HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011Teemu Ropponen
k
Esitys Osallistumisympäristöstä HY:n
Sosiaalisen median seminaarissa
http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com/2011/06/vaikuttaminen-osallisuus-ja-sosiaalinen.html
"Vaikuttaminen, osallisuus ja sosiaalinen media"
HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011Teemu Ropponen
k
Esitys Osallistumisympäristöstä HY:n
Sosiaalisen median seminaarissa
http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com/2011/06/vaikuttaminen-osallisuus-ja-sosiaalinen.html
"Vaikuttaminen, osallisuus ja sosiaalinen media"
Oikeusministeriö on tuottanut verkkopalveluita, joiten tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta kansalaisten, hallinnon ja päättäjien välillä sekä parantaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sähköisiä demokratiapalveluita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, nuortenideat.fi ja otakantaa.fi.
Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossademokratiafi
- Miksi kehittää avointa ja vuorovaikutteista valmistelua?
- Miten avoimuutta ja osallistumista voidaan kehittää?
- Säädöstaustaa
- Mitä kuulemisella tarkoitetaan?
- Valtioneuvoston demokratiatyö
- Kuulemismenettely
- Kuule kansalaista – virkamiehen huoneentaulu
- Palvelujen digitalisoinnilla uusia mahdollisuuksia demokratialle ja kansalaistoiminnalle
Avoin ministeriö - Deliberatiivisen demokratian käytännön sovellutusJoonas Pekkanen
Deliberatiivisen demokratian käytännön sovellutus - Case study: Avoin ministeriö ja kansalaisaloite laki. Avoin ministeriö ry:n puheenjohtajan Joonas Pekkasen esitys Oikeuspoliittinen yhdistys - Demla ry:n kesäseminaarissa 18.8.2012.
Monimos.fi -esitys Somus-projektin järjestöseminaarissa, Oikeusministeriössä 12.11.2010
Monimos.fi case presentation at Ministry of Justice, in the Somus-project's seminar for NGO's
Oikeusministeriö on tuottanut verkkopalveluita, joiten tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta kansalaisten, hallinnon ja päättäjien välillä sekä parantaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sähköisiä demokratiapalveluita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, nuortenideat.fi ja otakantaa.fi.
Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossademokratiafi
- Miksi kehittää avointa ja vuorovaikutteista valmistelua?
- Miten avoimuutta ja osallistumista voidaan kehittää?
- Säädöstaustaa
- Mitä kuulemisella tarkoitetaan?
- Valtioneuvoston demokratiatyö
- Kuulemismenettely
- Kuule kansalaista – virkamiehen huoneentaulu
- Palvelujen digitalisoinnilla uusia mahdollisuuksia demokratialle ja kansalaistoiminnalle
Avoin ministeriö - Deliberatiivisen demokratian käytännön sovellutusJoonas Pekkanen
Deliberatiivisen demokratian käytännön sovellutus - Case study: Avoin ministeriö ja kansalaisaloite laki. Avoin ministeriö ry:n puheenjohtajan Joonas Pekkasen esitys Oikeuspoliittinen yhdistys - Demla ry:n kesäseminaarissa 18.8.2012.
Monimos.fi -esitys Somus-projektin järjestöseminaarissa, Oikeusministeriössä 12.11.2010
Monimos.fi case presentation at Ministry of Justice, in the Somus-project's seminar for NGO's
Tieken lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koskien hallituksen selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta, erityisesti ICT2015 Kitkaton Suomi -raportissa ehdotettujen toimenpiteiden näkökulmasta.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Sähköiset palvelut laajemmin käyttöön. Mitä voimme oppia muualta ja miten teemme sen yhdessä?
Apulaisjohtaja Hannu Korkeala, Valtiokonttori, Valtio Expo 7.5.2013
Neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen Valtiovarainministeriöstä alusti keskustelua 14.12.2012 pidetyssä Avoin tieto -kokouksessa Forum Virium Helsingissä.
Julkinen Data - oppaan julkistamistilaisuusAntti Poikola
Opastusta julkisen datan avaamiseen
Julkistamistilaisuus 25.3.2010, klo 10:00 Postitalolla
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut oppaan siitä, kuinka julkinen sektori voi avata tietovarantonsa kaikkien ulottuville.
”Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen” -opas pyrkii olemaan käytännönläheinen johdatus ensisijaisesti julkishallinnon työntekijöille edistämään datan hallittua avaamista. Oppaan ovat kirjoittaneet Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka.
