Verkkotilaisuus 23.11.2021: Mitä uutta tiedetään digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja mitä mittareita on kehitteillä?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom esitteli luonnostelemiaan mittareita ICT-alan ilmastovaikutusten seuraamiseksi. DNA, Elisa, Telia ja Finnet-liitto kertoivat puolestaan, miten yritykset mittaavat ympäristövaikutuksia. Lisäksi tilaisuudessa oli Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Sitran esitys.
ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteleva työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.6.2020. Raportti luo kuvan ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. ICT:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyh-teyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja ja tuottavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisasiantuntija Tuuli Ojala esitteli väliraportin tuloksia liikenne- ja viestintäministeriön we-binaarissa 15.6.2020.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tukiohjelmaa, josta myönnettäisiin rahoitusta laajakaistan rakentamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti kuulemistilaisuuden, jossa esiteltiin hallituksen esitysluonnosta sekä kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tukiohjelmasta ja sen ehdoista 14.5.2020.
Suomi linjaa syksyn aikana kantansa EU:n ilmastopaketista. Suuri osa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista koskee liikennettä.
Tieliikenteen ja merenkulun päästökaupan aloittaminen, lentoliikenteen päästökaupan tehostaminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen lento- ja meriliikenteessä, jakeluinfran kehittäminen ja autojen hiilidioiksipäästöjen raja-arvojen kiristäminen. Kaikki nämä kuuluvat EU:n keinovalikoimaan, kun unioni pyrkii vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Tiedotustilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja LVM:n asiantuntijat kertoivat liikenteen aloitteista ja valtioneuvoston kannoista.
Miten hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu? Tarvitaanko vielä lisää keinoja päästöjen vähentämiseksi? Tiedotustilaisuudessa 25.1.2021 liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi, miten fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutus on edennyt.
Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta 6.5.2021. Tämän jälkeen on saatu lisää tietoa EU:n ilmastopaketin ehdotuksista sekä etätyön, liikenteen palveluiden ja jakeluvelvoitteen mahdollisen noston vaikutuksista liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.
Verkkotilaisuus 23.11.2021: Mitä uutta tiedetään digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja mitä mittareita on kehitteillä?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom esitteli luonnostelemiaan mittareita ICT-alan ilmastovaikutusten seuraamiseksi. DNA, Elisa, Telia ja Finnet-liitto kertoivat puolestaan, miten yritykset mittaavat ympäristövaikutuksia. Lisäksi tilaisuudessa oli Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Sitran esitys.
ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteleva työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.6.2020. Raportti luo kuvan ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. ICT:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyh-teyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja ja tuottavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisasiantuntija Tuuli Ojala esitteli väliraportin tuloksia liikenne- ja viestintäministeriön we-binaarissa 15.6.2020.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tukiohjelmaa, josta myönnettäisiin rahoitusta laajakaistan rakentamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti kuulemistilaisuuden, jossa esiteltiin hallituksen esitysluonnosta sekä kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tukiohjelmasta ja sen ehdoista 14.5.2020.
Suomi linjaa syksyn aikana kantansa EU:n ilmastopaketista. Suuri osa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista koskee liikennettä.
Tieliikenteen ja merenkulun päästökaupan aloittaminen, lentoliikenteen päästökaupan tehostaminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen lento- ja meriliikenteessä, jakeluinfran kehittäminen ja autojen hiilidioiksipäästöjen raja-arvojen kiristäminen. Kaikki nämä kuuluvat EU:n keinovalikoimaan, kun unioni pyrkii vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Tiedotustilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja LVM:n asiantuntijat kertoivat liikenteen aloitteista ja valtioneuvoston kannoista.
Miten hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu? Tarvitaanko vielä lisää keinoja päästöjen vähentämiseksi? Tiedotustilaisuudessa 25.1.2021 liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi, miten fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutus on edennyt.
Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta 6.5.2021. Tämän jälkeen on saatu lisää tietoa EU:n ilmastopaketin ehdotuksista sekä etätyön, liikenteen palveluiden ja jakeluvelvoitteen mahdollisen noston vaikutuksista liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.
ICT ja julkishallinnon tuottavuus, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivässä 26.10.2011.
Osastopäällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden suunnitteluun. Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkoi keväällä 2019. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti sidosryhmätilaisuuden 17.6.2019.
