Kommenttipuheenvuoro: Yhteiskuntatutkimuksen yliopistonlehtori ja sosiaalipolitiikan (erityisesti työpolitiikan) dosentti Markku Sippola (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto): Nuoret luovan työn tekijät ja muuttuva työelämä
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaikutukset. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
Kevyt tie yrittäjyyteen - UKKO.fi KevytyrittäjyysUKKO.fi
Kevytyrittäjyys on kevyt tie yrittäjyyteen. Tästä tiivistetystä esityksestä löydät kevytyrittäjyyden perusperiaatteet, miten laskutat ilman omaa yritystä, mite työllistät itse itsesi ja kuinka saat tienattua lisätuloja omilla ehdoillasi. Lue lisää kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista verkkosivustollamme: https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ tai osallistu suoraan kevytyrittäjyyskurssille: https://info.ukko.fi/kevytyrittajyyskurssi
Kommenttipuheenvuoro: Yhteiskuntatutkimuksen yliopistonlehtori ja sosiaalipolitiikan (erityisesti työpolitiikan) dosentti Markku Sippola (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto): Nuoret luovan työn tekijät ja muuttuva työelämä
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaikutukset. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
Kevyt tie yrittäjyyteen - UKKO.fi KevytyrittäjyysUKKO.fi
Kevytyrittäjyys on kevyt tie yrittäjyyteen. Tästä tiivistetystä esityksestä löydät kevytyrittäjyyden perusperiaatteet, miten laskutat ilman omaa yritystä, mite työllistät itse itsesi ja kuinka saat tienattua lisätuloja omilla ehdoillasi. Lue lisää kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista verkkosivustollamme: https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ tai osallistu suoraan kevytyrittäjyyskurssille: https://info.ukko.fi/kevytyrittajyyskurssi
SAK:n työolobarometri 2014 – Tasa-arvoraportti. Raportin mukaan SAK:laisilla aloilla työskentelevistä naisista 54 prosenttia ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa. Miehistä saman verran tienaa 16 prosenttia.
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.
SAK:n työolobarometri 2014 – Tasa-arvoraportti. Raportin mukaan SAK:laisilla aloilla työskentelevistä naisista 54 prosenttia ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa. Miehistä saman verran tienaa 16 prosenttia.
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Johanna Alatalo: Naisten ja miesten työmarkkinat
1. Naisten ja miesten työmarkkinat:
haasteet osin erilaisia
Johanna Alatalo
13.2.2015
2. Seitsemän vuotta enemmän tai vähemmän heikkoa
suhdannetilannetta – miten ne ovat vaikuttaneet naisten ja
miesten työmarkkina-asemaan?
• Miesten työllisyys reagoi
voimakkaammin ja (ehkä
nopeammin) suhdanteisiin
• Toisaalta naisten
työvoiman tarjonta reagoi
(myös suhdanteisiin)
miehiä voimakkaammin
• Kaiken kaikkiaan
merkittävä työllisyyden
lasku vuoden 2008 jälkeen
(lähes 84 000 henkeä), joka
on koskettanut kaikkia
ryhmiä
3. Miesten työllisyys laskenut suhdannetilanteen vuoksi
sekä teollisuudessa (kuva vasemmalla) että
rakentamisessa (kuva oikealla); teollisuudessa lisäksi
rakennemuutoksen vuoksi
4. Työllisyys palveluissa elpymässä
• Palveluiden työllisyys on
elpymässä, pidemmän
aikavälin näkymät positiiviset
• Työllisyyden notkahdus ollut
pienempi kuin teollisuudessa ja
rakentamisessa
• Palvelut (osin) naisvaltaisia –
onko niin, että taantuma ei ole
koskettanut naisia?