Lähes jokainen hallinnon organisaatio tuottaa dataa, joka voisi hyödyttää kansalaisia, liike-elämää ja myös hallintoa itseään. Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut avoimen julkisen datan hyödyntämiseen opastusta tai käytäntöjä.
Oppaassa esitellään aihepiiriä ja siihen liittyviä käsitteitä, toimintamalleja ja tiedon ominaisuuksia. Lisäksi luodaan ideaalitilannekuvaa siitä, mitä avoimen datan hyödyntäminen parhaimmillaan voisi tuottaa.
Oppaassa pohditaan myös avoimeen datan jakamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja teknisiä kysymyksiä. Lopuksi esitetään suosituksia, joita noudattamalla keskustelu ja toiminta avoimen datan alueella voisi edetä ja siirtyä käytäntöön.
Suomessa on tuotettu erittäin laadukkaita datavarantoja, mutta usein aineistot julkaistaan muodossa, jota ei voida helposti jatkojalostaa. Yksi oppaan perusteemoista onkin tietovarannon avaaminen maksuttomasti kaikkien käytettäväksi niin, että dataa voidaan hyödyntää koneluettavassa muodossa.
Oppaassa esitellään työkalujen ja tapausesimerkkien kautta, mitä kaikkea on hyvä huomioida omia datavarantoja avattaessa. Lisäksi käsitellään hallinnon ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä, jolla voidaan tukea datan uudelleenkäyttöä ja näin lisätä sen yhteiskunnallista ja kansantaloudellista vaikuttavuutta.
”Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen” -julkaisu on maksuton ja se on saatavana liikenne- ja viestintäministeriön verkkopalvelussa osoitteessa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/muut. Lisäksi opas on Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan sivuilla osoitteessa www.arjentietoyhteiskunta.fi.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Taru Rastas, puh. (09) 160 28617 tai 040 715 5075
http://www.julkinendata.fi/
The Finnish e-participation environment - IIEP IJW2011Teemu Ropponen
The Finnish e-participation environment - presentation at Immigrant Intergration by e-participation International Joint Workshop 2011, Helsinki, Nov 2-3
2. Kiteytys esityksestä
• Osallistumisympäristö-hanke kokoaa osallistumisen
verkkotyökaluja helppokäyttöiseksi työkalupakiksi
kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille.
• Tekniikan lisäksi kyse on laajemmasta
toimintatapojen muutoksesta
• Otakantaa.fi on kansalaisten ja hallinnon
kohtaamispaikka verkossa – käytössä nyt!
• Kansalais- ja kuntalaisaloitteita pääsee tekemään
joulukuussa 2012. Muut palvelut valmistuvat 2013.
• Palveluiden toteuttamistapa on avoin ja osin
”joukkoistava”
3. Taustaa
• Projektipäällikkö
– OM/Demokratia- kieli- ja perusoikeusasioiden
yksikkö/Osallistumisympäristö-hanke
– Sidosryhmien & käyttäjien huomioiminen
– Kansalais- ja kuntalaisaloitepalvelu
• Aiemmin mm.
– Aalto-yliopistossa, tutki sosiaalista mediaa ja avointa yhteistyötä
kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksessa (SOMUS)
– 10+ vuotta ICT-alalla yrittäjänä & yksityisellä sektorilla
=> Näkökulmani on ihmisläheisen
insinöörin
3
4. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön
mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen
toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään
koskevaan päätöksentekoon.
Perustuslaki
2 Luku Perusoikeudet – 14§ Vaali- ja osallistumisoikeudet – 3 mom.
5. Osallistumisympäristö tarjoaa sähköisiä palveluita
kansalaisyhteiskunnan, julkisen hallinnon ja
poliittisten päättäjien väliseen vuorovaikutukseen.
Palvelut helpottavat kansalaisvaikuttamista ja
tiedonsaantia sekä lisäävät päätösten valmistelun ja
päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantavat niiden
laatua. Niiden avulla voidaan myös keventää
hallinnollista taakkaa. Palvelut toimivat osin jo nyt
osoitteessa www.otakantaa.fi
6. Käytännössä mm.
• Työkalut osallisuuden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun
• Verkkokeskustelut
• Dokumenttien työstö yhdessä
• Viralliset verkkokyselyt, epäviralliset gallupit
• Lausuntopyynnöt, lausuntojen antaminen, lausuntojen
koostaminen verkossa
• Kansalais- ja kuntalaisaloitteiden tekeminen ja seuranta
• Tietoa julkisista hankkeista, omista osallistumisoikeuksista ja
-mahdollisuuksista
• Kansanedustajien ja valtuutettujen
seurantapalvelu
10. Hallintohan on jo verkossa ja sosiaalisessa mediassa?!
Nykyiset palvelut ovat sirpaloituneet ympäriinsä.