KOHTI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTAMISTA KANSALLISELLA JA ALUEELLIS...Karri Vainio
KOHTI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTAMISTA KANSALLISELLA JA ALUEELLISELLA YHTEISTYÖLLÄ
TERVEYS IT & TEKNOLOGIA 2014, 19.-20.11.2014 KARRI VAINIO, KUNTALIITTO (AKUSTI – FOORUMI)JUHANI HEIKKA, OULUN KAUPUNKI
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018. Esitys on tiivistelmä raportin keskeisimmistä kohdista. Väliraportti on kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-555-2
EU rahoittaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, kun Verkkojen Eurooppa -ohjelman toinen kausi alkaa syyskuussa 2021. Jakeluinfran kehittäminen on myös Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeinen toimi. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti rahoituksesta keskustelu- ja infotilaisuuden 30.8.2021.
ICT ja julkishallinnon tuottavuus, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivässä 26.10.2011.
Osastopäällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden suunnitteluun. Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkoi keväällä 2019. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti sidosryhmätilaisuuden 17.6.2019.
KOHTI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTAMISTA KANSALLISELLA JA ALUEELLIS...Karri Vainio
KOHTI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTAMISTA KANSALLISELLA JA ALUEELLISELLA YHTEISTYÖLLÄ
TERVEYS IT & TEKNOLOGIA 2014, 19.-20.11.2014 KARRI VAINIO, KUNTALIITTO (AKUSTI – FOORUMI)JUHANI HEIKKA, OULUN KAUPUNKI
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018. Esitys on tiivistelmä raportin keskeisimmistä kohdista. Väliraportti on kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-555-2
EU rahoittaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, kun Verkkojen Eurooppa -ohjelman toinen kausi alkaa syyskuussa 2021. Jakeluinfran kehittäminen on myös Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeinen toimi. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti rahoituksesta keskustelu- ja infotilaisuuden 30.8.2021.
Kaupunki digitalisaation kasvualustana 2015 11-05Paivi Sutinen
Kaupunkien uutena roolina on toimia innovaatioekosysteemin kasvualustana, mahdollistajana ja orkesteroijana. Kaupunkien liiketoimintamallin muutos asiakkuus- ja toimintaperustaiseksi mahdollistaa kokeilevan kehityskumppanuuden digitalisaation hyödyntämiseksi. Kuutoskaupunkien 6Aika yhteistyönä synnytetään uutta alustaa digitalisaatiolle: painopistealueina ovat avoimet innovaatioalustat, avoin osallisuus ja asiakkuus ja avoin data.
Lahden kaupungin päättäjille ja virkamiesjohdolle pidetty esitys, jonka tavoitteena oli tuoda uusia ideoita Lahden kaupunkikuvalliseen kehittämiseen. Kaupungin strategian vahvana linjauksena on tehdä kaupungista vähäpäästöinen.
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Demos Helsinki
Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? -policy paperin julkaisutilaisuuden kalvot. Perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-tutkimushankkeen (urmi.fi) tuloksiin. Julkaisu saatavissa kokonaisuudessaan: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/policy-paper-miksi-suomen-kaupungistuminen-jatkuu/
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Demos Helsinki
Henna on uusi juna-asema ja tuleva kaupunginosa Orimattilassa Lahden oikoradan varressa. Hennan aluetta suunnitellaan ja rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Demos Helsinki ja Orimattilan kaupunki käynnistivät Sitran rahoittamassa hankkeessa Hennan kehittäjäklubin, jossa kokeillaan uusia resurssiviisaita ja älykkäitä palveluja. Esityksessä tiiviisti hankkeen tulokset.
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenDemos Helsinki
Tutkimuksesta toimintaan – Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen (Art House) tarjoaa tutkijoille, asiantuntijoille, opiskelijoille ja tutkimustiedon hyödyntäjille viestinnän ja vaikuttamisen parhaat keinot tutkimusprojektien eri vaiheisiin. Kirjan kirjoittajat Iina Koskinen (Demos Helsinki), Maria Ruuska (Kaskas Media) ja Tanja Suni (Helsingin yliopisto) ovat tutkimuksella vaikuttamisen asiantuntijoita.
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being Demos Helsinki
A presentation by Aleksi Neuvonen on post-industrial transformation and the next era of well-being, based on work conducted by Demos Helsinki and the Finnish innovation fund Sitra. Held in Vision Europe Summit on Nov 15th 2017 in Turin, Italy. Based on The Next Era reports
- From Pause to Play (https://www.sitra.fi/en/publications/from-pause-to-play/)
- From the trials of democracy towards future participation (https://www.sitra.fi/en/publications/trials-democracy-towards-future-participation/#introduction)
- Rewiring Progress (https://www.sitra.fi/en/publications/rewiring-progress/)
Developping a transdisciplinary research project - a case study Demos Helsinki
How to develop an impactful transdisciplinary project trough co-creation? Design principles and best practice example case study from Failand to Winland.