• Ei pidä paikkaansa – on
näkynyt eri tavoin myös
naisten työmarkkinatilanteessa
5. Naisten ja miesten työllisyysasteet (15-64 v.) konvergoituneet
• Suomessa naisten
työllisyysaste EU:n
korkeimpia
• Ero miehiin EU-maiden
pienimpiä
•… osin siksi, että miesten
työllisyysaste vain EU:n
keskitasoa
• Molempien sukupuolten
osalta jäämme reilusti
jälkeen esim. Ruotsista
8. Nuorehkoja naisia aiempaa enemmän työvoiman
ulkopuolella; ikääntyneitä jopa vähemmän
0
100
200
300
400
500
600
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
tuhatta henkeä
9. Myös nuoria miehiä työvoiman ulkopuolella, mutta
muutos pienempi; laskua myös ikääntyneillä miehillä
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
tuhatta henkeä
10. Taantumassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa
miesten osalta nopeammin kuin naisten
0
50
100
150
200
250
300
350
'81 '83 '85 '87 '89 '91 '93 '95 '97 '99 '01 '03 '05 '07 '09 '11 '13
Miehet
Naiset
Tuhatta henkeä
20. Työvoiman käyttötavat
• Vakinainen, kokoaikainen työsuhde edelleen kaikkein yleisin
• Määräaikainen työsuhde
- yleisin 15-24-vuotiailla palkansaajilla: naisia enemmän kuin miehiä
- yleistynyt eniten 25-34-vuotiailla naisilla; kuitenkin aika vakaa
- vapaaehtoista useimmin nuorilla opiskelijoilla sekä palvelu-, myynti-
ja hoitoaloilla
- vastentahtoisuus yleisempää naisilla kuin miehillä
- korkeasti koulutetut naiset sijaisen asemassa julkisella sektorilla;
liittyy ammatilliseen jakautumiseen ja perhevapaiden käyttöön
• Osa-aikatyössä n.15 % palkansaajista (naisista 19 % ja miehistä 11
%)
- eniten kaupanalalla sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla
- vajaa kaksi kolmannesta vapaaehtoista; opiskelu yleisin syy
- eniten perusasteen koulutuksen saaneita, työntekijäasemassa olevia
23. Yhteenveto naisten työmarkkina-asemasta
Plussat
• Korkea työllisyysaste…
• Naisilla miehiä parempi koulutus
• Naisten pitkäaikaistyöttömyys ja
syrjäytymisriski pienempi kuin
miesten
• Naiset käyttävät valtaosan
perhevapaista – oma valinta?
• Palvelualojen, etenkin ehkä
naisvaltaisten alojen työllisyys
kasvaa pitkällä aikavälillä…
Miinukset
• … mutta ei paras mahdollinen,
etenkään nuorehkoilla naisilla
• … joka ei kuitenkaan näy palkoissa
tai vakaampana työmarkkina-
asemana
• … mutta myös loukku osalle
naisista?
• … mutta näiden alojen
naisvaltaisuus ylläpitää
segregaatiota
• Osalla naisista suuri
todennäköisyys pieneen
eläkkeeseen (etenkin, jos useampi
riskitekijä)
24. Yhteenveto miesten työmarkkina-asemasta
Plussat
• ”Miesten aloilla” parempi
palkkataso kuin ”naisten
aloilla”
• Koulutuksen tuotot –
parempana palkkana sekä
vakaampana työurana –
paremmat miehille
Miinukset
• … mutta suhdanteet ja
rakennemuutos koetelleet
enemmän miesvaltaisia
aloja
• … mutta miehet
kouluttautuvat vähemmän
kuin naiset
• Miehillä suurempi
syrjäytymisriski – jo
koulussa, mutta myös
ikääntyneenä, ml.
pitkäaikaistyöttömyys
25. Tulevaisuuden työelämän näkymiä
• Kasvavia aloja mm. teollisen toiminnan ja liike-elämän palvelut,
tietoliikennepalvelut, vihreän energian tuotanto ja
hyvinvointipalvelut ; ylipäätään palvelut; myös rakentaminen kasvaa
pidemmällä aikavälillä
• Mikään toimiala tai ryhmä ei kuitenkaan säästy muutoksilta (mm.
digitalisaatio)
• Eri työntekijäryhmiin kohdistuu erilaisia odotuksia ja paineita:
työmäärä jakautuu epätasaisesti, koetaan eriarvoisuutta
• Joustavat työajat ja työnteon paikat yleistyvät