Ne tunnetaan huonosti, käytetään melko vähän.
Osallistumiskäytännöt vaihtelevat valtavasti.
11. …kansainväliset vertailut eivät mairittele
1. Etelä-Korea (2.) 12. Malesia 23. Kypros
2. Australia (5.) 13. Tanska (3.) 23. Ruotsi (9.)
3. Espanja 14. Saksa 25. Kroatia
4. Uusi-Seelanti (6.) 15. Ranska (4.) 26. Kolumbia
4. Iso-Britannia 15. Alankomaat 26. Irlanti
6. Japani (12.) 17. Belgia 28. Kirgisia
6. USA (1.) 18. Kazakstan 28. Mongolia
8. Kanada (11.) 19. Liettua 30. Suomi (45.)
9. Viro (8.) 20. Slovenia 30. Israel
9. Singapore (10.) 21. Itävalta 32. Kiina
10. Bahrain 21. Norja 32. Meksiko (7.)
… 157. Vanuatu
E-participation index (YK 2010, 2008)
12. Tosin vuonna 2012 olemme jo nousussa!
Suomi palkittiin YK:n sähköisen hallinnon vertailussa
Suomi on sijoittunut yhdeksänneksi YK:n joka toinen vuosi
julkaisemassa valtioiden sähköisen hallinnon vertailussa.
Suomi paransi sijoitustaan vuoden 2010 vertailuun verrattuna
kymmenen askelta.
Sähköisessä osallistumisessa olimme jaetulla sijalla 11.
http://www2.unpan.org/egovkb/global_reports/12report.htm
14. OECD Public Governance Reviews Finland –
Working together to sustain access,
31.5.2010
• Kuuleminen ja osallisuus tuovat valmisteluun lisäarvoa.
Työtapa vaatii muutosta hallinnon ja kansalaisten väliseen
suhteeseen, mm. aktiivista dialogia
• Kansalaisten osallisuutta koskeva toimintapolitiikka on
pysynyt Suomessa heikkona riippumatta hyvästä tahdosta ja
monista yrityksistä. Kansalaisten osallisuuden arvoa ei ole
tunnistettu
• Ydintekijänä hallinnon ja kansalaisten välisessä etäisyydessä
on kansalaisten kuulemisen vähyys poliittisessa valmistelussa
ja keskushallinnossa
15. Virkamiesten asenteet verkko-
osallistumiseen (VTT Janne Matikainen, HY, 2008)
• Virkamiehet käyttävät työssään paljon verkkoa
• Verkkoviestinnän yleistyminen on madaltanut
kansalaisten kynnystä ottaa yhteyttä virkamiehiin
• Virkamiehet suhtautuvat myönteisesti yhteydenottoihin
ja kokevat, että verkko on siihen hyvä väline
• Ongelmia:
» Toimintamallien puuttuminen
» Keskustelukulttuurin puutteellisuus
» Kanavat ja menetelmät tunnetaan huonosti
» Tahtotilan puuttuminen, resursointi
16. Osallisuus, hallinto koordinoi, kansalaisten osallisuus, tieto avoimesti
käytössä (proaktiivisuus), verkostoitunut hallinto, paljon erilaisia työkaluja ja
keinoja.
