Download to read offline
More Related Content
Similar to Nuori 2013 monialaisen toimintamallin juurruttaminen paikallistasolla hyväksi koetut käytännöt starttivalmennuksessa
Nuori 2013 monialaisen toimintamallin juurruttaminen paikallistasolla hyväksi koetut käytännöt starttivalmennuksessa
- 1. Monialaisen toimintamallin juurruttaminen paikallistasolla - hyväksi koetut käytännöt starttivalmennuksessa Jari Kivirinta Kari Hilpinen Marika Ståhlberg Kaisa Tuuteri Janne Rinne Nuori 2013 8.-10.1.2013 Jyväskylä 14.1.2013
- 2. Esittelijät Jari Kivirinta, projektipäällikkö,Startti parempaan elämään – hanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys Kari Hilpinen, yksilövalmentaja, Tukeva-työvalmennussäätiö Marika Ståhlberg, projektityöntekijä, Vamos Nuorten toimintakeskus, Helsingin Diakonissalaitos Kaisa Tuuteri, projektikoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Janne Rinne, projektityöntekijä, Startti parempaan elämään - juurruttamishanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys 14.1.2013
- 3. Juurruttamisen pääkohtia • Tavoitteiden asettaminen • Keinovalikoimasta sopiminen • Perustelut koko toiminnalle asiakkaasta merkittäviin päättäjiin asti • Toiminnalle oltava mahdollisimman laaja tuki - vaikuttamistyö. • Toiminnan vaatimien paikallisten resurssien varmistus • Toiminnalle merkityksellisen verkoston hahmottaminen • Verkoston kokoaminen: Valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti • Operatiivisesta työstä vastaavista toimijoista ja heidän tehtävistään sopiminen • Kohdennettu tarvekartoitus • Operatiivisten toimijoiden tuki • Verkostotoimijoiden tuki • Päättäjien tahtotilan vahvistaminen • Huomioidaan rinnakkaistoimijat • Toimivan kommunikaatiotilan tukeminen 14.1.2013
- 4. Tärkeää! Merkityksellisyys Vastuu Avoimuus Läpinäkyvyys Selkeys Kommunikaatio Sopiminen Muutoskykyisyys Dokumentaatio Tiedottaminen Realistisuuteen perustuva positiivinen asenne 14.1.2013
- 5. Lähtötilanne • Huoli suomalaisenyhteiskunnan eriarvoistumisesta. • Yhä suuremman nuorten joukon syrjäytyminen ja putoaminen yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. • Kaikkein haastavimmassa asemassa ovat ne nuoret, jotka eivät ole missään aktiivisessa toiminnassa, eivätkä ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Ryhmään kuuluvat myös sellaiset nuoret, jotka ovat sairauden tai vaikean elämäntilanteen vuoksi vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. 14.1.2013
- 6. • Suomessa jää viisi nuorta joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ongelmien vuoksi* • Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevia 20–29-vuotiaita nuoria on Suomessa noin 110 000 henkilöä* • 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta maksavat yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa* • Syrjäytymisen kustannukset, kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan yhteiskunnalle yli 1,23 miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen nuoren osalta(30 750€/vuosi)** Huom! Luku ei sisällä esim. hoito-, kuntoutus- tai laitoskustannuksia. • Kahden työntekijän starttivalmennusyksikkö kaikkine kuluineen kääntyy taloudellisesti kannattavaksi saamalla eteenpäin 3 asiakasta vuodessa. Toteutuneissa palveluissa hyöty on osoittautunut moninkertaiseksi. (Kivirinta) • Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä 15–29-vuotiaista nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa*** * Nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmä ** VTV, Leinonen, Kivirinta ***Myrskylä
- 7. • Kaikkein vaikeimmassaasemassa ovat ne 25 000 nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai edes työttöminä työnhakijoina. • Työpajamaailmassa ja sen verkostoissa on kohderyhmän ja ympäristön tuntemus ja taitoresurssia vastata kohderyhmän tarpeisiin. 14.1.2013
- 8. Työpajakentän ja lähiverkostojen havainnot • Nuoria jää tukijärjestelmien ulkopuolelle monista eri syistä mm. osallistumiskriteerien, tiedon puutteen, terveydentilan, sosiaalisen vetäytymisen, viranomais-sektoroitumisen takia • Toimintamuodot vaihtelevat riippuen paikkakunnasta, rahoitusperusteista, lakitulkinnoista. • Asiakkaan kohtaamistyö on perusteiltaan samankaltaista. • Verkostotyön toimivuuteen vaikuttavat mm. ”henkilökemiat” • Kohderyhmän henkilöiden elämäntilanteet vaativat aikaa ja henkilökohtaista panostusta selvitäkseen • Kohderyhmän tarpeet ja tukimuodot eivät aina kohtaa. 14.1.2013
- 9. Starttivalmennuksessa • Paneudutaan asiakkaan tilanteeseen • Huomioidaan ympäristön olosuhteet • Selkeytetään asiakkaan tilanne • Poistetaan negaatioita • Tarjotaan selviytymismenetelmiä • Tuetaan omatoimisuuteen • Luodaan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista • Luodaan toimivia verkostoja • Luodaan luottamuksellinen tukisuhde • Tarjotaan mahdollisuuksia positiiviseen tulevaisuuteen • Valvotaan ja kehitetään palvelutoimintaa • Tarjotaan riittävästi aikaa 14.1.2013
- 10. Startti parempaan elämään– juurruttamishanke 2012-2015 TAVOITTEET: • Matalan kynnyksen työpajapalvelujen käynnistämistä tuetaan valtakunnallisesti • Työpajatoiminnan ja asumispalvelujen yhteistoimintamallin käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti • Työpajavalmentajilla on paremmat ammatilliset valmiudet starttivalmennukseen • Työpajojen monialaisen verkostoyhteistyön vahvistaminen • Starttivalmennuspalvelujen rahoituksen varmistaminen 14.1.2013
- 11. Startti parempaan elämään– juurruttamishanke 2012-2015 KEINOT: • Paikallisten kehittämisprosessien tukeminen • Työpajavalmentajien ammatillisen vahvistaminen koulutuksen, vertaiskehittämisen ja aktiivisen tiedon levittämisen avulla • Kumppanuusfoorumien ja verkoston kanssa tehtävä kehittämistyö • Aktiivinen tiedotus- ja vaikuttamistyö valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 14.1.2013
- 12. Monialaisen toimintamallin juurruttaminen paikallistasolla - hyväksi koetut käytännöt starttivalmennuksessa ALUSTAVA KIITOS! Nuori 2013, Jyväskylä /Jari Kivirinta 14.1.2013