Mikko Lampi: Digiajan kulttuuri ja teknologia mahdollistajanaVerke
Esitys pidetty www.somecamp.fi tapahtumassa 2016.
Millainen on digiajan kulttuuri? Miksi maailma digitalisoituu? Millainen kansalaistaito koodaaminen oikein on? Kokeilukulttuuri on juuri nyt trendikäs sana, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Meillä ihmisillä on sisäinen tarve yhteisöllisyydelle. Meillä kaikilla on kyky unelmoida, rakentaa ja tehdä. Me jaamme kokemuksia ja tietoa. Me opimme yhdessä ja pidämme hauskaa. Hakkeri- eli värkkäämiskulttuuri yhdistää uudenlaista ajattelua, teknologiaa ja yhteisöllisyyttä. Digiajan yhteiskunta on parempi, avoimempi ja kestävämpi. Se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uteliaille. Maailma muuttuu joka tapauksessa – ilman meitä tai meidän johdolla.
Lapset somessa ja netissä – uhka vai mahdollisuus? LunetosarjaMaikku Sarvas
Sosiaalisen median ikärajasuositus on 13-16 vuotta, mutta jo moni 2-vuotias on Youtuben kuluttuja. Onko pelaaminen aina huono asia, milloin on syytä huolestua? Ohjelmointi on prosessi, joka auttaa kehittämään ongelmanratkaisu- ja suunnittelutaitoja. Ohjelmointi vaikuttaa positiivisesti kognitiiviseen kehitykseen. Moni lapsi kiinnostuu ohjelmoinnista, mutta tyttöjen into katoaa iän myötä – miksi?
Sinustako bloggaaja - blogi-ilta Järvenpään opistossa 23.3.2016. Millainen on hyvä blogi, miten aloitan, mille alustalle perustan, mistä aiheesta, mistä yleisö. Tavoitteen, kuvien ja suunnitelman kautta oma blogi pystyyn.
Mikko Lampi: Digiajan kulttuuri ja teknologia mahdollistajanaVerke
Esitys pidetty www.somecamp.fi tapahtumassa 2016.
Millainen on digiajan kulttuuri? Miksi maailma digitalisoituu? Millainen kansalaistaito koodaaminen oikein on? Kokeilukulttuuri on juuri nyt trendikäs sana, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Meillä ihmisillä on sisäinen tarve yhteisöllisyydelle. Meillä kaikilla on kyky unelmoida, rakentaa ja tehdä. Me jaamme kokemuksia ja tietoa. Me opimme yhdessä ja pidämme hauskaa. Hakkeri- eli värkkäämiskulttuuri yhdistää uudenlaista ajattelua, teknologiaa ja yhteisöllisyyttä. Digiajan yhteiskunta on parempi, avoimempi ja kestävämpi. Se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uteliaille. Maailma muuttuu joka tapauksessa – ilman meitä tai meidän johdolla.
Lapset somessa ja netissä – uhka vai mahdollisuus? LunetosarjaMaikku Sarvas
Sosiaalisen median ikärajasuositus on 13-16 vuotta, mutta jo moni 2-vuotias on Youtuben kuluttuja. Onko pelaaminen aina huono asia, milloin on syytä huolestua? Ohjelmointi on prosessi, joka auttaa kehittämään ongelmanratkaisu- ja suunnittelutaitoja. Ohjelmointi vaikuttaa positiivisesti kognitiiviseen kehitykseen. Moni lapsi kiinnostuu ohjelmoinnista, mutta tyttöjen into katoaa iän myötä – miksi?
Sinustako bloggaaja - blogi-ilta Järvenpään opistossa 23.3.2016. Millainen on hyvä blogi, miten aloitan, mille alustalle perustan, mistä aiheesta, mistä yleisö. Tavoitteen, kuvien ja suunnitelman kautta oma blogi pystyyn.
Nuorten somen käyttö ja sometrendit – Hämeenlinna 12.11.2019Verke
Sukella somella nuorten elämään – digitalisaatio ja nuorten sometrendit -koulutus
Miksi nuoret käyttävät sosiaalista mediaa? Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa hyvin eri tavoin verrattuna aikuisiin. Oppimalla ja ymmärtämällä nuorten somen käyttöä, tunnet paremmin tavat tavoittaa nuoria sosiaalisessa mediassa.