Ongelma Tavoitteet Vaihtoehdot Politiikkatoimi Toimeenpano Arviointi
Perinteinen tapa, hallinnon omistama prosessi, kuullaan kun työ
on loppusuoralla (kyllä/ei) päätökset suljettujen ovien takana, perinteiset
kansalaisjärjestöt, perinteiset keinot
17. Valtion tuki verkkodemokratian kehittämiselle?
4.2.2010 VN periaatepäätös:
”Suomi verkkodemokratiavertailujen 10 kärkimaan
joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä”
18. Osallistumisympäristö-hanke (OSY)
• Osa VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian
vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma)
• Oikeusministeriöllä vetovastuu
Osallistumisympäristöstä
• Ohjausryhmässä mm. Eduskunta, Kuntaliitto, kuntia
ja ministeriöitä
• I vaihe ulottuu 2012 asti, II vaihe 2013 asti
• Ensimmäiset palvelut käyttöön 2012 alkuvuoden
vaikana
• Budjetti n. 2,6 miljoonaa (2010-2013)
19. Onko verkkovaikuttaminen hypeä?
Lyhyellä aikavälillä teknologian ja
innovaatioiden merkitystä yliarvioidaan
Pitkällä aikavälillä aliarvioidaan
Malli: Gartner
20. Apua, lisää palveluita tähän joukkoon?
20
Greg Verdino: http://gregverdino.typepad.com/greg_verdinos_blog/2007/07/social-media-ho.html
30. Toimintatavoista
• Maksuton, kaksikielinen
• Oikeusministeriö ylläpitää – veloituksetta
• Oikeusministeriö neuvoo ja kouluttaa
• Voi ottaa käyttöön milloin vaan
• Moderointi valmiina
• Vaihtelevat yksityisyys- ja
rekisteröintikäytännöt, tarpeen mukaan
– Vrt. anonyymi/matala kynnys; vain omalla nimellä
vahvasti tunnistautuneena jne.
32. Uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino
”Vähintään viidelläkymmenellätuhannella
äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on
oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain
säätämiseksi sen mukaan kuin lailla
säädetään.”
(Perustuslain 53 §:n 3 mom., voimaan 1.3.2012)
33. Kansalaisaloite: näin se toimii
Kansalaisaloite-video 2012
• http://bit.ly/kansalaisaloite-video
• Viestintää ja hankintaa varten tehty prototyyppi
• Hyvin lähellä lopullista palvelua – valittu toimittaja
(Solita) jatkanut lähes suoraan prorotyypistä
34.
35.
36. Kansalais- ja kuntalaisaloitepalvelun
palvelulupaus
• Kansalais- ja kuntalaisaloitepalvelu tarjoaa tavan
vaikuttaa maan tai kotikunnan asioihin.
Verkkopalvelun avulla kansalaiset/kuntalaiset voivat
tehdä kansalaisaloitteita eduskunnalle tai
kuntalaisaloitteita kunnallisille päättäjille sekä
kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita
sähköisesti. Palvelun selkeä, vakioitu toimintamalli
tehostaa aloitteiden prosessointia sekä
valtionhallinnossa että kuntasektorilla.
39. Erityishuomioita 1/2
• Esteetön
• Maksuton
• Kaksikielinen
• Kansalaiselle palvelu tarjoaa selkeän, yhden
luukun kansalais- ja kuntalaisaloitteelle.
– Esim. monissa tapauksissa kuntalaisaloite voi olla
oikea kanava (kansalaisaloitteen sijaan).
– Tämä tulee tunnistaa ja viestiä.
40. Erityishuomioita 2/2
• Lain mukaan Viestintävirasto auditoi järjestelmän
• Avoin lähdekoodi
• Avoin kehittämismalli
– kansalaiset, järjestöt, virkamiehet mukana palvelua
kehittämässä
• Palvelua koskevat kansalaisaloitelain pykälät tulevat
voimaan 1.12.2012 – jolloin siis palvelun voi julkaista
– Haasteena ”big bang”-julkaisu
41. Kysely- ja lausuntopalvelu (2/7)
Verkkokyselyiden toteuttaminen monikanavaisesti
• Kohderyhmien rajaus, esimerkiksi erilaisiin
perusrekistereihin ja karttatietoihin perustuen
• Mahdollistaa lausuntomenettelyn ja lausuntojen antamisen
sähköisesti
• Palautteen automaattisen koostamisen
Pelkästään tämän osapalvelun toteuttamisella sekä
tehostetaan, että laadullisesti parannetaan osallistumista
valtavasti.
41
45. Hankkeen hyödyt
• Kansalaisille ja kansalaisjärjestöille, mm.
– Sujuva osallistumisen suunnitteilla tai valmistelussa oleviin asioihin
– Aktiivista tekemistä, tieto päätöksistä
– Monipuolisia keskusteluja ja kuulemisia, aloitteita, verkostoituminen
– Välineet lausuntojen antamiseen
– Myös järjestöt ja kansalaiset voivat olla valmistelijoita
• Virkamiehille ja hallinnolle, mm.
