This document discusses wage setting and macroeconomic productivity in Finland. It notes that the traditional view of protecting existing industries needs updating given greater variations between firms, globalization, technological changes, and increased possibility of disruptive shocks. Key aspects for wage setting discussed are macroeconomic resilience, competitiveness and employment, room for local bargaining and flexibility, and facilitating employment for vulnerable groups. The document suggests areas the social partners in Finland could consider to address these such as developing buffer funds, export-led bargaining, monitoring crisis clauses, profit sharing schemes, and tackling long-term unemployment and the NEET problem.
This document discusses wage setting and macroeconomic productivity in Finland. It notes that the traditional view of protecting existing industries needs updating given greater variations between firms, globalization, technological changes, and increased possibility of disruptive shocks. Key aspects for wage setting discussed are macroeconomic resilience, competitiveness and employment, room for local bargaining and flexibility, and facilitating employment for vulnerable groups. The document suggests areas the social partners in Finland could consider to address these such as developing buffer funds, export-led bargaining, monitoring crisis clauses, profit sharing schemes, and tackling long-term unemployment and the NEET problem.
Työryhmän ehdotukset suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi sekä Team Finlandin vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Ministeri Rehnin esitys tiedotustilaisuudessa 22.11.2016.
Kevyt tie yrittäjyyteen - UKKO.fi KevytyrittäjyysUKKO.fi
Kevytyrittäjyys on kevyt tie yrittäjyyteen. Tästä tiivistetystä esityksestä löydät kevytyrittäjyyden perusperiaatteet, miten laskutat ilman omaa yritystä, mite työllistät itse itsesi ja kuinka saat tienattua lisätuloja omilla ehdoillasi. Lue lisää kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista verkkosivustollamme: https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ tai osallistu suoraan kevytyrittäjyyskurssille: https://info.ukko.fi/kevytyrittajyyskurssi
How’s Life? 2015 describes the essential ingredients that shape people’s well-being in OECD and other major economies. It includes a wide variety of statistics, capturing both material well-being and quality of life. This third edition includes a special focus on child well-being, on volunteering and on inequalities in well-being across different regions within countries.
Tuija Korpela: Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta voidaan oppia? Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäEeva Hellström
Mitkä ovat eurooppalaisen hyvinvointivaltiomallin johtamishaasteet kompleksissa ja epävarmassa maailmassa? Esitys tiivistää 5 ambitiota ja 19 suositusta Vision Europe -konsortion yhteistyössä julkaistusta raportista: Governing the Welfare State and Beyond (Eeva Hellström & Mikko Kosonen)
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Työryhmän ehdotukset suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi sekä Team Finlandin vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Ministeri Rehnin esitys tiedotustilaisuudessa 22.11.2016.
Kevyt tie yrittäjyyteen - UKKO.fi KevytyrittäjyysUKKO.fi
Kevytyrittäjyys on kevyt tie yrittäjyyteen. Tästä tiivistetystä esityksestä löydät kevytyrittäjyyden perusperiaatteet, miten laskutat ilman omaa yritystä, mite työllistät itse itsesi ja kuinka saat tienattua lisätuloja omilla ehdoillasi. Lue lisää kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista verkkosivustollamme: https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ tai osallistu suoraan kevytyrittäjyyskurssille: https://info.ukko.fi/kevytyrittajyyskurssi
How’s Life? 2015 describes the essential ingredients that shape people’s well-being in OECD and other major economies. It includes a wide variety of statistics, capturing both material well-being and quality of life. This third edition includes a special focus on child well-being, on volunteering and on inequalities in well-being across different regions within countries.
Tuija Korpela: Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta voidaan oppia? Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäEeva Hellström
Mitkä ovat eurooppalaisen hyvinvointivaltiomallin johtamishaasteet kompleksissa ja epävarmassa maailmassa? Esitys tiivistää 5 ambitiota ja 19 suositusta Vision Europe -konsortion yhteistyössä julkaistusta raportista: Governing the Welfare State and Beyond (Eeva Hellström & Mikko Kosonen)
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki, Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus & Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä, Soili PartanenTHL
Soili Partanen: I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä.
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuusMinna Kivipelto
Minna Kivipelto: Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus. Esitys Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke TOIMI:n keskustelutilaisuudessa 26.4.2018
EU-selonteko ja EU:n sosiaalinen pilari
&
Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013: Kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista EU:ta koskevat linjaukset
Työministeri Lauri Ihalainen, 2.9.2013 - Mikkeli
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
2. Osallistavan sosiaaliturvan selvitys
• Heikki Hiilamon (Helsingin yliopisto) johtama
selvityshanke
• Mukana asiantuntijoina Pasi Moisio (THL) ja Antti
Parpo (Turun kaupunki)
• Mukana tutkijoina Thomas Sama, Kathrin Komp,
Juha-Pekka Lauronen, Päivi Mäntyneva, Aasa
Karimo, Henri Aaltonen
• Ehdottamme osallistavan sosiaaliturvan malliksi
osallistumistuloa, joka on palvelujen ja
tulonsiirtojen kokonaisuus
3. Osallistavan sosiaaliturvan tausta
• Useissa länsimaissa pitkittynyt työttömyys ja
siirtyminen työmarkkinoiden ulkopuolelle
• Työttömyysvakuutuksen perinteinen idea
“odotusajasta” rapautunut
• Useissa länsimaissa alettu korostaa
vastavuoroisuutta: vastineeksi sosiaaliturvasta
saajien on osallistuttava aktivointiin (ml.
