Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Esityksessä on kymmenen yleisintä väitettä tai myyttiä, jotka liittyvät kuntauudistukseen. Case -esimerkkinä on Porin seutu. Väitteet on kerätty selvitysvaiheen aikana yleisemmin esitetyistä kysymyksistä, väärinkäsityksistä tai epäluuloista. Jokaista väitettä/myyttiä tarkastellaan tiedossa olevien faktojen avulla. Jokaisen väitteen perässä on faktalaatikko. Sen jälkeen jokainen väite punnitaan totta, osittain totta tai tarua määreellä.
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näk...THL
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näkökulmasta. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Esityksessä on kymmenen yleisintä väitettä tai myyttiä, jotka liittyvät kuntauudistukseen. Case -esimerkkinä on Porin seutu. Väitteet on kerätty selvitysvaiheen aikana yleisemmin esitetyistä kysymyksistä, väärinkäsityksistä tai epäluuloista. Jokaista väitettä/myyttiä tarkastellaan tiedossa olevien faktojen avulla. Jokaisen väitteen perässä on faktalaatikko. Sen jälkeen jokainen väite punnitaan totta, osittain totta tai tarua määreellä.
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näk...THL
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näkökulmasta. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Tutkija Hanna-Mari Heinosen ja erikoistutkija Markku Laadun esitys "Toimeentulotukea Kelasta - Seurantatutkimus sosiaalitoimen ja Kelan palveluyhteistyöstä Vantaalla" Kelan tutkimuksen aamukahvi-infossa 13.11.2013.
Artikkelissa tarkastellaan Suomen työttömyysongelmaa alueellisesta näkökulmasta. Tarkastelu perustuu lähinnä työvoimapiirittäiselle aluejaolle . Alue-erojen kasvu tuleekin selkeästi esille tarkasteltaessa nimenomaan työmarkkinoita. Työttömyys on pysynyt korkealla tasolla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työttömyyden alue-erojen kärjistyminen on myös vilkastuttanut muuttoliikettä Etelä-Suomeen. Seurauksena tästä on ollut kehitysmahdollisuuksien näivettyminen laajojen muuttovirtojen lähtöalueilla ja toisaalta asunto-ongelma ruuhkautuvissa kasvukeskuksissa.
Liiton puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan esitys uuden nimen lanseeraustilaisuudessa 1.3.2012.
Vastataan kysymyksiin, miksi nimi vaihdettiin ja ketkä liiton jäseninä ovat.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu heikentää Suomen talouden edellytyksiä vielä vuosien kuluttua. SAK:n selvitys tarkastelee työttömyyttä pitkittäviä taustatekijöitä sekä antaa keinoja työttömyystilanteen kohentamiseksi.
Kevyt tie yrittäjyyteen - UKKO.fi KevytyrittäjyysUKKO.fi
Kevytyrittäjyys on kevyt tie yrittäjyyteen. Tästä tiivistetystä esityksestä löydät kevytyrittäjyyden perusperiaatteet, miten laskutat ilman omaa yritystä, mite työllistät itse itsesi ja kuinka saat tienattua lisätuloja omilla ehdoillasi. Lue lisää kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista verkkosivustollamme: https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ tai osallistu suoraan kevytyrittäjyyskurssille: https://info.ukko.fi/kevytyrittajyyskurssi
Tutkija Hanna-Mari Heinosen ja erikoistutkija Markku Laadun esitys "Toimeentulotukea Kelasta - Seurantatutkimus sosiaalitoimen ja Kelan palveluyhteistyöstä Vantaalla" Kelan tutkimuksen aamukahvi-infossa 13.11.2013.
Artikkelissa tarkastellaan Suomen työttömyysongelmaa alueellisesta näkökulmasta. Tarkastelu perustuu lähinnä työvoimapiirittäiselle aluejaolle . Alue-erojen kasvu tuleekin selkeästi esille tarkasteltaessa nimenomaan työmarkkinoita. Työttömyys on pysynyt korkealla tasolla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työttömyyden alue-erojen kärjistyminen on myös vilkastuttanut muuttoliikettä Etelä-Suomeen. Seurauksena tästä on ollut kehitysmahdollisuuksien näivettyminen laajojen muuttovirtojen lähtöalueilla ja toisaalta asunto-ongelma ruuhkautuvissa kasvukeskuksissa.