Verke / Veera Värtinen
Sosiaalinen media ja muut digitaaliset välineet oppimisen tukena 11.11.2016Opinlakeus
Kooste oppimisen tukemiseen soveltuvista sosiaalisen median palveluista ja muista digitaalisista välineistä ja palveluista.
Aineisto on muokattu Matleena Laakson alkupeärisaineistojen pohjalta 2. asteen opettajien koulutuspäivään Etelä-Pohjanmaan Opistolle 11.11.2016.
Tutustu Matleenan aineistoihin:
www.matleenalaakso.fi
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Myös poliitikko tarvitsee näkyvyyttä ja somella sitä voi tehdä varsin edullisesti. Kunhan muistat olla ihminen joka juttelee toisten ihmisten kanssa. Somessa sinun pitää olla muulloinkin kuin vaalien alla! Rakenna pitkäjänteisesti profiiliasi.
Toimittaja, bloggaaja, vloggaaja – kuka nykypäivänä vaikuttaa ja miten heihin vaikutetaan? Julkaisu perustuu Drumin 27.10.2015 aiheesta järjestämään Näköala-aamuseminaariin.
Projektiässät-valmennuskurssin NuoriSome-ryhmän someinfo Turun Nuorten palveluille. Infon tarkoituksena on auttaa Nuorten palveluita kehittämään verkkonuorisotyötä ja sosiaalisen median käyttöä nuorisotyössä.
Business Arena toteutti Lapin ELY-keskuksen toimeksiannosta 11/2013 tapahtuman, johon tuotiin yhteen kaikki lappilaiset nuorten palveluita tuottavat tahot.
Tapahtuman oppeja voivat hyödyntää kaikki nuorten parissa toimivat asiantuntijat. Mukana myös hyödyllisiä työkaluja oman palveluviidakon ja tekemisen selkeyttämiseksi. (c) Business Arena Oy
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Nuorten somen käyttö ja sometrendit – Hämeenlinna 12.11.2019Verke
Sukella somella nuorten elämään – digitalisaatio ja nuorten sometrendit -koulutus
Miksi nuoret käyttävät sosiaalista mediaa? Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa hyvin eri tavoin verrattuna aikuisiin. Oppimalla ja ymmärtämällä nuorten somen käyttöä, tunnet paremmin tavat tavoittaa nuoria sosiaalisessa mediassa.
Verke / Veera Värtinen
Sosiaalinen media ja muut digitaaliset välineet oppimisen tukena 11.11.2016Opinlakeus
Kooste oppimisen tukemiseen soveltuvista sosiaalisen median palveluista ja muista digitaalisista välineistä ja palveluista.
Aineisto on muokattu Matleena Laakson alkupeärisaineistojen pohjalta 2. asteen opettajien koulutuspäivään Etelä-Pohjanmaan Opistolle 11.11.2016.
Tutustu Matleenan aineistoihin:
www.matleenalaakso.fi
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Myös poliitikko tarvitsee näkyvyyttä ja somella sitä voi tehdä varsin edullisesti. Kunhan muistat olla ihminen joka juttelee toisten ihmisten kanssa. Somessa sinun pitää olla muulloinkin kuin vaalien alla! Rakenna pitkäjänteisesti profiiliasi.
Toimittaja, bloggaaja, vloggaaja – kuka nykypäivänä vaikuttaa ja miten heihin vaikutetaan? Julkaisu perustuu Drumin 27.10.2015 aiheesta järjestämään Näköala-aamuseminaariin.
Projektiässät-valmennuskurssin NuoriSome-ryhmän someinfo Turun Nuorten palveluille. Infon tarkoituksena on auttaa Nuorten palveluita kehittämään verkkonuorisotyötä ja sosiaalisen median käyttöä nuorisotyössä.
Business Arena toteutti Lapin ELY-keskuksen toimeksiannosta 11/2013 tapahtuman, johon tuotiin yhteen kaikki lappilaiset nuorten palveluita tuottavat tahot.
