Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaanTyöterveyslaitos
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja niiden hallintaan.
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaanTyöterveyslaitos
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja niiden hallintaan.
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
Hallitusohjelmaan sisältyvällä poikkihallinnollisella Ikäohjelmalla varaudutaan väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen poikkihallinnollisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti avoimen webinaarin, jossa esiteltiin poikkihallinnollisesti valmisteltu luonnosehdotus valtioneuvoston periaatepäätöksestä ikäohjelman jatkotavoitteista ja toimenpiteistä seuraavalle hallituskaudelle. Webinaarissa oli mahdollista käydä keskustelua luonnoksesta ennen sen lähettämistä kaikille avoimelle lausuntokierrokselle.
Avustustapoja eri tilanteissa.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Ikäihmisten ohjaaminen – vertaisohjaajan tietopaketti osa 5UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy ikäihmisten liikuntaryhmien ohjaamisen erityispiirteisiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Kiistanalaisten siirtotapojen kuormittavuus.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
Tutkija Päivi Kolun puheenvuoro "Vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteiskunnalliset kustannukset" Liikunnan ja hyvinvoinnin päättäjäfoorumissa Joensuussa 13.12.2018. Foorumin järjesti Pohjois-Karjalan liikunta yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa.
Lue lisää liikkumattomuuden kustannuksista:
www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Hallitusohjelmaan sisältyvällä poikkihallinnollisella Ikäohjelmalla varaudutaan väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen poikkihallinnollisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti avoimen webinaarin, jossa esiteltiin poikkihallinnollisesti valmisteltu luonnosehdotus valtioneuvoston periaatepäätöksestä ikäohjelman jatkotavoitteista ja toimenpiteistä seuraavalle hallituskaudelle. Webinaarissa oli mahdollista käydä keskustelua luonnoksesta ennen sen lähettämistä kaikille avoimelle lausuntokierrokselle.
Avustustapoja eri tilanteissa.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Ikäihmisten ohjaaminen – vertaisohjaajan tietopaketti osa 5UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy ikäihmisten liikuntaryhmien ohjaamisen erityispiirteisiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Kiistanalaisten siirtotapojen kuormittavuus.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
Tutkija Päivi Kolun puheenvuoro "Vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteiskunnalliset kustannukset" Liikunnan ja hyvinvoinnin päättäjäfoorumissa Joensuussa 13.12.2018. Foorumin järjesti Pohjois-Karjalan liikunta yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa.
Lue lisää liikkumattomuuden kustannuksista:
www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.Eero Siljander
Impact of public health promotion policies on % of GDP-shares. Simulated by SOME model developed at STM-ministry in collaboration with Rolf Myhrman and Antti Alila.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Liikkumattomuuden haitat ja niiden ehkäisy kustannusvaikuttavasti. Päivi KoluUKK-instituutti
Tutkija Päivi Kolun puheenvuoro "Liikkumattomuuden haitat ja miten niitä voi ehkäistä kustannusvaikuttavasti" Tehyn kuntoutusalan opintopäivillä 24.11.2018. Päivillä olivat keskiössä ikääntyneitä koskevat kysymykset.
Lue lisää liikkumattomuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannuksista:
www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.
Kansalaisten kokemuksia asioinnista - sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkkinäTHL
E-asioinnin haasteet - seminaari 16.3.2018. Hannele Hyppönen ja Tarja Heponiemi: Kansalaisten kokemuksia asioinnista - sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkkinä.
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
Liikuntaraportti 2022: 20–69-vuotiaiden liikkuminen Suomessa -infograafiUKK-instituutti
20–69-vuotiaiden liikkuminen Suomessa
Infograafeihin kootut tiedot perustuvat UKK-instituutin laatimaan Liikuntaraportti 2022:een, joka kuvaa suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Raportissa julkaistut tulokset pohjautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien viimeisimpien väestötutkimusten aineistoihin.
Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
Lue lisää tutkittua tietoa työikäisten suomalaisten liikkumisesta: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa-tyoikaisten-ja-ikaihmisten-liikkumisesta/tyoikaisten-liikkuminen-suomessa/
Physical activity recommendation after deliveryUKK-instituutti
Boosting mood during postpartum
Weekly physical activity recommendation after delivery (birth to 12 months)
Read more about the recommendation on physical activity after delivery: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/weekly-physical-activity-recommendation-after-delivery/
Physical activity recommendation during pregnancyUKK-instituutti
Feeling good during pregnancy
Weekly physical activity recommendation during pregnancy (uncomplicated pregnancy)
Read more about the recommendation during pregnancy: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/physical-activity-recommendation-during-pregnancy/
Physical activity recommendation for 18–64-year-oldsUKK-instituutti
Physical activity for health – step by step
Weekly physical activity recommendation for 18–64-year-olds
Read more about the recommendation for working-age adults: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/weekly-physical-activity-recommendation-for-18-64-year-olds/
Physical activity recommendation for over 65-year-oldsUKK-instituutti
Physical activity for health and vitality
Weekly physical activity recommendation for over 65-year-olds
Read more about the recommendation: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/weekly-physical-activity-recommendation-for-over-65-year-olds/
Livskraft genom rörelse.