– Työkalut otettavissa käyttöön ilmaiseksi (tai edullisesti)
– Kuullaan sidosryhmiä nykyistä paremmin
– Työmäärä & kulut pienenevät kun yhdenmukaistetaan toimintapoja
– Paremmat päätökset, tyytyväisemmät sidosryhmät.
45
46. Hankkeen hyödyt
• Osallistumista edistävät välineet ja menetelmät
– tiedon saamisen ja kansalaisvaikuttamisen helpottuminen
– valmistelutyön tehostuminen ja laajempien osallistujamäärien
tavoittaminen
– osallistavan tutkimus- ja kehitystyön mahdollistuminen
• Välineet valmiina palveluina koko julkishallinnolle
– osallistumisen välineet käyttöönotettavissa helposti
– osallistumis- ja vaikuttamiskanavien yhtenäisyys helpottaa niiden
saatavuutta ja oppimista
• Yhdenmukaiset toimintatavat
• Taloudelliset hyödyt
46
47. Miten voi osallistua – kehittämiseen tai
substanssiin?
• Rekisteröidy tai käy OtaKantaa:ssa jo tänään
(www.otakantaa.fi)
• Kirjoita/kommentoi hankeblogiimme (
blogi.otakantaa.fi)
• Kerro näkemyksiäsi Facebookissa
– Hankkeen sivu www.facebook.com/
Osallistumisymparistohanke
– Kehittäjäyhteisö www.facebook.com/groups/
osallistumisymparisto/
– Kansalaisaloite
www.facebook.com/aloite
49. Joukkoistamisen henkeä palveluita
kehitettäessä?
• Kokeillaan erilaisia juttuja – osa epäonnistuu
• Hallinnon beta / kokeilukulttuuri
• Hallinto mahdollistajana
• Moraalinen velvoite olla avoin
• Kehittäjäyhteisö? Kansalaisraati? Kuka yhteisöt ”omistaa”?
• Avoin data – entä hallintamalli innovaatioille?
• Yli- vai aliresurssoitu?
• Ostaako johto asian vai ei?
50. Vuorovaikutus käyttäjien kanssa
SADE: tavoitteet vuorovaikutukselle käyttäjien
kanssa
Avoimuus
Saavutettavuus
Osallistavuus
Vuorovaikutteisuus
Laaja-alaisuus
Mitattavuus
51. Paljon menetelmiä ja työkalut – osa toimii,
osa ei…
• Menetelmiä, mm.
– Prototyypit (ja videot) tulevista palveluista (yhteensä 3 tehty)
– Kansalaisraati, kehittäjäyhteisö
– Avoimet määrittely - erittäin paljon organisaatiorajat
ylittävää määrittelytyöpajoja
– Käyttäjälähtöiset pilotit (palvelu-/ekosysteemilaajennukset)
– Käyttäjäpersoonat
• Työkaluja, mm.
– FB & blogit – tiedotus
– Owela – käyttäjäkeskustelut
– GoogleDocs – verkkoyhteistyö (esim. määrittelyt)
– Työpajat
52. Käyttäjäyhteisöt
• 31-henkinen Kansalaisraati kokoontuu n. 2 kertaa
vuodessa, toimii lisäksi toiminut verkossa aktiivisesti
– Aiheina esim. tavallisen tallaajan näkökulma
• 100-200 eri tahoa kattava Kehittäjäyhteisö on
kokoontunut muutaman kerran, toimii verkossa ja
useimmissa OSY työpajoissa,
– Aiheina esim. Avoin data ja palveluekosysteemin luominen
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Toteuteaan yhteensä seitsemän palvelua. Kolme seitsemästä palvelusta on määritelty tai määrittelyssä. Loput mietitty melko karkealla tasolla. Hyvä niin, maailma muuttuu. Lisäksi on hyvä huomata, että olennaisena osana on: Linkittyminen myös olemassa oleviin palveluihin Kansalaisyhteiskunnen osallistuminen jo kehitysvaiheessa, ja myöhemmin Meillä on kansalaisraati ja kehittäjäyhteisö Palveluita vois myös kehittää lisää.
Pohjimmiltaan tavoitteena on s yventää vuorovaikutusta kansalaisten , virkamiesten ja poliitikkojen kesken. Parannetaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia valtionhallinnossa, mutta myös kunnissa. Tämä toteuteaan käytännössä tuottamalla verkkopohjaisia työkaluja, kokoamalla niitä yhteen, ja kenties tärkeimpänä, tuottamalla toimintamalleja verkko-osallistumiseen. Nämä työkalut ja toimintamallit on helppokäyttöisiä kaikille osapuolille. Tämä on kova lupaus.