Tapahtuman oppeja voivat hyödyntää kaikki nuorten parissa toimivat asiantuntijat. Mukana myös hyödyllisiä työkaluja oman palveluviidakon ja tekemisen selkeyttämiseksi. (c) Business Arena Oy
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
7. DIGITAALINEN TEKNOLOGIA JA
MEDIA VOI OLLA NUORISOTYÖSSÄ
Välineenä
Esimerkiksi
- Verkkovälitteiset
ohjauskeskustelut
- Markkinointi ja
tiedottaminen
- Aloitepalvelut
Toimintana
Esimerkiksi
- Pelitoiminta
- Maker-kulttuuri
Sisältönä
Esimerkiksi
- Nuorten
mediatoimitukset
- Mediaan
liittyvien ilmiöiden
käsitteleminen
nuorten kanssa
8. MIKSI PITÄISI SAADA PELATA JA
SOMEILLA TYÖAJALLA?
• Media ei ole nuorelle mörkö, vaan keskeinen
kasvuympäristö
• Media ei ole arjesta irrallaan oleva ilmiö ja digitaaliset
kulttuurit ovat kokonaisvaltaisesti läsnä nuoren elämässä
Mediakasvatus: nuoren tukeminen kohti hyvää elämää
digitalisoituneessa yhteiskunnassa – vaati tuntemusta
myös digitaalisista kulttuureista ja ympäristöistä!
12. ”Ei tätä työtä pysty tekemään, jos ei ole edes vähän
perillä.”
”En voi käsittää, mikä tubettajissa kiinnostaa, kun
niissä videoissa ei tapahdu mitään!”
”Netissä oma ääni saadaan kuuluviin. Oman
huoneen nurkassa tehdään vlogi, vaikka
koululuokassa ei uskaltaisi avata suutaan. Tätä
pitäisi nostaa enemmän esiin!”
14. • Nuorisotyöntekijät mieltävät mediakasvatuksen hyvin
vahvasti turvataitojen vahvistamiseksi
• Mediakasvatus limittyy osaksi arkipäiväistä nuorisotyötä,
esim vastuuroolit ja WhatsApp-ryhmät
• Nuorten mediataitojen kehittymistä tukevan toiminnan
erillisinä muotoina haastatteluissa nousevat esiin
nuorten mediatoimitukset, pelitoiminta, valokuvauspajat
ja kouluissa pidettävät nettivalistustunnit
16. ”Ei se nyt pahaa tee että siellä
joku on katsomassa mitä ne
tekee.”
”Hyvä että ne näkee että
tällaisiakin aikuisia on ja että
miten tuolla somemaailmassa
eletään.”
17. ”Teknisiä taitoja me ei osata
opettaa, koska ne on miljoona
vuotta siinä edellä, joten
keskitytään käyttäytymisjuttuihin
ja kriittisyyteen.”
19. • Nuorisotyössä tarvitaan osittain samoja digitaalisia
mediataitoja kuin nuorillakin halutaan olevan
o Kuilu?
• Näissä ollaan jo aika hyviä:
o Verkossa tapahtuva vuorovaikutus & ohjaus
o Mediakriittisyys
• Tarve lisäkoulutuksille suuri kaikilla muilla osa-alueilla
o Mediasisältöjen tuottaminen, somen hyödyntäminen, nuorten
mediataitojen tukeminen
o Vain 48 % kyselyn vastaajista kokee taitonsa hyviksi tai erinomaisiksi
mediakasvatuksessa ja nuorten mediataitojen ohjaamisessa
20. TOIVELISTALLA MYÖS
• Alueellinen yhteistyö
• Miten muualla tehdään? Hyvät käytännöt
jakoon!
• Peleihin liittyen kaivattaan esimerkkejä
siitä miten niitä ”voisi hyödyntää
muutenkin kuin että nuokkarin nurkassa
on konsoli”
• Yksilölloinen tuki vs. massakoulutukset
21. DIGITAALISEN NUORISOTYÖN
SUUNTAVIIVAT
1. Toimintakulttuuri kannustaa uteliaisuuteen ja kokeiluun.
2. Strateginen suunnittelu tukee pitkäjänteistä kehittämistä.
3. Tavoitteellisuus ja arviointi parantavat toiminnan laatua.
4. Resursseja suunnataan digitaaliseen nuorisotyöhön.
5. Ohjeistukset tukevat käytännön työtä ja toimintaa.
6. Työyhteisön osaamisesta pidetään huolta.
7. Digitaalista nuorisotyötä kehitetään yhteistyössä.
8. Digitaalinen nuorisotyö edistää nuorten osallisuutta ja
yhdenvertaisuutta.