Motionsrekommendation per vecka för över 65-åringar.
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen:
https://ukkinstituutti.fi/sv/motionsrekommendationer/motionsrekommendation-for-over-65-aringar/
Välmående genom anpassad motion
Motionsrekommendationer per vecka för vuxna med nedsatt rörelseförmåga publicerad på svenska i april 2021.
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen:
https://ukkinstituutti.fi/sv/motionsrekommendationer/anpassade-motionsrekommendationer/
Viikoittainen liikkumisen suositus raskauden aikana (normaali raskaus).
Hyvää oloa odotusaikaan – omaa kehoa kuunnellen
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/
Soveltavan liikkumisen suositus: Soveltaen liikkumalla hyvinvointia
Viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille, joiden liikkuminen on vaikeutunut, kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 10.6.2020. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla soveltavan liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #soveltavasuositus
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/soveltavat-liikkumisen-suositukset
Liikkumisen vaikutukset – Missä ajassa liikkumista aloitteleva voi odottaa va...UKK-instituutti
Liikkumisen vaikutukset – Missä ajassa liikkumista aloitteleva voi odottaa vaikutuksia?
Infograafiin on koottu välittömästi saavutettavia liikkumisen vaikutuksia sekä säännöllisen liikkumisen tuomia terveyshyötyjä.
Tutustu liikkumisen vaikutuksiin tämän infograafin avulla. Lue lisää aiheesta UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/
Suositukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyynUKK-instituutti
Suositukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyyn
Lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyn ohjeistukset on koottu ensimmäistä kertaa suosituksiksi. Tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset on kohdennettu erikseen perheille, opettajille, valmentajille sekä päättäjille.
Suositus on laadittu eurooppalaisena yhteistyönä Erasmus+-rahoitteisessa PARIPRE-projektissa UKK-instituutin asiantuntijoiden johdolla. Suositus on julkaistu suomeksi 7.4.2022.
Tutustu suosituksiin tämän infograafin avulla. Lue aiheesta lisää UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/liikuntavammojen-ehkaisy/lasten-ja-nuorten-liikuntavammojen-ehkaisyn-suositukset/
Paluu urheiluun koronavirustaudin (COVID-19) jälkeenUKK-instituutti
Paluu urheiluun koronavirustaudin (COVID-19) jälkeen
Suositukset koronavirustaudin jälkeiseen urheiluun palaamiseen on päivitetty tammikuun 2022 lopussa. Asiantuntijaryhmän COVID-19-ohjeissa korostuvat asteittainen paluu ja voinnin tarkkailu. Ohje soveltuu myös kuntoilijoille ja aktiivisille liikkujille.
Tutustu päivitettyyn ohjeistukseen tämän infograafin avulla. Lue lisää aiheesta UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/asiantuntijaryhma-suosittelee-malttia-urheiluun-palaamisessa-koronavirustaudin-jalkeen/
7–17-vuotiaan lapsen ja nuoren liikkumissuositus: Reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunti päivässä
7.4.2021 julkaistussa kouluikäisten lasten ja nuorten liikkumissuosituksessa kuvataan parhaaseen tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi.
Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
Lasten ja nuorten liikkumissuositus laadittiin valtakunnallisessa liikuntapoliittisessa työryhmässä. Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Suosituksen julkistamistilaisuuden esitysmateriaalit ja muita tukimateriaaleja löytyy OKM:n ja Valtion liikuntaneuvoston kanssa sovitusti UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus: Vireyttä liikkumalla
Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 16.12.2019. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #vireyttäliikkumalla
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus
Infograafi: ikäihmisten liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia ja säästä...UKK-instituutti
Infograafiin on tiivistetty kooste ikäihmisten kaatumisista, lonkkamurtumista ja niiden kustannuksista Suomessa sekä tutkitusti tehokkaista keinoista ehkäistä kaatumisia ja lonkkamurtumia.
Lue lisää teemasta UKK-instituutin verkkosivuilta "Liikkuminen tuo säästöjä": https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkuminen-saastaa-rahaa/ikaihmisten-liikkumisen-edistaminen-vahentaa-kaatumisia-ja-saastaa-rahaa/
Viikoittainen liikkumisen suositus synnyttäneille (normaali synnytys).