Toteuteaan yhteensä seitsemän palvelua. Kolme seitsemästä palvelusta on määritelty tai määrittelyssä. Loput mietitty melko karkealla tasolla. Hyvä niin, maailma muuttuu. Lisäksi on hyvä huomata, että olennaisena osana on: Linkittyminen myös olemassa oleviin palveluihin Kansalaisyhteiskunnen osallistuminen jo kehitysvaiheessa, ja myöhemmin Meillä on kansalaisraati ja kehittäjäyhteisö Palveluita vois myös kehittää lisää.
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Hallinnossa, myös OM:ssä, on nyt ja on menneisyydessä ollut hyvinkin edistyksellisiä palveluita. OtaKantaa oli aikanaan suunnannäyttäjä, nykyajan hyvä esimerkki on vaikkapa Asunto-osakeyhtiälaki, joka on Facebookissa. Mutta, kuitenkin: Nykyiset palvelut ovat sirpaloituneet ympäriinsä. Ne tunnetaan huonosti , käytetään melko vähän. Osallistumiskäytännöt vaihtelevat valtavasti. 11.10.12
Meillä elää myytti siitä, että olemme tietoyhteiskunnan kärjessä. Olimme joskus, emme ole enää. Erilaisissa tutkimuksissa kuten YK:n E-participation indexissä, sijoituksemme ei ole likimainkaan sitä mitä kuvitellaan tai mitä sen pitäs olla. Tämä nivoutuu yhteen myös sen kanssa, että ylipäätään kuulemisessa on vähintäänkin paljon parantamisen varaa, esim, OECD:n mukaan, 11.10.12
Meillä elää myytti siitä, että olemme tietoyhteiskunnan kärjessä. Olimme joskus, emme ole enää. Erilaisissa tutkimuksissa kuten YK:n E-participation indexissä, sijoituksemme ei ole likimainkaan sitä mitä kuvitellaan tai mitä sen pitäs olla. Tämä nivoutuu yhteen myös sen kanssa, että ylipäätään kuulemisessa on vähintäänkin paljon parantamisen varaa, esim, OECD:n mukaan, 11.10.12
” kilpailevat” maat kuten Islanti ovat meitä edellä ja luovat Islanti 2.0:aa. Esimerkkinä olette saattaneet huomata vaikkapa perustuslakiuudistuksen, jossa on mukana kansalaisia ja jotka verkossa luo uutta perustuslakia. Erittäin kiinnostavaa tässä on huomata perustelut: ” koko kansan projekti jotta epäluulo hallintoa kohtaan hälvenisi” Ei sinänsä yllätä finanssikriisin jälkeen, hallinto on ottanut opiksi 11.10.12
11.10.12
11.10.12
Tän tyyppinen projekti ei voi onnistua ilman tukea ja sitoutumista johdolta. Valtioneuvoston periaatepäätös n. 1,5 vuoden takaa toteaa, että tavoitteena on, että Suomi on verkkodemokratiavertailujen 10 kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä. Verkkodemokratiaan liittyvät asiat, mukaan lukien ylipäätään kansalaisten parempi kuuleminen, ovat myös vahvasti esillä nykyisessä hallitusohjelamssa. Sikäli edellytykset ovat hyvät. Tämä hankkeen taustasta, käytännöstä vähän. 11.10.12
11.10.12
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Perustoiminnallisuus kokoaa osallistumisen järjestämiseen tarvittavat peruspalvelut yhteen. Jo tämä on valtava lisä nykyiseen. Osallistumisen suunnittelu ja järjestäminen Monipuoliset keskustelut ja kommentointityökalut, myös reaaliajaassa (esim. chat) Dokumenttien yhteistyöstö (vrt. wiki) Verkottumistyökaluja Tietyssä mielessä voisi ajatella, että tämä yhdistää projektinhallinnan ja OtaKantaan, ja lisää siihen wikin ja chatin tyyppiset työkalut. 11.10.12
20.05.11
20.05.11
Tavoite vastaa myös aikoinaan eduskunnalle tehtyäosallisuusselontekoa jossa esitettiin 4 osallisuusmuotoa: Tietoosallisuus => oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen, kuuleminen , kysely ihin vastaaminen ja palvelusitoumukset. Suunnitteluosallisuus => valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi yhteissuunnittelu ja kaupunkifoorumit Päätösosallisuus => osallistumista palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin esim. Aluelautakunnalle valtuuston delegoima päätöksenteko Toimintaosallisuus => esim. Palvelujen tuottaminen talkoovoimin Hankkeessa tuotettavat välineet mahdollistavat 3 ensimmäisen tason saavuttamisen