9. Nuorisotyö vahvistaa nuorten mediaosaamista ja digitaalisia
taitoja.
23. RYHMÄKESKUSTELU: NUORTEN
MEDIANKÄYTÖN ILMIÖT
• Miten ilmiö näyttäytyy teille nuorten arjessa?
• Missä asioissa nuoret on jo hyviä ilmiöön liittyen?
• Entä missä asioissa olisi parantamisen varaa?Miten
nuorisotyöntekijä voi tukea nuorta taitojen kehittymisessä
suhteessa ilmiöön?
• Mikä on nuorisotyöntekijän rooli suhteessa ilmiöön?
• Millaisia kokemuksia teilla on jo ilmiön käsittelystä?
Keksikää konkreettisia vinkkejä siitä, miten ilmiötä
voisi käsitellä nuorten kanssa!
Jokainen ryhmä esittelee muille 2 vinkkiä.
24. VINKIT TALTEEN:
Vloggaaminen
Inspiraatiota:
• Turun nuorisopalveluiden Youtube-kanava jossa nuoret
tehneet videoita mokkapala-teemalla. Videoissa siis
seikkailee mokkapala muodossa tai toisessa
• Hyinkään nuorisopalveluiden Somedia-ryhmä, jossa
nuoret luovat videosisältöjä eri somekanaviin, mm.
Youtubeen, Instagramiin ja Facebookiin. Ryhmässä voi
esimerkiksi kirjoittaa blogia tai kuvata videoblogia – nuorten
toiveiden mukaisesti.
Vloggaaminen = videobloggaaminen.
Videot julkaistaan usein Youtubessa, mutta varsinkin
lyhyemmät myös esimerkiksi Snapchatissä ja Instagramissa.
25. VINKIT TALTEEN:
Meemit & mashupit
• Tutustu meemeihin esim. sivustolla www.knowyourmeme.com tai
partiolaisnuorten ylläpitämään Scout Me In –Facebook-sivuun. Pyydä
ryhmäsi nuoria jakamaan suosikkimeeminsä vaikkapa
Whatsapissa. Muistuta hyvän maun rajoista
• Kun juttelette nuorten kanssa vaikkapa oman kunnan asioista/muista
nuorten elämään liittyvistä aiheista. Miten nuorten mielestä asioita
pitäisi hoitaa? Käykää vaikka kuntatalolla ja ilmaiskaa fiilikset
meemien kautta. (P.S. Muistakaa tekijänoikeudet!)
Meemeissä yhdistyy kuva (usein ihmisestä tai eläimestä) ja usein
humoristinen/oivaltava teksti. Meemeillä voi viihdyttää mutta myös ottaa
kantaa.
Mashup-kulttuurissa yhdistetään erilaisia (digitaalisia) sisältöjä toisiinsa,
esimerkiksi eri musiikkiartistien kappaleita yhdistetään yhdeksi kappaleeksi.
Meemitkin ovat osa mashup-kulttuuria.
26. VINKIT TALTEEN:
Tavoitettavuus & kuluttaminen
Avaa aihetta esimerkiksi näillä kysymyksillä:
• Tavoitettavuus: Onko kokoaikainen some-tavoitettavuus pakollista?
Miltä se tuntuu? Entä miten itse reagoi jos oma kaveri ei heti vastaa
viesteihin? Miten näissä kannattaisi toimia? Pohtikaa hyvinvointia ja
toimintatapoja mahdollisimman konkreettisella tasolla!
• Kuluttaminen: Miksi verkossa (ja elämässä ylipäänsä) täytyy
kilpailla paremmuudesta ja statuksesta? Miksi tykkäysten
määrä/uusin puhelin/peli tms tuntuvat tärkeiltä? Mitä tämä kertoo
yhteiskunnasta? Voitte pohtia kuluttamisen suhdetta hyväksyntään
myös laajemmin.