Liiton puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan esitys uuden nimen lanseeraustilaisuudessa 1.3.2012.
Vastataan kysymyksiin, miksi nimi vaihdettiin ja ketkä liiton jäseninä ovat.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu heikentää Suomen talouden edellytyksiä vielä vuosien kuluttua. SAK:n selvitys tarkastelee työttömyyttä pitkittäviä taustatekijöitä sekä antaa keinoja työttömyystilanteen kohentamiseksi.
Kevyt tie yrittäjyyteen - UKKO.fi KevytyrittäjyysUKKO.fi
Kevytyrittäjyys on kevyt tie yrittäjyyteen. Tästä tiivistetystä esityksestä löydät kevytyrittäjyyden perusperiaatteet, miten laskutat ilman omaa yritystä, mite työllistät itse itsesi ja kuinka saat tienattua lisätuloja omilla ehdoillasi. Lue lisää kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista verkkosivustollamme: https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ tai osallistu suoraan kevytyrittäjyyskurssille: https://info.ukko.fi/kevytyrittajyyskurssi
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. Työttömän byrokratiasuhdetta määrittää monta
toisiinsa kytkeytyvää asiaa. Esim:
2
Asioinnin kulkuTyöhistoria
Työkyky
Lain
tuntemus
Työttömän
oikeudet ja
velvolli-
suudet
Viranom.
harkintavalta
Palvelu-
rakenne
Org.
palvelun
laatu
Viran-
omaisten
yhteistyö
Asiointi-
valmiudet
Työ-
motivaatio
Sos.tuki-
verkosto
3. Rajaus
• Millaisia ehtoja työttömiä koskeva lainsäädäntö
asettaa työttömän ja byrokratian väliselle
vuorovaikutussuhteelle?
• Millainen on työttömän asiointipolku Kelassa ja
laajemmassa viranomaisverkostossa rekisteri- ja
kyselyaineistojen valossa?
3
4. Työttömiä koskevan lainsäädännön
kehityskaari 90-luvulta lähtien Suomessa
• Aktiivisuus ja vastuullisuus omien valintojen
seurauksista nousseet keskeisiksi hyveiksi
• Työttömien tulee voida omalla käyttäytymisellään
vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen
• Velvollisuudet - työhön sitoutuminen, halukkuus
tarjotun työn vastaanottamiseen, osallistuminen
aktivointisuunnitelman tekoon jne. – rajaavat
enenevässä määrin oikeuksien toteutumista
4
5. Edennyt lukuisten uudistusten muodossa.
Esimerkkejä:
• 1994: työmarkkinatuen käyttöönotto
• 1996: työmarkkinatuen määräaikainen pidättäminen ilman koulutusta
olevilta nuorilta. Toimeentulotuen määräaikainen alentaminen, jos
saaja ei ota vastaan tarjottua työtä
• 1999: työttömien maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmat
• 2001: aktivointisuunnitelma, kuntouttava työtoiminta
• 2002-2003: työvoiman palvelukeskukset, yksityiset työnetsijät,
työvalmentajat
• 2006: työmarkkinatuen aktivointiehto, yli 500 päivää työmarkkinatukea
saaneiden velvollisuus osallistua aktiivitoimenpiteisiin
• 2011: mahdollisuus leikata koulutuksesta kieltäytyvien alle 25-
vuotiaiden toimeentulotukea
• 2013: nuorisotakuu
• 2015-2016: sosiaalinen kuntoutus, TYP-toiminta valtakunnalliseksi ja
lakisääteiseksi toiminnaksi
5
6. Työttömyysturvalaki (1290/2002)
• Etuuden saajan haettava aktiivisesti työtä ja koulutusta
• Otettava tarjolla oleva työ vastaan
• Osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin, jos TE-
toimisto pitää sitä työllistymisen kannalta hyödyllisenä
• Laadittava yhdessä TE-toimiston kanssa
työllistymissuunnitelma ja noudatettava sitä
• Moitittavasta menettelystä korvaukseton karenssi
• Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta
korotettu työttömyysetuus
• Tuensaajien mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja
ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää
6
7. Seuraus
• Etuuksien saaminen ei enää itsestään selvää
• Etuuden sijaan tarjotaan yhä herkemmin työtä tai
korviketyötä tai palvelua (mm. asiakkaan
elämänhallinnan, työetiikan tai työmarkkina-
kelpoisuuden parantamiseksi)
• Erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät yhä
useammanlaisten instituutioiden/työntekijöiden sekä
näiden arviointi-, osallistamis-, sanktiointi- ja
kannustamistoimenpiteiden kohde
• Enenevässä määrin kiemuraisempaa lainsäädäntöä,
harkintavallan käyttöä, paperisotaa jne.