20.05.11
20.05.11
20.05.11
Tavoite vastaa myös aikoinaan eduskunnalle tehtyäosallisuusselontekoa jossa esitettiin 4 osallisuusmuotoa: Tietoosallisuus => oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen, kuuleminen , kysely ihin vastaaminen ja palvelusitoumukset. Suunnitteluosallisuus => valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi yhteissuunnittelu ja kaupunkifoorumit Päätösosallisuus => osallistumista palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin esim. Aluelautakunnalle valtuuston delegoima päätöksenteko Toimintaosallisuus => esim. Palvelujen tuottaminen talkoovoimin Hankkeessa tuotettavat välineet mahdollistavat 3 ensimmäisen tason saavuttamisen
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Kysely – ja lausuntopalveluiden peruspihvi on verkkokyselyiden toteuttaminen. Kohderyhmien rajaus, esimerkiksi erilaisiin perusrekistereihin ja karttatietoihin perustuen Mahdollistaa lausuntomenettelyn ja lausuntojen antamisen sähköisesti Palautteen automaattisen koostamisen Sinänsä näitä tehdään jossain määrin jo kaupallisilla ohjelmistoilla, jotka varmaan monille tuttuja. Laajennettavissa esim. järjestöjen neuvoa-antaviin äänestyksiin.
Kysely – ja lausuntopalveluiden peruspihvi on verkkokyselyiden toteuttaminen. Kohderyhmien rajaus, esimerkiksi erilaisiin perusrekistereihin ja karttatietoihin perustuen Mahdollistaa lausuntomenettelyn ja lausuntojen antamisen sähköisesti Palautteen automaattisen koostamisen Sinänsä näitä tehdään jossain määrin jo kaupallisilla ohjelmistoilla, jotka varmaan monille tuttuja. Laajennettavissa esim. järjestöjen neuvoa-antaviin äänestyksiin.
Pohjimmiltaan tavoitteena on s yventää vuorovaikutusta kansalaisten , virkamiesten ja poliitikkojen kesken. Parannetaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia valtionhallinnossa, mutta myös kunnissa. Tämä toteuteaan käytännössä tuottamalla verkkopohjaisia työkaluja, kokoamalla niitä yhteen, ja kenties tärkeimpänä, tuottamalla toimintamalleja verkko-osallistumiseen. Nämä työkalut ja toimintamallit on helppokäyttöisiä kaikille osapuolille. Tämä on kova lupaus.
Kiinnostavaa,
11.10.12
11.10.12
11.10.12
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Toteuteaan yhteensä seitsemän palvelua. Kolme seitsemästä palvelusta on määritelty tai määrittelyssä. Loput mietitty melko karkealla tasolla. Hyvä niin, maailma muuttuu. Lisäksi on hyvä huomata, että olennaisena osana on: Linkittyminen myös olemassa oleviin palveluihin Kansalaisyhteiskunnen osallistuminen jo kehitysvaiheessa, ja myöhemmin Meillä on kansalaisraati ja kehittäjäyhteisö Palveluita vois myös kehittää lisää.
11.10.12
Pohjimmiltaan tavoitteena on s yventää vuorovaikutusta kansalaisten , virkamiesten ja poliitikkojen kesken. Parannetaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia valtionhallinnossa, mutta myös kunnissa. Tämä toteuteaan käytännössä tuottamalla verkkopohjaisia työkaluja, kokoamalla niitä yhteen, ja kenties tärkeimpänä, tuottamalla toimintamalleja verkko-osallistumiseen. Nämä työkalut ja toimintamallit on helppokäyttöisiä kaikille osapuolille. Tämä on kova lupaus.
11.10.12
Tässä muutosprojektissa siis pitää saada aikaan positiivinen onnistumisten kierre. Virkamiesten pitää innostua, mutta niin myös kansalaisten. Todellista muutosjohtajuutta, Esimerkkinä 11.10.12
11.10.12
11.10.12
11.10.12
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.