Nuoret ovat monipuolisia mediankäyttäjiä – siis myös kuluttajia - ja
digitaalisten mediakanavien käyttö näkyy läpi arjen.
Kokevatko nuoret kulutukseen tai tavoitettavuuteen liittyviä paineita?
27. VINKIT TALTEEN:
Snapchat & Periscope
Jos nämä kaksi sovellusta tuntuvat vierailta, kerää rohkeutta
ja kysy nuorilta! Keskustelemalla pääsee hyvin alkuun.
• Osoita kiinnostusta nuorten tavoista käyttää sosiaalista
mediaa
• Pyri oppimaan jotain uutta – pyydä nuoria näyttämään
miten sovellukset toimivat.
Snapchat = pikaviestipalvelu älypuhelimelle
Periscope = sovellus, jolla voidaan striimata/lähettää
videokuvaa suoraan älypuhelimesta
28. VINKIT TALTEEN:
Pelaaminen
Matalan kynnyksen vinkkejä pelitoimintaan:
• Youtube auttaa peleihin tutustumisessa – kirjoita
hakukenttään hämmennystä aiheuttavan pelin nimen ja löydät
nopeasti videoita jotka antavat käsityksen pelin sisällöstä.
• Järjestä Peliraati! Pyydä nuoria tuomaan mukaan
suosikkipelinsä ja esittelemään se. Näistä voi antaa makupaloja
“levyraatityyliin”.
Digitaaliset pelit ovat suuri osa nuorten elämää – ja näin on
useimmissa tapauksissa ollut jo vuosien ajan.
Ole kiinnostunut nuoren pelaamisesta, älä heti kiellä vaikka et
ymmärtäisikään itse.
29. VINKIT TALTEEN:
Kuvallisuus
Ideoita:
• Osallista nuoret nuorisotalon/kunnan/järjestön someviestintään.
Anna nuorille rohkeasti vastuuta!
• Haasta nuoret pohtimaan kuvien jakamista. Mitä kuvia saa jakaa
ja mitä ei? Muistetaanhan aina kysyä kuvattavilta lupa? Kehittäkää
yhteiset pelisäännöt yhdessä!
Nuorten mediakulttuuri visualisoituu. Kuvia käytetään esim.
vuorovaikutuksessa, minäkuvan tarkastelemisessa ja niitä jaetaan
aktiivisesti muiden kanssa, myös globaalisti.
Muistetaanhan elää digitaalista arkea ja sosiaalisen median maailmaa
yhdessä nuorten kanssa ja pidetään yllä keskustelua kuvallisista
ilmiöistä, esimerkiksi selfieistä, arvottamatta niitä sen kummemmin.
30.
31. MEIDÄN VINKIT
• Liittykää kahteen fb-ryhmään:
– Mediakasvattajien verkosto
– Verkkonuorisotyö
• Alueelliset resurssit –
verkostoitukaa
– Alueellisen yhteistyön opas
32.
33.
34. Ajankohta ja laajuus
• 9.5.-5.6.
• Ilmoittautuminen päättyy 2.5.
• Vastaa 1 op eli noin 27 tuntia opiskelua
Osaamistavoitteet
• Opiskelija tutustuu nuorten verkonkäyttötapoihin.
• Opiskelija tutustuu teknologiseen kehitykseen ja ymmärtää sen vaikutuksen
nuorisotyön käytäntöihin.
• Opiskelija ymmärtää, miten digitaalinen nuorisotyö suhteutuu nuorisotyön
kenttään.
• Opiskelija tuntee digitaalisen nuorisotyön toimintamuotoja.
Järjestäjät
HUMAK, Metropolia, Verke, Koordinaatti
www.distanssi.fi
Esitellään itsemme ja ryhmätöiden vetäjät. Esitys tulee Verken Slideshareen risteilyn jälkeen.
Suvi
Suvi
Suvi
Suvi
Suvi
864 käytti internetiä nuorisotyöhön
Fokusryhmähaastattelut joissa kysyttiin mm. Digitaalisen median käytöstä nuorisotyössä, nuorten mediataidoista, nuorisotyöntekijöiden osaamistarpeista, haasteista...