Jaksamista vauva-arkeen – omat voimavarat huomioiden
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikunta-synnytyksen-jalkeen/
Motionsrekommendationen för gravida – må bra under graviditeten
Motionsrekommendationen per vecka för gravida (normal graviditet) publicerad på svenska i april 2021
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus
Motionsrekommendationen efter förlossningen – orka i vardagen med din baby
Motionsrekommendationen per vecka efter förlossningen (normal förlössning) publicerad på svenska i april 2021.
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus
Yleisimmät urheiluvammat kasvuikäisillä. Olli KattilakoskiUKK-instituutti
Liikuntalääketieteeseen erikoistuvan lääkäri Olli Kattilakosken esitys yleisimmistä kasvuikäisten urheiluvammoista Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten tunnistat ja toimit oikein?
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari LeppänenUKK-instituutti
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppäsen esitys lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisystä Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten siinä onnistutaan?
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari Leppänen
Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi Kolu
1. Liikkumattomuuden lasku kasvaa
–
vähäisen fyysisen aktiivisuuden
ja heikon fyysisen kunnon
yhteiskunnalliset kustannukset
5.4.2018 tiedotustilaisuus
Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti
Päivi Kolu, tutkija, UKK-instituutti
2. • Liikkumattomuuden määritelmä raportissa
• Mitä kustannuksia liikkumattomuus aiheuttaa?
• Terveydenhuollon & tuottavuuskustannukset
• Ikääntyvien koti- ja laitoshoidon kustannukset
• Tuloverojen menetys
• Työttömyysturvaetuudet
• Syrjäytymisen kustannukset
• Entä mitä huono kunto maksaa?
• Miten liikkumattomuuden hintaa voi pienentää?
2
Sisältö
17.4.2018
3. • UKK-instituutti: Päivi Kolu, Kari Tokola, Jani Raitanen,
Harri Sievänen, Tommi Vasankari
• Jyväskylän yo: Jaana Kari, Jaakko Pehkonen
• LIKES: Eino Havas, Tuija Tammelin
• Puolustusvoimat: Harri Koski, Kai Pihlainen, Matti
Santtila, Heikki Kyröläinen
• Ramboll Oy: Janne Jalava
ISO KIITOS TIIMILLE!
3
Tekijät
17.4.2018
6. • Terveydenhuollon suorat kustannukset -kustannuksia, joita muodostuu sekä
perus- että erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä ja vuodeosastopäivistä ja
lääkityksestä
• Tuottavuuskustannus -muodostuu tuotannon menetysten takia, kuten
sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja ennenaikaisista kuolemisista
• Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan terveysliikuntasuosituksen
mukaista reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa, jonka toteutus on jaettu
usealle päivälle viikossa. Liikunnan terveysvaikutusten saavuttamiseksi
terveysliikuntasuosituksen mukainen vähintään 2,5 tunnin reipastehoinen tai 75
minuutin rasittava liikunta-annos on suositeltavaa jakaa pienempiin kerta-
annoksiin tasaisesti viikon ajalle.
• Vähäinen fyysinen aktiivisuus -viikoittainen fyysisen aktiivisuuden määrä, joka
jää alle kestävyysliikuntasuosituksen raja-arvojen
• Termiä liikkumattomuus käytetään eräänlaisena summakäsitteenä kuvaamaan
sekä liian vähäistä fyysistä aktiivisuutta että runsasta paikallaanoloa
17.4.2018 6
Käsitteiden määrittely
7. • 1. Määritellä kattavasti, mitä liian vähäisen liikunnan yhteiskunnallisilla
kustannuksilla tarkoitetaan.
• 2. Selvittää onko fyysinen kunto yhteydessä yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
• 3. Selvittää onko fyysinen aktiivisuus ja liikunnan määrä yhteydessä
yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
• 4. Selvittää onko runsas istuminen ja muu paikallaanolon määrä yhteydessä
yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
• 5. Arvioida terveydenhuollossa jo käytössä olevan Liikuntaneuvonnan
palveluketjun ja käytäntöön helposti sovellettavan hoitohenkilökunnan
alaselkäkivun liikunta- ja neuvontaintervention kustannusvaikuttavuutta.
• 6. Rakentaa mallia, jolla fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja
paikallaanolon aiheuttamia kustannuksia voidaan jatkossa seurata.
17.4.2018 7
Raportin tavoite
8. • Vain joka neljäs 20–89 -vuotias kansalainen harrastaa
terveyden kannalta riittävästi kestävyysliikuntaa
viikoittain.
17.4.2018 8
Väestön fyysinen aktiivisuus
75% 25%
11. • Vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat
kustannukset ovat 595 miljoonaa euroa, joka on 3,0 %
Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.
• Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu
vuodessa 4.4 miljardia € kustannukset.
17.4.2018 11
Vähäisen fyysisen aktiivisuuden suorat &
tuottavuuskustannukset
12. • Väestön liikkumattomien osuuden vähentyminen 75
%:sta 70 %:iin toisi 214 miljoonan euron säästöt
vuodessa vähentyneiden suorien ja
tuottavuuskustannusten myötä.