Nextera global: from transformation to just societyDemos Helsinki
NextEra is a global initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. As everyone is speaking about the transformation, we need to create a vision for what next. There is a need to identify, conceptualise and scale social innovations and experiments fast (as the technology and business innovations are changing the world).
Vision is a narrative for that links initiatives.
This intro by Demos Helsinki founders Roope Mokka and Aleksi Neuvonen was held in NextEra workshop 'A New Vision for Democracy?" in London on March 29th 2017.
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation on the work, income and progress in the next era.
NextEra is an initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. Do read our dossier on work and income at nextera.global.
The presentation was held at the San Francisco launch of NextEra.
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation about the future of work, income and progress at the NextEra San Francisco launch.
The Next Era - An initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society
A lecture by Outi Kuittinen for The New School’s Transdisciplinary Design MA program on how to use co-creation as a strategic tool for change.
Email: outi.kuittinen(a)demoshelsinki.fi Twitter: @outikookoo
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?Demos Helsinki
Miten jakamistalous ja digitaaliset yhteisöt muokkaavat demokratiaa? Aleksi Neuvosen pitämä esitys Kuntaliiton ja oikeusministeriön Demokratiapäivässä 18.10.2016.
Kuluttajien mukaan ottaminen on paras tapa tasitella energiamarkkinan pienentymistä vastaan. Esitelmä Energiateollisuuden kevätseminaarissa Rovaniemellä 13.5.2016.
2. DEMOS HELSINKI
Demos Helsinki perustettiin 2005 luomaan siltaa tulevaisuuden
ymmärtämisen ja tekemisen välille. Nykyisin se on 40
poikkitieteellistä asiantuntijaa työllistävä Pohjoismaiden johtava
ajatushautomo. Yhteistyökumppaneihimme kuuluu edistyksellisiä
valtionhallinnon elimiä, kuntia, julkisia instituutioita, maailmanluokan
yliopistoja, suuria yrityksiä, rahoituslaitoksia ja järjestöjä.
• Autamme organisaatioita luomaan uusia strategioita ja
toimintamalleja, jotka varmistavat merkityksellisen aseman
muuttuvassa yhteiskunnassa.
• Luomme uusia kumppanuuksia julkisten, yksityisten ja
kansalaistoimijoiden välille yhteisten tulevaisuuden tarpeiden
ympärille ja vahvistamme koalitioita konkreettisilla kokeiluilla ja
konsepteilla.
• Hyödynnämme sidosryhmiä laajasti tunnistaessamme
mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät sekä organisaatiota että
yhteiskuntaa.
7. NYT: TEKOÄLY = KONEOPPIMINEN
Kuvantunnistus,
esimerkiksi itseajavat autot
Äänen- ja kielentunnistus,
esimerkiksi Watson ja Google Translate
Suosittelujärjestelmät, (~Unsupervised)
esimerkiksi Spotify ja Netflix
11. Vimma ja hype
Kypsyminen täysi-ikään
Puhkeamisvaihe
Synergioiden löytäminen
SOSIOTEKNISEN KEHITYKSEN ELINKAARI
– Jännitteitä, joita pitää ratkaista. Ratkaisut ovat suuria.
Pohjustava vaihe Toteuttava vaihe
Käänne-
piste
Teknologisenvallankumouksen
etenemisenasteyhteiskunnassa
Edellinen
kehitysaalto
Seuraava
kehitysaalto
Läpimurto Romahdus Instituutioiden
muutos
Aika
Seuraava
läpimurto
Soveltaen Carlota Pereziltä
12. Teollinen tuotanto aiheutti jännitteitä
Työväenluokalla oli varaa vain
välttämättömyyksiin
Tehokkuuden lisääntyminen
tarvitsi suurenevat markkinat
Elämänlaatu kaupungeissa
oli surkea
Keskitetyt tuotantolaitokset
pakottivat ihmiset asumaan tiiviisti
Uudet teknologiat lisäsivät
kapasiteettia
Infrastruktuuri ei mahdollistanut
kapasiteetin hyödyntämistä
13. Työväenluokalla oli varaa vain
välttämättömyyksiin
Tehokkuuden lisääntyminen
tarvitsi suurenevat markkinat
Elämänlaatu kaupungeissa
oli surkea
Keskitetyt tuotantolaitokset
pakottivat ihmiset asumaan tiiviisti
Uudet teknologiat lisäsivät
kapasiteettia
Infrastruktuuri ei mahdollistanut
kapasiteetin hyödyntämistä
Hyvinvointi-
yhteiskunta
Kaupunki-
suunnittelu
Suuret
kansalliset
hankkeet, esim.