Suvi
Läpileikkaa kaikkia nuorisotyön toimintamuotoja.
Isabella
Nuorisotyön luonteeseen kuuluu, että työlle asetetaan harvoin selkeitä oppimistavoitteita, esimerkiksi mediataitoihin liittyen, mutta nuorisotyön piirissä opitaan silti monia keskeisiä kykyjä, taitoja tai kompetensseja.
Isabella
Isabella?Johdattelua aiheeseen, ryhmän osallistamista
Pareittain 3min
Jos tulee uusi ilmiö lisätään ryhmätehtävään
Mediataitoinen osaa
- käyttää erilaisia mediavälineitä
- analysoida ja eritellä mediasisältöjä
tuottaa itse mediaa
tarkastella mediaa kriittisesti
toimimaan mediaympäristössä turvallisesti, aktiivisesti ja vastuullisesti
Isabella
Nuorisotyöntekijöiden vastauksissa näkyy ristiriita: toisaalta nähdään nuoret osaavina mediataitureina ja toisaalta kauhistellaan kritiiköttymyyttä ja jakamisen kulttuuria
Ntyöntekijät kuitenkin ymmärtävät nuoretn mediakulttuurin moninaisuutta laajasti, esim. sen että nuorilla ei ole yhtä tapaa käyttää somea (valtaosa nuorista vaihtanut FB:n Whatsapiin, Snapchatiin ja Instaan; yhteiskunnallisesti aktiiviset löytää Twitteristä; skeittiharrastajat youtubesta jne)
Isabella
1. Useasti todettiin, että nuorten mediakulttuureista pitää olla kärryillä vaikka ei itseä lähtökohtaisesti kiinnostaisi. Kärryillä pysyminen tuntui usealle haastavalta, myös nuorten nettikeskusteluissa käyttämä kieli tuntui oudolta tai vaikeasti ymmärrettävältä
2&3. Hyvä myös käyttää lähtökohtana muuta kuin omaa kiinnostusta, ja pohtia mitä kyseinen toiminta antaa nuorelle itselleen: Omien sisältöjen tuottaminen ,itsensä ilmaiseminen, verkostojen luominen ja ylläpitäminen, myös teknisten taitojen kehittäminen
On myös huomattu, että nuoret liikkuvat ja julkaisevat sisältöjä nykyään yhä useammin suljetuissa ryhmissä, eivätkä avoimesti
Keskusteluissa keskitytään ehkä liiankin helposti nuorten teknisiin taitoihin, esim skeittivideoiden tuottamiseen ja editoimiseen, ja unohdetaan puhua sisältölähtöisesti jotta voitaisinin kehittää myös luovia ja esteettisiä taitoja
Selkeästi näkyvin nuorten mediankäytön muoto on älypuhelimen käyttö. Esim. televisiosta ei enään paljon puhuta.
Moni huolissaan nuorten digitaalisen mediankäytön määrästä ja somen vaaroista. Käytöstavatkin puhututtavat. Huolipuheen kohteena mobiiliin liitettävät ilmiöt, eli ne jotka näkyvät toiminnassa.
Vaikka koetaan että nuorten teknistet taidot olisivat parempia kuin ntyötekijän, ei saisi jättäytyä tuotantoprosessin ulkopuolelle – muuten riskinä että nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa mediakasvatusta.
Suvi
Tutkimuskysymys 2: Millaisena nuorisotyöntekijät mieltävät roolinsa mediakasvattajina?
Fokusryhmähaastatteluissa nuorisotyöntekijöiltä kysyttiin, miten he kokevat vahvistavansa nuorten mediataitoja, jotka kiinnittyvät digitaaliseen mediaan.
Suvi
Mielenkiintoista on, että nuorisotyöntekijät mainitsevat sanana mediakasvatuksen vain muutaman kerran. Kun se mainitaan, sillä tarkoitetaan etupäässä nettiin kiinnittyvien turvataitojen vahvistamista. Luovat ja esteettiset taidot, tekniset taidot, vuorovaikutustaidot ja kriittiset tulkintataidot jäävät pimentoon.
