Satu Karppasen avauspuheenvuoro Ikäystävällisen asumisen ja palvelujen yhdistämisen työpajassa 12.3. 2018 THL:ssä. http://www.thl.fi/io

1. 1
Asumisen ja palvelujen yhdistäminen
12.3.2018
Satu Karppanen
neuvotteleva virkamies, STM

2. Iäkkäiden asuminen ja palvelut
• Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen
• hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Asumisratkaisujen ennakointi
• Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä palvelurakenne
• kotihoidon ensisijaisuus: oikeus asua kotona myös sairaana ja
toimintakykyrajoitteisena
• luottamuksen lisääminen iäkkään selviytymiseen kotona
• Palvelujen yhteen sovittamista tulevissa rakenteissa
• kolmas sektori - kunnat - maakunnat
• palveluintegraation varmistaminen: sote-keskukset - maakunnan liikelaitos,
peruspalvet - erityispalvelut
• asiakas- ja palveluohjaus

3. Millä välineillä?
• Sote-uudistus: isot rakenteet ja uudet valinnan-
vapauden välineet
• Iäkkäiden ja omaishoidon kärkihanke: toteuttaa sote-
uudistusta iäkkäiden osalta, palvelujen sisällöt ja
rakenteet
• Iäkkäiden laatusuositus:
• vanhuspalvelulain toimeenpano
• sote-tavoitteiden huomioiminen
• kärkihanke toimeenpanee omalta osaltaan

4. SOTE: Vastuu sosiaali- ja terveyden-
huollosta yhdelle toimijalle

6. -
Asiakasseteli
Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen
yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei
halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna.
• Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan
päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.
• Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan
mistä tahansa maakunnasta.
• Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii
maakunta, ei palveluntuottaja.
• Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen
kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista.
• Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä
palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa
(esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut ja sosiaalinen
kuntoutus).

7. -
Henkilökohtainen budjetti
• Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa
ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi
itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki
auttaa juuri häntä parhaiten.
• Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti
käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on
pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko
itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.
• Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen
budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.
Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja
vaikuttaa palvelun sisältöön.

8. Iäkkäiden Sote-uudistusta toimeenpannaan kärkihankkeella
Ikäihmisten
Integroitu
palvelukokonaisuus
Alueellinen asiakas-
ja palveluohjaus
Toimiva kotihoito
Omais- ja
perhehoito
Asumisen ja
palvelun
yhdistäminen
Merja
Tepponen
Irma
Ahokas-
Kukkonen
Eija
Tolonen
Rita
Oinas
Liisa Niiranen
Päivi
Tikkanen
Tommi
Reiman
Kirsi
Kiviniemi
Soili Partanen
Maritta Haavisto
(Pks)
Pia
Vähä-
kangas
Mari
Patrone
n
Liisa
Ahonen
Pirjo
Rehul
a
Anneli
Saarinen
Tuija
Koivist
o
Anu
Olkkon
en-
Nikula
Annukka
Kuismin
Tuula
Kiviniemi
I&O Muutosagentit
kaikissa maakunnissa
Isot, monitoimijaiset
ja maakunnalliset
kokeilut

9. Keskitetty alueellinen asiakas- ja palvelu-
ohjaus (KAAPO) - kokeilut kolmessa maakunnassa
• kolmannen sektorin
toiminta
• kunnan toiminta ja
palvelut: asuminen,
elinympäristöt,
liikenne, liikunta,
kulttuuri, sivistys
• sote-keskus
• maakunnan liike-
laitos: sosiaali- ja
terveydenhuolto,
perus- ja erityistaso,
yhteistyöalueet
• asiakassetelit
• henkilökohtainen
budjetti
Hankkeet:
Kymenlaakso, Pirkanmaa,
Varsinaissuomi

10. Asumisen ja palvelun yhdistäminen
Aalto-yliopiston
Arkkitehtuurin
laitoksen Sotera-
instituutti:
Toimintamallit kaikkien
käyttöön.
Porvoo kortteli:
Kytkeytyminen
palvelurakenteeseen ja
ulkoisesti lähialueen
palveluiden ja resurssien
verkostoihin.
Savitaipale, Kyläpiha:
Välittömät lähialueet ja
sisäisen integraation
vahvistaminen
Lapinjärvi, Myös
ikäihmisten keskusta:
Täytyy-konseptin talo-
/tilatyyppi, käytännössä
modulaarinen ja
toistettava
rakennusratkaisu
12.9.2017
Tietojohtaminen
Osallisuus
Poikkihallinnollisuus

11. Iäkkäiden laatusuositus
• Julkaistiin 26.6.2017
• Kärkihanke toimeenpanee osaltaan laatusuosituksen sisältöjä
• Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen
kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien, sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjille
ja johdolle
• Sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja
arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin
toimijat

12. Laatusuosituksen teema-alueet
1. Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä
2. Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön
3. Laadulla on tekijänsä
4. Ikäystävällinen palvelujen rakenne
5. Teknologiasta kaikki irti
Kullakin sisältöalueella on omat suosituksensa

13. Suositukset ikäystävälliseen palvelu-
rakenteeseen
1. Palvelurakenne ja -valikoima rakennetaan integroituna
kokonaisuutena alueen väestön tarpeiden mukaan
huomioiden erityisesti suuret palvelujen tarvitsijaryhmät
2. Iäkkäiden tarpeet huomioidaan asuntokannan
uudistamisessa sekä asumisessa ja asuinympäristöjen
suunnittelussa ja ylläpidossa noudattaen normaaliuden
periaatetta

14. Teknologiasta kaikki irti
• Valtioneuvoston periaatepäätös automatisaatiosta ja robotiikasta
esittää vuoteen 2020 robotiikan ja automaation huomattavaa
lisäämistä kaikilla toimialoilla.
• Miten voidaan hyödyntää iäkkäiden palveluissa
• itsemääräämisoikeiden tukeminen
• omahoito
• kotona asumisen tuki: mm. turvateknologia ja yhteydenpito
• omaishoitajien tuki
• henkilöstön työn tehostaminen
• Voidaan huomioida henkilöstön mitoittamisessa.

15. Kiitos!
s-posti: ikioma.karkihanke@stm.fi
www.stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
#IKIOMAT
Kärkihankkeen hankepäällikkö Satu Karppanen
Kärkihankkeen projektipäällikkö Anja Noro
Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina
Kärkihankkeen projektisihteeri Tarja Slant-Storti