• Liikkumattomien osuuden pieneneminen 75 %:sta
60 %:iin merkitsisi 665 miljoonan euron vuotuisia
säästöjä.
• Mikäli liikkumattomien osuus pienisi 50 %:iin, tarkoittaisi
se laskennallisesti 1,15 miljardin euron vuotuisia
säästöjä.
17.4.2018 12
Vähäisen fyysisen aktiivisuuden suorat &
tuottavuuskustannukset
15. • Arvion mukaan liikunnallisen elämäntavan yleistyminen
vähentäisi ikääntyvän väestön vuotuisia koti- ja
laitoshoidon kustannuksia vuosittain noin 150 miljoonalla
eurolla.
17.4.2018 15
Ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannukset
17. • Harrastustoiminnan, kuten liikunnan, avulla on
mahdollista ehkäistä syrjäytymistä, mutta myös
edesauttaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle
jääneen nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan.
• Arviomme mukaan 5–10 % nuorten syrjäytymisestä olisi
ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä, mikä
tarkoittaisi yhteiskunnalle 70–140 miljoonaa euroa
vähäisempiä kustannuksia.
17.4.2018 17
Liikkumattomuuden hinta /syrjäytyminen
22. • Mikäli Puolustusvoimien kuntotulosten ja
sairauspoissaolojen yhteys olisi yleistettävissä
työväestöön, tarkoittaisi heikkokuntoisten määrän 7-
kertaistuminen 234 miljoonan euron vuotuisia
kustannuksia.
17.4.2018 22
Huono kunto & sairauspoissaolot
23. • Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on positiivisesti
yhteydessä koulutusvuosien määrään ja
todennäköisyyteen korkea-asteen koulutukselle.
• Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on positiivisesti
yhteydessä todennäköisyyteen, että henkilöllä on
vähintään jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Tulos on
nähtävissä erityisesti pojilla.
• Liikunta-aktiivisuuden väheneminen 12 ja 15 ikävuoden
välillä on yhteydessä korkea-asteen koulutuksen
alhaisempaan todennäköisyyteen.
17.4.2018 23
Nuoruuden liikunta ja työurat
26. • Keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35-
vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän
vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa
työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin
verrattuna.
• Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4–2,8 miljardia
euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa
euroa vuodessa.
17.4.2018 26
Tuloverot ja työttömyysetuudet & liikunta
27.
28. • Keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35-
vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän
vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa
työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin
verrattuna.
• Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4–2,8 miljardia
euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa
euroa vuodessa.
17.4.2018 28
Tuloverot ja työttömyysetuudet & liikunta
29. • Global Burden of Disease -verkoston laskelmien mukaan
tulevaisuudessa Suomenkin terveydenhuollon suorien
kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja
58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014
kustannuksiin.
• Kustannusten kasvun hillintäkin tulevaisuudessa voisi
olla liikkumattomuuden näkökulmasta hyvin kannattavaa.
• Potentiaali on suuri, koska niin harva meistä täyttää
suositukset!
17.4.2018 29
Entä kustannukset tulevaisuudessa?
30. • Väestötason toimenpiteet arjen liikkumisen edistämiseksi
(toisaalta kaavoitus, rakentaminen ym. ja toisaalta kannusteet
esim. sähköpyörä).
• Vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia toimenpiteitä tulisi
toteuttaa merkittävästi nykyistä enemmän liikkumattomuuden
yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttamiin riskiryhmiin,
kuten elintapasairauksia omaaviin tai suuren riskin henkilöihin,
syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, kaiken ikäisiin huonon
fyysisen kunnon omaaviin henkilöihin ja heikentyneen
toimintakyvyn omaaviin ikääntyneisiin (vaikuttavuuden
mittaaminen on oleellista – tieto myös omille ”valmentajille” /
hoitajille / lääkäreille).
17.4.2018 30
Mitä kannattaisi tehdä?
31. CDC:n suositusten päivitys
• 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committeen
raporttiluonnoksen poimintoja:
• 10 min aikaraja poistuu – lyhyempi kestoinenkin liikkuminen on
hyväksi!
• Light physical activity – korvaamalla kevyellä liikkumisella
paikallaanoloa, voi vähentää kuolemanriskiä, sydänkuolleisuutta,
tyypin 2 DM.
• Henkilö joka ei täytä liikuntasuositusta – hyötyy paikallaanolon
vähentämisestä, MVPA:n lisäämisestä tai näiden yhdistelmästä.
• Enää ei riitä, että kirjataan vain ne ”varsinaiset viikon
liikuntahetket”, vaan tarvitaan koko paikallaanolon ja
liikkumisen spektri!
32. Suomessa löytyy mitattua väestötietoa
– olemme siis jo uusien suositusten mukaisesti
näitä seuranneet