Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatuksen haasteet koulussa ja kotona
Ajankohta: to 6.2.2014 klo 15.15 - 17.30
Paikka: Lohjan kaupungintalo, valtuustosali, Karstuntie 4
Kouluttaja: Olli-Pekka Kangas
Kuvataiteen yliopisto-opettaja TaM, KM
Keskeiset sisällöt
- Diginatiivi SOMEssa ja pelien parissa
- Älykännyllä selffie Instaan – mediatuottamisen näkökulma
- Mediakasvatus - median arvojen ja asenteiden analysointi
- Kriittisyys ja medialukutaito
- Toiminnallinen mediakasvatus
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
More Related Content
Similar to Barnens digitala liv idag / Lasten digitaalinen arki
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatuksen haasteet koulussa ja kotona
Ajankohta: to 6.2.2014 klo 15.15 - 17.30
Paikka: Lohjan kaupungintalo, valtuustosali, Karstuntie 4
Kouluttaja: Olli-Pekka Kangas
Kuvataiteen yliopisto-opettaja TaM, KM
Keskeiset sisällöt
- Diginatiivi SOMEssa ja pelien parissa
- Älykännyllä selffie Instaan – mediatuottamisen näkökulma
- Mediakasvatus - median arvojen ja asenteiden analysointi
- Kriittisyys ja medialukutaito
- Toiminnallinen mediakasvatus
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Opetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Yliopiston lehtori Reijo Kupiaisen (Tampereen yliopisto) esitys "Monilukutaito ja medialukutaito" Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
5. PÅ AGENDAN
1. MITEN TÄMÄ LIITTYY
MINUUN?
2.BARNENS DIGITALA LIV
3.LASTEN MEDIANKÄYTÖN
SUOSITUKSET
4.MEDIEFOSTRARENS
MINNESLISTA
6. 1. MITEN TÄMÄ LIITTYY MINUUN?
Helsingin kaupunki, www.kotivakivalta.fi
7. 1.MITEN TÄMÄ LIITTYY MINUUN?
Varhaiskasvatussuunnitelman
perusteet:
Monilukutaito ja tieto- ja
viestintäteknologiat mukana
Aktiivinen toimijuus, itseilmaisu,
osallistaminen
Mitä mediataitoja lapsi edes
tarvitsee?
→ tunnetaidot
→ oman kehon rajat
→ sanallistaminen, kuvaileminen
→ leikkiminen
Mediataidot ovat kansalaistaitoja!
9. 2. BARNENS DIGITALA LIV
Video
Spel
Snabbmeddelanden
Vänner
Hobbyer
Kamera
→ VAD HÖR VART?
Medievitaminer
Mediekolhydrater:
snabba - långsamma
Mediefetter
10. Hur ser det ut?
Över 90 % av över 2-åringar ser på
videoprogram dagligen
Nästan 60% av 4-6-åringar spelar
varje vecka, bland 0-3-åringar
drygt 10 % (Lapsiperheiden mediakysely)
Vill barn spela ensamma?
11. Medievardagen: vad stressar barn?
Brist på sömn
Stressad vuxen!
Brist på positivt bemötande
Inkonsekvens
Varför är undervisningsspel okej
men “roliga” spel oönskade?
Skrämmande medieinnehåll
15. 3. Miltä pienten lasten
mediankäytön suositukset voisivat
näyttää?
❏ Vaikuttaako lapsi voivan hyvin?
❏ Nauttiiko lapsi median äärellä
olemisesta?
❏ Nukkuuko/syökö/harrastaako
lapsi normaalisti?
❏ Huomaatko mediataidoissa
puutteita - voisitko auttaa?
❏ Eihän käytetä mediankäyttöä
“CHECKLIST”
16. 3. Miltä pienten lasten
mediankäytön suositukset voisivat
näyttää?
Exempel:
Stäng av alla aktiverande apparater ca en
timme innan läggdags
Sovrum utan apparater om kvällarna
Inkludera medievardagen i
middagsdiskussionerna
→ Klara, konsekventa rutiner stöder såväl
barns som vuxnas medievardag
“PELISÄÄNNÖT”
“SPELREGLER”
Mediaa voidaan vasun mukaan käsitellä esimerkiksi keskustelemalla, leikkimällä, draaman keinoin ja omia kuvia tekemällä.
Thus, our starting points have to be realistic and positive so that we may best support children and young people.
Starting point: respecting the media culture of children&yong people. Nothing is solved by placing judgement.
1. Not only safety and security skills: these are often reactive instead of proactive. By supportin eg creative and interactive skills we can accomplosh so much more
2. Healthy media relations: social empowerment, respectful approach on the many media cultures of children and youth
3. Active citizenshiP. Through participation, self expression, content production and sharing
Kostcirkeln innehåller också socker!
miksi lapsi käyttää mediaa: viihtymiseen, vuorovaikutukseen ,oppimiseen, seuratakseen vanhempia sisaruksia/vanhempia
Varhaiskasvatuksen kontekstissa digitaaliset pelit kuitenkin ymmärretään usein kapea-alaisesti didaktisena työkaluna: oppimispelien käyttämiseen suhtaudutaan kritiikittömän myönteisesti (Mertala & Pekkarinen 2015), mutta lasten kotipelaaminen koetaan ongelmalliseksi ja lapsia saatetaan kieltää leikkimästä peliteemaisia roolileikkejä
Mediankäytön suositukset
Aikuislähtöisyys
Perustuvat mediakasvattajan eettisiin ohjeisiin (2014)