017 - Jos mä laitan sulle #dickpic niin haittaakse?
NUORI2017 - Jos mä laitan sulle #dickpic niin haittaakse?Finnish Society on Media Education
746 views35 slides
Kometen kommer? Unga och mediekritik by
Kometen kommer? Unga och mediekritikKometen kommer? Unga och mediekritik
Kometen kommer? Unga och mediekritikFinnish Society on Media Education
215 views26 slides
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 by
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020Finnish Society on Media Education
417 views11 slides
Sanning och alternativa fakta i medier by
Sanning och alternativa fakta i medierSanning och alternativa fakta i medier
Sanning och alternativa fakta i medierFinnish Society on Media Education
272 views18 slides

More from Finnish Society on Media Education(20)

Nuorison kuva mediassa - tutkijan näkökulma

  • 1. NUORISON KUVA MEDIASSA Tutkijan näkökulma Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Nuoret ja media-seminaari 16.9.2010 Helsinki
  • 2. Kysymyksenasettelua Miten mediauutisointi asettuu osaksi lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvia poliittisen hallinnan strategioita? Millaista kuvaa lasten elinympäristöistä, nuorten toimijuudesta ja lapsiperheiden tilanteesta uutisoinnissa rakennetaan erilaisten hallinnan strategioiden toteuttamisen perusteluiksi? Miten se tehdään ja mitä siitä seuraa? Esimerkkinä iltapäivälehtien nuorten rikoksia koskeva uutisointi. YTT, dos. Timo Harrikari
  • 3. YTT, dos. Timo Harrikari
  • 4. YTT, dos. Timo Harrikari
  • 5. Nuoria koskevasta väkivaltauutisoinnista iltapäivälehdissä Etusivujen väkivaltauutisointi lisääntyi voimakkaasti 1980-2000. 1997-2000 Iltalehti vähensi uutisointiaan, mutta Ilta-Sanomat lisäsi. (Kivivuori, Kemppi & Smolej 2002) Tilanne tasoittui 2005-2006. Kummassakin lehdessä paljon ja näyttäviä rikosotsikoita. 1990-luvun puolivälissä väkivaltainen otsikko joka viidennessä Ilta-Sanomassa ja joka kolmannessa Iltalehdessä. 2005-2006 50 % Ilta-Sanomista ja 40 % Iltalehdistä. (Syrjälä 2007) Lehdet alkaneet esittää entistä enemmän ikätietoja. Uutisoitujen henkirikosten uhrien (20 v.) ja tekijöiden iät (10 v.) todellisuutta nuorempia. Johtuu tekijän nuoresta iästä tai toimituksellisesta valinnasta. (Kivivuori ym. 2002) Tavallisuuden ja arvaamattomuuden yhdistämisestä syntyvä jännite rikosuutisten representoinnissa (Aitamurto 2005). Epäluottamuksen ja pelon tuottamisen mekanismi? YTT, dos. Timo Harrikari
  • 6. Kasisivun tyrmistämisen ja järkyttämisen taide (Riskillä merkityt 2008) Tavallisin nuorten rikostapaus kuolemaan johtava väkivallanteko, jossa on yksi tekijä ja yksi uhri. Henkirikosten todennäköisyys uutisoinnissa monituhatker- tainen suhteessa niiden todelliseen määrään. Etusivun lööpin koko korreloi sisäsivun määrään. Mitä suurempi lööppi, sitä laajempi uutisointi. Nuorten asemointi etusivulla. Jännite tavallisen ja epätavallisen välillä. Kronologinen ikä ja aktiivisen teon ilmaisu (”13-vuotias lapsiraiskaaja”) Teon, perhesuhteiden tai institutionaalisten määritysten kautta (”Itsemurhapommittaja oli kymmenvuotias poika”) Ryhmäasemoinnit (”Nuorisojengi kahakoi rajusti”) Asema rikosprosessissa (”Heinojen murhasta tuomittu. Tältä hän näyttää!”) Nimeltä mainitseminen (Pommimies oli yksinäinen susi. MIKSI PETRI?) Kronologia-asemointi todennäköisempää alle 11-14-vuotiailla. Rikosvastuuikä- rajan politisointi? YTT, dos. Timo Harrikari
  • 7. Kasisivun järkyttämisen ja tyrmistämisen taide (2008) Ethos, Logos & Pathos Tapahtumien annetaan puhua. Toimittaja ei näy. Syllogismin premissejä ei lausuta julki vaan lukijan odotetaan täydentävän mielessään puuttuvan premissin. Ehdollistavat yleisökysymykset (”Pitäisikö rikosvastuuikärajaa laskea?”) Voimakkaiden tunnetiloihin iskeytyvien verbien ja määreiden esittäminen (murtua, järkyttyä, tyrmistyä, kauhun vallassa, raa’asti, verisesti, rajusti) Motiivin loputon vaatiminen. MIKSI? Pitkäkestoiset oikeusprosessit. Lukijalle käsitys nuorten rikosten lisääntymisestä. Arkistot ovat ikuisia. Moraalinen arvio. Välinpitämättömyys, katumus, anteeksipyytäminen. Vihan ja säälin nostattaminen Oikeutettuina puhujina ”tavalliset kansalaiset” ja poliisi. YTT, dos. Timo Harrikari
  • 8. Johtopäätöksiä ja kysymyksiä Uutisointi näkymätöntä todellisuutta muokkaavaa ehdollistamistyötä, joka ilmenee: uutisoitavien teemojen valikoinnissa, uutisoinnin toistuvuudessa, tiettyjä puhetapoja voimistavien asiantuntijatahojen käyttämisenä oikeutettuina puhujina, Tunnetiloja herättämään tarkoitettujen kognitiivisten ristiriitojen ja lausumien virittämisenä, moraalisen närkästyksen esittämisenä silloin kun se ei ole tuomioistuimessa mahdollista Riskiregiimin legitimaation yksi ja keskeinen lähde? YTT, dos. Timo Harrikari
  • 9. Riskiregiimin kolme keskeistä elementtiä HUOLI (Ontologia) RISKI (Epistemologia) PUUTTUMINEN (Metodologia, strategia, taktiikka) RISKIREGIIMI YTT, dos. Timo Harrikari
  • 10. NUORISON KUVA MEDIASSA Tutkijan näkökulma Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Nuoret ja media-seminaari 16.9.2010 Helsinki