Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Opetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Yliopiston lehtori Reijo Kupiaisen (Tampereen yliopisto) esitys "Monilukutaito ja medialukutaito" Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
MONILUKUTAITO & MEDIASIVISTYS
Monilukutaidon perusteet -seminaari
Helsinki 26.2.2015
Ritva-Sini Merilampi, KT
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Monilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine
Opetusneuvos Minna Harmasen (Opetushallitus) esitys
Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä. (Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Opetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Yliopiston lehtori Reijo Kupiaisen (Tampereen yliopisto) esitys "Monilukutaito ja medialukutaito" Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
MONILUKUTAITO & MEDIASIVISTYS
Monilukutaidon perusteet -seminaari
Helsinki 26.2.2015
Ritva-Sini Merilampi, KT
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Monilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine
Opetusneuvos Minna Harmasen (Opetushallitus) esitys
Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä. (Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
3. Sananvapaus taataan perustuslailla, 12 §
Oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä.
Poikkeus: kuvaohjelmia koskevia rajoituksia lasten suojelemiseksi.
Rajoituksista säädettävä lailla (muiden oikeuksien, vapauksien tai maineen kunnioittamiseksi)
3
4. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista
YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, hyväksytty YK:n 44. yleiskokouksessa 20.11.1989.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut lasten
olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun
3. artikla
1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai
lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu
5. artikla
1.Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien […] tai muiden lapsesta oikeudellisesti vastuussa olevien
henkilöiden vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa
mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien
käyttämiseksi.
4
5. EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS
10 ARTIKLA
Sananvapaus
Jokaisella on sananvapaus.
Pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja
viranomaisten siihen puuttumatta.
2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten
muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat
välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden
tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin
suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen
paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.
5
6. YK:n lapsen oikeuksien komitea: lapsen
oikeudesta saada etunsa otetuksi
ensisijaisesti huomioon
32. ”/…/Kollektiivisissa päätöksissä, joita tekevät muun muassa lainsäätäjät, lasten yleinen etu on
arvioitava ja määritettävä tietyn lapsiryhmän ja/tai lasten yleisten olosuhteiden perusteella. /…/arvioinnissa
ja määrittämisessä tulisi kunnioittaa kaikkia yleissopimukseen ja sen valinnaisiin pöytäkirjoihin sisältyviä
oikeuksia.”
(lasten etu on arvioitava ja otettava kollektiivisessa päätöksenteossa, mm.lainsäädännössä huomioon ja
arvioidessa ja määrittäessä yleissopimuksen ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa määritellyt oikeudet
kunnioitettava kollektivisissa päätöksenteoissa)
33. Lapsen etua tulee soveltaa kaikkiin lasta tai lapsia koskeviin asioihin, ja se tulee ottaa huomioon
ratkaistaessa mahdollisia ristiriitoja yleissopimuksessa tai muissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettujen
oikeuksien välillä. Huomiota tulee kiinnittää sellaisten mahdollisten ratkaisujen määrittämiseen, jotka
vastaavat lapsen etua. Tämä viittaa siihen, että valtioilla on velvollisuus selventää kaikkien, myös
haavoittuvassa asemassa olevien lasten etu, kun ne ottavat käyttöön täytäntöönpanotoimenpiteitä.
6
7. Ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja
muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Ohjaukseen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on
sopusoinnussa hänen kehitystason kanssa.
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta
ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän
toimintaansa.
Valtion annettava vanhemmille asianmukaista apua heidän
hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä (…)
Lapsella on oikeus
(Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus)
7
8. KAVIn tehtävät =velvollisuudet
Perustuvat lakeihin ja asetuksiin (tai OKM:n määräyksiin ja ohjeisiin).
edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä sekä
tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista; (mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön
tehtävä)
hoitaa kuvaohjelmalaissa (710/2011) säädetyt luokittelu- ja valvontatehtävät ja muut laissa
säädetyt tehtävät sekä vastata kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta; (mediakasvatus-
ja kuvaohjelmayksikön tehtävä)
hoitaa ne muut tehtävät, jotka sille laissa tai valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään tai
jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
10. 2 §
Soveltamisala
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110710
Tätä lakia sovelletaan kuvaohjelman tarjoamiseen ja sen valvontaan Suomessa, jos ohjelmaa tarjotaan sellaisessa televisiotoiminnassa
tai tilausohjelmapalvelussa, johon sovelletaan televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia (744/1998). Muuhun kuvaohjelman
tarjoamiseen ja sen valvontaan Suomessa lakia sovelletaan, jos:
1) ohjelmaa tarjoaa yhteisö tai elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity Suomessa tai jolla on toimipaikka Suomessa;
2) ohjelmaa tarjoaa henkilö, joka on Suomen kansalainen tai jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa; tai
3) päätös ohjelman tarjoamisesta on tehty Suomessa.