Eräs haastateltava toteaa, että koska sosiaalinen media on nuorille osa muuta elämää, niin myös mediakasvatuksen on oltava osa muuta vuorovaikutusta – ei esimerkiksi erillisiä some-tietoiskuja. Tämä on esimerkki siitä, miten digitaalisen median käyttö on integroitu nuorisotyön olemassaoleviin prosesseihin.
Nuorisotyölle tyypilliseen tapaan mediakasvatus kytkeytyy nuoria houkuttelevaan tekemiseen, jossa nuorisotyöntekijän kasvatusote on rentoa ja vastuullista aikuisuutta.
Eräässä ryhmähaastattelussa kuvataan nuorten vastuurooleja nuorisopalveluiden tiedotuksessa. Nuoret saavat käyttöönsä nuorisopalveluiden Instagram-tunnukset nuorisopalveluiden tuottamien tapahtumien ajaksi. Vaikka keskustelussa ei nouse esiin kyseisen toiminnan kasvatuksellinen ulottuvuus, niin sen voidaan olettaa olevan sisäänkirjoitettuna prosessiin. Mediakasvatuksen näkökulmasta tämäntyyppinen toiminta vahvistaa nuoren kyvykkyyttä omaan ilmaisuun, tuo nuorten ääntä julkisuuteen ja rohkaisee nuorta omaan julkaisemiseen.
Nämä ovat siis jotakin perustyöstä irrallista, esimerkiksi pajatoimintaa, johon nuorisotyöntekijän pitää erikseen varata aikaa. Tällaisissa toiminnoissa digitaalisista sisällöistä muodostuu prosessin ydin. Näitä erillisiä toimintoja kuvaillessaan haastateltavat eivät käytä sanaa mediakasvatus kuin kerran. Haastatteluissa puhutaan yleisesti mediatoiminnasta ja nuorten mediataitojen vahvistamisesta.
Suvi
Haastateltujen mielestä myös nuorten sosiaalisen median päivityksistä tykkääminen on läsnäoloa ja voidaan tulkita kasvatukselliseksi toiminnaksi. Tykkäämällä nuorisotyöntekijä välittää viestiä siitä, että on huomannut nuoren päivityksen ja kannustaa nuorta julkaisemaan jatkossakin.
Suvi
Kahdessa ryhmähaastattelussa keskustellaan siitä, että jo pelkästään aikuisen työntekijän aito läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi olla kasvatuksellista toimintaa.
Kun työntekijä laittaa omaa persoonaa peliin ja kertoo omasta arjestaan esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa, hän toimii samalla esimerkkinä nuorelle:
Kannustamisen ohella haastatellut mieltävät läsnäolon sosiaalisessa mediassa myös mediakasvatuksen suojeluperinteen kautta
Suvi
Kahdessa ryhmähaastattelussa keskustellaan siitä, että jo pelkästään aikuisen työntekijän aito läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi olla kasvatuksellista toimintaa.
Kun työntekijä laittaa omaa persoonaa peliin ja kertoo omasta arjestaan esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa, hän toimii samalla esimerkkinä nuorelle:
Kannustamisen ohella haastatellut mieltävät läsnäolon sosiaalisessa mediassa myös mediakasvatuksen suojeluperinteen kautta
Isabella
Kyselyyn vastanneet kokevat tarvitsevansa osaamisen päivittämistä varsinkin sisällöntuotantoon liittyen, mutta myös muita resursseja – ja selkeitä tavoitteita.
Isabella
Osittain samat taidot kuin nuorilla halutaan olevan
Vaatii tietynlaista uteliaisuutta, kouluttautmista jotta pystyy käyttämänn myös digitaalista mediaa osana oman kasvattajuutta
Isabella
Suvi
Tulossa julkaisu ja itsearviointilomake
Isabella
Miltä nyt tuntuu? Vaikealta, helpolta? Mikä nuorten mediakulttuuriin liittyvä asia kiinnostaa juuri nyt?
Onnistumisia nuorten parissa? Muita esimerkkejä?
Isabella?
Snapchat ja Periscope (Marcus)
Vloggaaminen ja tubettaminen (Suvi)
Pelit (Pasi)
Kuvallisuus (Bella/Rauna)
Meemit ja mashupit (Bella/Rauna)
Kaupallisuus ja kuluttaminen (Vesa)