7
9. Työttömien asioiden käsittelyn keskiössä:
9
Kela/ työttö-
myyskassa
TE-keskus
Kunta
Ensisijainen
tal. turva,
amm.
kuntoutus
Viimesijainen
tal. turva,
kuntouttava
työtoiminta
Työn tarjonta, työvoimapol.
lausunto, työelämävalmiuksien
parantaminen
jne.
TYP
10. Työttömien kytkökset eri viranomaisiin
• Kaikki työttömät jossain vaiheessa työhallinnon
asiakkaita
• Erityisesti työmarkkinatukea saavista monella
kytkös myös kuntien sosiaalitoimeen
• 32 % työmarkkinatukea saavista kotitalouksista saa
toimeentulotukea, Helsingissä 47 % (2012)
• 10 % työmarkkinatuen saajista ollut kuntouttavassa
työtoiminnassa (2014)
10
11. Eri viranomaisten rooli työttömän asiakasprosessissa
Yhteydessä olleiden työttömien osuus kaikista työttömistä viikoittain, %
11
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Viikko (0=työttömyyden alku)
TE-toimisto
Kela
Sosiaalitoimi (Helsinki)
Huom. Pois lukien ansioturvaan oikeutetut työttömät
12. Eri yhteydenottokanavien rooli
Kanavaa käyttäneiden osuus kaikista työttömistä viikoittain, %
12
0%
10%
20%
30%
40%
-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Viikko (0=työttömyyden alku)
Toimistokäynnit
Puhelinsoitot
Sähköiset asiointikerrat
13. Miten käynnit jakautuvat työttömien keskuudessa?
kantaväestö vs. maahanmuuttajat
13
0
5
10
15
20
25
30
Väestöosuus,%
Käyntien määrä suhteessa keskimääräiseen, %
Kantaväestö
Maahanmuuttajat
Huom. vakioitu työttömyyden kesto
14. Esimerkki monimutkaisesta prosessista
14
0 5 10 15 20
Kuukausi
TE-toimisto, yht. 21
Kela, yht. 22
Kunnan sosiaalitoimi, yht. 36
Toimeentulotuki
Työttömyysetuus
Yleinen asumistuki
Etuuksien maksujaksot
Yhteydenotot
16. Työttömien (ja muidenkin) tyytyväisyys nk.
katutason byrokraattien toimintaan yl. korkea
16
Kelan toimistojen asiakaskysely 2015: Arvosana (4 – 10)
palvelulle kokonaisuutena
17. Väittämä: Kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat
niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea
hahmottaa omia oikeuksiaan
17
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä, %
Lähde: Kelan kysely etuuspäätöksen saaneille asiakkaille 2015
18. • H. Tuomikoski (1987):”Kokonaisuutena tulos viittaa
siihen, että kriittinen raja kansalaisten ja virkakoneiston
suhteessa ei kulje asiakkaiden ja asiakaspalvelijoiden
vaan asiakaspalvelijoiden ja byrokraattisen koneiston
välillä”.
• Työttömiä koskeva aktivointipolitiikka ennemmin lisää
kuin heikentää byrokratiakritiikkiä. Runsas pakotteiden
käyttö (ml. niillä uhkaaminen) saattaa heikentää myös
asiakkaiden ja katutason byrokraattien keskinäistä
suhdetta
• Työllistävä aktivointipolitiikka voi lisäksi ajautua
törmäyskurssille sosiaaliturvajärjestelmää koskevien
yleisten tehokkuus- ja säästövaatimusten kanssa, erit.
kun työttömien määrä on suuri
18