Sellaiseen kuvaohjelmaan, joka sisältyy Suomen ulkopuolelta alkunsa saavaan ohjelmistoon ja jota tarjotaan Suomessa samanaikaisesti
alkuperäisen lähetyksen kanssa, sovelletaan ainoastaan, mitä 4 §:n 1–3 momentissa sekä 7 ja 25–29 §:ssä säädetään.
10
11. KEHITYKSELLE HAITALLISET SISÄLLÖT
15 §
Lapsen kehitykselle haitallinen kuvaohjelma
Lapsen kehitykselle haitallisena pidetään kuvaohjelmaa, joka väkivaltaisuutensa tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi
tai ahdistusta aiheuttamalla taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti
lapsen kehitykseen.
Kuvaohjelman haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, millaisessa yhteydessä ja miten tapahtumat
ohjelmassa kuvataan.
11
12. 16 § (13.9.2013/673)
Kuvaohjelman luokittelu ja merkintä 18 vuoden ikärajasta
Jos kuvaohjelma on 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla haitallinen lapsen kehitykselle, sille on ohjelman sisällön mukaan
luokiteltava 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja ja annettava ohjelman sisältöä kuvaava symboli. Jos ohjelmaa ei ole
pidettävä lapsen kehitykselle haitallisena, se on luokiteltava tarjottavaksi kaikenikäisille.
Jos kyseessä on ohjelma, joka on yksiselitteisesti tarkoitettu tarjottavaksi ainoastaan 18 vuotta täyttäneille,
ohjelmaa ei luokitella. Tällaisen ohjelman saa tarjota vain, jos siihen tai sen yhteyteen on tehty selvästi
havaittava merkintä 18 vuoden ikärajasta.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi hyväksyä ohjelmalle Euroopan unionin alueella annetun ikärajan ja
sisältöä kuvaavan symbolin Suomessa käytettäviksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla ilman, että ohjelma
luokitellaan Suomessa. (Pelien PEGI-ikärajat)
12
13. 8 § (13.9.2013/673)
Käytännesäännöt
Kuvaohjelmien tarjoajat voivat laatia käytännesääntöjä hyvän kuvaohjelmien tarjoamisen tavan ja
mediakasvatuksen edistämiseksi. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi tarkastaa, että käytännesäännöt
ovat tämän lain mukaisia.
(television nk. vedenjakaja-ajat)
13
14. Kuvaohjelman tarjoajan on huolehdittava myös siitä, ettei kuvaohjelma, jonka ikäraja on 7, 12 tai 16 vuotta,
ole tätä ikärajaa nuoremman lapsen katseltavana. Tällainen toimenpide on ohjelman lähettäminen televisio-
ohjelmistossa sellaiseen aikaan, jolloin lapset eivät tavallisesti katso televisiota tai televisio ohjelmana, jonka
vastaanottamiseen tarvitaan suojauksen purkulaite.
Televisioyhtiöt ovat sopineet käytännesäännöillä kellonajoista, joiden jälkeen eri-ikäisiltä kielletyt ohjelmat
voidaan lähettää. Sopimus on seuraava: ohjelman, jonka ikäraja on 16 saa esittää klo 21 jälkeen ja
ohjelman, jonka ikäraja on18 saa esittää klo 23 jälkeen. Ohjelmien, joiden ikäraja on 12, sijoittelussa
yhtiöt ottavat huomioon lasten katselutottumukset ja lastensuojelulliset seikat.
Kuvaohjelman tarjoajan on tiedotettava ikärajoista ja muista lasten suojelemista edistävistä keinoista
ohjelmien tarjoamisen yhteydessä.
KAVI valvoo ikärajojen noudattamista ja tiedottamisvelvollisuuden toteuttamista. Se voi asettaa uhkasakon,
jos tarjoaja kehotuksesta huolimatta ei täytä laissa säädettyjä velvollisuuksiaan.
14
15. Suomen ulkopuolelta alkunsa saanut TV-
ohjelmisto
Ulkomailta alkunsa saavan ohjelman tarjoamista koskee ainoastaan tarjoajaksi ilmoittautumisvelvollisuus,
valvontamaksun maksamisvelvollisuus sekä tiedotusvelvollisuus ja
sen laiminlyönnistä aiheutuva huomautus ja uhkasakko.
Suomen ulkopuolelta alkunsa saavia televisio-ohjelmistoja koskevassa markkinoinnissa on tiedotettava siitä, että
ohjelmisto voi sisältää lapsen kehitykselle haitallisia kuvaohjelmia ja että ohjelmistoon sisältyviä ohjelmia ei
ole luokiteltu ja merkitty kuvaohjelmalain mukaisesti. Tämä tiedotus on sisällytettävä myös edelleen
lähetettävään ohjelmistoon, jollei se ole teknisesti mahdotonta tai aiheuta kohtuutonta vaivaa.
Ilmoituksen teksti: ”Kanavan ohjelmisto voi sisältää lapsen kehitykselle haitallisia kuvaohjelmia. Ohjelmia ei ole
luokiteltu ja merkitty Suomen lain mukaisesti.”