Interstate
highwayt
Nämä jännitteet ratkesivat kun hallinnon
tavoitteet, tehtävät ja rakenteet muuttuivat
14. 1. Millainen läpimurto digitalisaatio on?
2. Millaisia jännitteitä seuraa?
3. Millaista hallinnon muutosta tarvitaan?
4. Miten se näkyy kaupunkien
kehittämisessä ja kaupunkilaisten
elämässä?
16. MEGATRENDS DIGITALIZATION SCARCE RESOURCES GLOBAL ECONOMY URBANIZATION INTER-DEPENDENCY
NEW ENVIRONMENT
NEW APPROACHES
DIGITALISATION TRANCENDS TOWARDS ARTIFICIAL INTELLIGENCE AND HYPERCONNECTIVITY
INTERNET OF NETWORKS, PEOPLE, THINGS, MACHINES, AND COMPUTERS ENABLING INTELLIGENT OPERATIONS USING
ADVANCED DATA ANALYTICS AND MACHINE LEARNING FOR TRANSFORMATIONAL OUTCOMES, TO REDEFINE THE LANDSCAPE
FOR INDIVIDUALS AND ORGANISATIONS ALIKE
SMARTER AND
MORE
INCLUSIVE
SERVICES
REAL-TIME
DIRECTED
RESOURCES
INCREASED
EFFICIENCY
ENERGY
SAVINGS
DATA
UTILIZATION
X-AS-A-SERVICE
MODELS
PLATFORMS
OTHERS
18. JÄNNITE 1. Työ
JÄNNITE 2. Osallisuus
JÄNNITE 3. Alustat & legitimiteetti
Digitalisaation tuottamia jännitteitä
Digitalisaatio voi vapauttaa
monet työn ikeestä
Työn loppumisesta seuraa identiteetin
ja arjen epävarmuus
Arjesta tulee tehokasta,
automaattista ja helppoa
Ihmisten päätäntävalta siihen miten
toimivat ja osallistuvat heikkenee
Alustojen erinomaiset palvelut hoitavat
monen osalta hallinnon tehtäviä
Hallinnon on pystyttävä kertomaan
mitä varten se on olemassa
22. Maailma valintojen jälkeen
Jos koneoppivat järjestelmät tietävät
meitä paremmin mikä meille on hyväksi,
mitä meille jää paitsi huonojen päätösten
teko?
24. JÄNNITE 3. Alustat &
julkisen sektorin
legitimiteetti
Kuinka oikeutetaan julkisen sektorin
erityisasema, jos alustayritykset tarjoavat
paremmat palvelut?
25. Millaiseksi muodostuu ihmisten suhde
julkisiin instituutioihin silloin, kun googlet,
amazonit, applet, facebookit ja microsoftit
pystyvät tarjoamaan paljon parempia
ratkaisuja kuin mikään julkinen toimija
• terveyteen
• liikenteeseen
• kaupunkirakenteeseen ja
• oppimiseen?
27. Valta valuu demokraattisesti
ohjatuilta instituutioilta globaaleille
alustajäteille.
Miten paljon luotamme alustojen
hyväntahtoisuuteen ja haluun palvella
ihmisten, koko yhteiskunnan ja
tulevien sukupolvien etua?
28. Nyt on aika ratkaista nämä jännitteet.
Tarvitaan vain julkisten palveluiden…
nykyisen toiminnan,
nykyisten tavoitteiden,
nykyisten palveluiden ja
nykyisten rakenteiden
muuttamista.
30. New public managementista Digitaalisen aikakauden hallintoon
Nyt on aika ratkaista nämä jännitteet.
Tarvitaan vain julkisten palveluiden…
nykyisen toiminnan,
nykyisten tavoitteiden,
nykyisten palveluiden ja
nykyisten rakenteiden
muuttamista.
31. Digitaalisen aikakauden julkisten
palveluiden kolme piirrettä
• palvelut muotoillaan asiakastarpeet
edellä eli ihminen keskiöön
• palvelutoiminta on laajasti
digitalisoitu > syntyy dataa
• yhteistyö korostuu
32. Ihminen keskiöön -edellytykset
1. Asiakkaan ja hallinnon kohtaaminen tapahtuu
elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien
kautta
2. Asiakaskeskeisyys on siirtynyt arvosta
toimintaan
3. Julkisen hallinnon asiakkaat saavat halutessaan
tietää omien tietovirtojensa käytöstä yhteisesti
sovittujen pelisääntöjen mukaisesti
33. Palvelutoiminnan laajan digitalisoinnin
edellytykset
1. Palvelutoiminta tehdään asiakkaille sopivimmalla
tavalla
2. Hallinto oppii käyttämään tietovirtoja yhä paremmin
esimerkiksi koneoppimista hyödyntämällä.