yhdyskuntatyö)
4. Selvityksen eteneminen
• Kevät-kesä 2016 kirjallisuuskatsaus, jossa
fokuksena aikaisempi suomalainen valmistelu ja
tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta sekä
osallistavan sosiaaliturvan mallit Saksassa,
Tanskassa ja Hollannissa
• Syyskuussa 2016 asiantuntijapaneelille neljä
mallia: Saksan, Tanskan ja Hollanin malli Suomessa
sekä osallistumistulo
• Marras-joulukuussa kansalaisreaktioiden analyysi
• Joulu-tammikuussa osallistumistulomallin ja sen
vaikutusarvion hiominen ohjausryhmän
kommenttien avulla
5. Ennakkokäsitykset osallistavasta
sosiaaliturvasta
• Ilta-Sanomien nettiuutinen “Työttömät
vapaaehtoistöihin – hallituksen työryhmältä mullistava
esitys ” 18.11.2016
• Vuorokaudessa 2558 kommenttia, teema-analyysi
-> Oikea työ vs. vapaaehtoistyö
-> Pakkotyö vs. työttömät ”makoilevat”
-> Tarpeellinen aktivointi vs. byrokratia jyllää
Johtopäätös: sensitiivinen aihe, koskee haavoittuvaa
ryhmää, kohderyhmä mukaan myös jatkovalmisteluun
6. Osallistumistulon idea lyhyesti
• Uusi tulonsiirto ja palvelu kaikille pitkään
työmarkkinatukea saaneille
• Uusi aktivoinnin muoto aikuissosiaalityölle
toimeentulotuen Kela-siirron jälkeiseen ja
mahdolliseen perustulon maailmaan
• Paradigman muutos Suomen
aktivointipolitiikkaan: osallistuttava yhteiskuntaan
sosiaaliturvan saamiseksi, koskee kaikkia pitkään
työmarkkinatukea saaneita
7. Osallistumistulon idea lyhyesti
• Palveluille esimerkkinä Hollannin malli ja
sosiaaliturvalle Atkinsonin osallistumistulo
• Sisältäisi kuntouttavan työtoiminnan ja
sosiaalisen kuntoutuksen
• Korvaisi työmarkkinatuen
pitkäaikaistyöttömillä (sama taso)
• Voidaan pilotoida ensin sosiaalityön
kokonaisuus – tai pilotoida sosiaalityön
kokonaisuutta osana perustulokokeilua
8. Kohderyhmä 18–65 vuotiaat pitkään
työmarkkinatukea saaneet
Sopimus Osallistumissuunnitelma
Tavoite Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen
ehkäisy
Inkluusion periaate Heikoimmassa yhteiskunnallisessa
asemassa olevat osallistuvat
Hallinnollinen vastuu Hajautettu kunnille alkuvaiheessa,
vuodesta 2019 maakunnille
Osallistumisen
muodot
Järjestötyö, koulutus, opiskelu,
läheisten hoito, pienimuotoinen työ ja
vastaava toiminta, aloite työttömällä
Osallistumisen ehdot Työtön valitsee sopivan toiminnan
yhteistyössä sosiaalityöntekijän tai –
ohjaajan kanssa, työttömällä oikeus
ehdottaa osallistumisen muotoa
Osallistumistulomallli
9. Osallistumisen
kesto ja intensiteetti
Sovitaan yhdessä sosiaalityöntekijän tai –
ohjaajan kanssa, mahdollinen
enimmäiskesto
Korvaus Osallistumistulo (taso työmarkkinatuki) +
mahdollinen toimeentulotuki korvaamaan
osallistumisesta aiheutuvia menoja
Seuranta Sosiaalitoimi
Suhde
työvoimapalveluihin
Työvoimapalvelut aina ensisijaisia,
pääsääntö: työnhaku voimassa.
Sanktiot Kieltäytyminen osallistumistoiminnasta tai
sen laiminlyöminen johtaa maksamiseen
passiivitasolla. Kieltäytyminen ei vaikuta
toimeentulotukeen.
Suhde
toimeentulotukeen
Kieltäytyminen ei vaikuta
toimeentulotukeen. Ehkäisevänä
toimeentulotukena maksetaan
osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia
Vapautus
osallistumisesta
Fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma.
10. Selvennykseksi
• Ei hallituksen työryhmän työ lainsäädännön
pohjaksi, vaan itsenäisen tutkijaryhmän
selvitys
• Jos otetaan jatkovalmisteluun, esitys vaatii
työstämistä poliittisten linjausten pohjalta
• Osallistumistulo ennen muuta sosiaalityön
uudistus