15
17. ERITTÄIN YKSITYISKOHTAISTA SEKSUAALISTA
SISÄLTÖÄ
15. Seksuaalinen sisältö on hallitsevaa ja seksikohtauksissa
sukuelimet näkyvät selväpiirteisesti.
OHJE: Seksuaalinen sisältö on hallitsevaa ja seksikohtauksissa sukuelimet
näkyvät yksityiskohtaisesti ja useimmiten lähikuvassa. Esimerkiksi yhdynnän tai masturbaation
erittäin yksityiskohtainen kuvaus. Yleensä kysymys on kovasta pornografiasta, mutta erittäin
yksityiskohtaista seksuaalista sisältöä voi olla myös draamassa.
Kategoriaan kuuluu myös vastavuoroisuuteen perustuva laillinen sadomasokistinen pornografia.
Pornografiassa pääasiallinen tavoite on tuottaa katsojalle kiihotusta, kun taas esimerkiksi draamassa
on selkeä juoni/sanoma ja tavoite on viihdyttää.
17
18. AVOINTA SEKSUAALISTA SISÄLTÖÄ
16. Avointa, mutta yksityiskohdiltaan peiteltyä seksuaalista sisältöä
tai yksityiskohtainen, yksittäinen ja lyhyt seksikohtaus.
OHJE: Esimerkiksi ihmissuhteita käsittelevässä draamassa voi olla
avoimia (useita), mutta yksityiskohdiltaan peiteltyjä seksikohtauksia.
Esimerkiksi yhdyntöjä ei esitetä erityisen yksityiskohtaisesti vaan ne
ovat esimerkiksi kuvakulmin, välähdyksenomaisin kestoin tai epäselvin kuvin hämärrettyjä. Tähän
ikärajakategoriaan kuuluu myös niin sanottu pehmeä pornografia, jossa seksikohtauksia ei näytetä
yksityiskohtaisesti. Myös yksityiskohtainen, yksittäinen ja lyhyt seksikohtaus juonen kannalta perustellussa
yhteydessä sijoittuu tähän kategoriaan.
Trailerissa yksittäinen ja yksityiskohtainen seksikohtaus voi aiheuttaa ikärajan 18.
18
19. SEKSUAALISTA SISÄLTÖÄ
17. Yksi tai useampia peiteltyjä seksikohtauksia tai runsaasti selkeitä
seksiviitteitä.
OHJE: Tähän ikärajakategoriaan kuuluvat usein ns. teiniseksikomediat,
joissa seksiin liittyvät asiat ovat pääosassa, mutta esitystapa on yleensä
komediallista. Kuvaohjelmassa voi olla runsaasti peiteltyjä seksikohtauksia,
seksiviitteitä ja ronskia seksisisältöä viitteenomaisena. Myös yksittäinen peitelty seksikohtaus
voi aiheuttaa ikärajan 12.
Traileri, jossa on runsaasti peiteltyjä seksikohtauksia tai seksiviitteitä ja ronskia seksisisältöä viitteenomaisena,
voi saada ikärajan 16.
19
20. 18. Yksittäinen avoin, mutta yksityiskohdiltaan peitelty seksikohtaus.
OHJE: Ikärajan perusteeksi riittää jo yksikin avoin, mutta yksityiskohdiltaan kuitenkin peitelty seksikohtaus.
Myös kuvaohjelma, jossa on yksittäinen ja avoin, mutta yksityiskohdiltaan peitelty (vrt.
ikäraja 16) seksikohtaus juonen kannalta perustellussa yhteydessä, voi saada ikärajan 12.
Trailerissa yksittäinen avoin, mutta yksityiskohdiltaan peitelty seksikohtaus voi aiheuttaa ikärajan 16.
20
21. LIEVÄÄ SEKSUAALISTA SISÄLTÖÄ
19. Lieviä seksuaalisia viittauksia tai yksittäisiä verhotusti
esitettyjä eroottissävyisiä kohtauksia.
OHJE: Lievää seksuaalista sisältöä olevissa kuvaohjelmissa syleilyistä
ja suudelmista on edetty pidemmälle ja kohtauksista on aistittavissa lievä
seksuaalinen kiihko ja intohimo. Kohtauksissa voi olla lievää seksuaalista
koskettelua.
21
22. HYVIN LIEVÄÄ SEKSUAALISTA SISÄLTÖÄ
20. Halailua, syleilyä tai suudelmia tai alastomuutta muussa kuin
seksuaalisessa kontekstissa.
OHJE: Halailut syleilyt ja suudelmat liittyvät selkeästi hellyydenosoituksiin,
eikä niissä ole silminnähden aistittavissa seksuaalista latausta.
22
23. SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
Seksuaalinen väkivalta ja viitteet seksuaalisesta väkivallasta, kuten raiskaus, pedofilia ja insesti,
pitää luokitella aina väkivaltakriteerejä käyttäen.
Kuvaohjelmien väkivaltaiseen sisältöön liittyy usein myös ahdistavuus ja silloin ahdistavuuteen liittyviä
kriteereitä käytetään myös luokittelussa.
23