3. Tietoturva on edellytys sille että ihmiset luottavat
hallintoon: hallinto pitää huolen sekä asiakkaistaan
että heidän tiedoistaan
34. Yhteistyö organisaatioiden välillä
1. Palveluita kehitetään yli vaalikausien yhteisen
tietopolitiikan avulla,
2. Hallinnon eri osien väliset rajat ylittävä yhteistyö
lisääntyy digitaalisen yhteistoiminnan avulla, ja
3. Ristiriitaisia tavoitteita julkisen hallinnon eri
osien välillä ja eri asiakkaiden kanssa pystytään
ylittämään yhteiskehittämisen ja kokeilujen
avulla.
35. Tämä kaikki vaatii julkisilta palveluilta ja
kunnilta uudenlaista kyvykkyyttä —
roolin muutosta ja ekosysteemin
ohjauksen opettelua.
”Verkostokoordinaattori”,
”yhteistyöalustojen luoda”, ”Läheisin,
ihmiseen keskittyvä yhteys hallintoon ja
palveluihin.”
36. Kun bitit ja atomit yhtyvät:
Digitaalisen aikakauden
katu, koti ja kohtaamiset
37. Mikä asia muuttui omassa
elämässäsi eniten
viimeisten 15 vuoden aikana?
41. Mitä tämä tarkoittaa kunnat kannalta? Työpaikkojen ja verotulojen
kannalta vaikutus on ilmeinen.
Mutta yhtä keskeinen vaikutus on se, että anttilat ja stockmannit
ovat olleet niitä magneetteja, jotka ovat vetäneet väen
keskustoihin. Keskustat ovat lähestulkoon ainoita paikkoja
Suomessa, missä näkee ihmisiä, ja oikealla tavalla vilkas keskusta
on kaupungin paras käyntikortti.
On siis mietittävä kaupunkia uusiksi. On mietittävä, mitä
digitaalisuus mahdollistaa kaupungille ja millaista kehittämistä se
edellyttää.
42. Tämä on se mitä
ajattelemme...
Mutta tämäkin on totta...
45. 1. DIGITALISAATION KEINOIN
KAUPUNKIEN ELÄMÄÄN
LIITTYVISTÄ TOIMINNOISTA
SAADAAN SUJUVAMPIA &
RESURSSITEHOKKAAMPIA
– JA TÄSTÄ SYNTYY BISNESTÄ &
SUJUVAA ELÄMÄÄ
47. Millä toimialalla posti on?
Tulevina vuosina esim. moni liikennealan toimija tulee kokeilemaan niin monenlaisia uusia tapoja
palvella ihmisiä ja menestyä, että toimialat eivät enää tule olemaan tyyppiä “kuljetus”, vaan tyyppiä
“sujuva tai hyvä arki”.
58. New public managementista Digitaalisen aikakauden hallintoon
Nyt on aika ratkaista uudet jännitteet.
Tarvitaan vain julkisten palveluiden…
nykyisen toiminnan,
nykyisten tavoitteiden,
nykyisten palveluiden ja
nykyisten rakenteiden
muuttamista.
59. Digitaalisen aikakauden 3 + 3 teesiä kunnille:
Julkisten palveluiden kehittämisen kolme teesiä
1. Ihminen keskiöön: palvelut muotoillaan ihmisen
tarpeet edellä dataa hyödyntäen
2. Palvelutoiminta on digitalisoitava laajasti > dataa
3. Yhteistyö korostuu ja sille on luotava keinoja
Kaupunkikehittämisen kolme teesiä
1. Arkeen liittyvistä toiminnoista liikkumisesta
ruokaan saadaan resurssitehokkaampia ja sujuvampia
– tästä syntyy bisnestä ja sujuvaa elämää
2. Kaupunkilaiset lyöttäytyvät uusilla tavoilla yhteen –
ja luovat omaa kaupunkia
>> 3. Yhteiskehitä ja kokeile tuoden yhteen P, P, P & P
– public-private-people-professors (academia)
60. KIITOS, TACK & GIITU!
Lataa
uusin julkaisu:
Lupaus jatkuvasti oppivasta digitaalisen
aikakauden julkisesta hallinnosta –
Mahdollisuuksia viranomaistoiminnan
kehittämiseen
Outi Kuittinen, Head of Open
Innovation & Co-creation
Demos Helsinki
outi.kuittinen@demoshelsinki.fi
@outikookoo
www.demoshelsinki.fi/julkaisut