Kuka maksaa ja mitä? Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen vaikutukset ja oikeudenmukaisuus. Maria Vaalavuo (toim.)

1. 6.4.2018 1
Kuka maksaa ja mitä?
Sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksujen kohdentuminen,
vaikutukset ja oikeudenmukaisuus

2. Selvityshankkeen tavoitteet
1. Tuottaa tietoa lainsäädännön uudistamisen pohjaksi
2. Esitellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen
nykytilaa Suomessa
3. Analysoida asiakasmaksujen kohdentumista väestössä
Suomessa vuonna 2015
4. Tarkastella kansainvälisiä käytäntöjä
5. Esittää suunnitelma asiakasmaksujen integroimiseksi SISU-
mikrosimulointimalliin
6.4.2018 2

3. Selvityksen pääviestit:
1. Asiakasmaksujen rooli
 Puolet väestöstä maksoi sote-asiakasmaksuja vuoden 2015
aikana.
 Asiakasmaksutuotot olivat yhteensä noin 1,4 mrd euroa,
maksuilla katettiin 7% kuntien sote-palveluiden
kustannuksista.
 Asiakasmaksut kohdistuvat eniten pienituloisille sairaille ja
suhteessa henkilön tuloihin maksurasite on suurempi
pienituloisilla, eli asiakasmaksut ovat regressiivinen sote-
rahoituksen muoto.
 Henkilöiden toimeentulon ja maksurasitteen tarkastelussa
asiakasmaksujen ohella tulisi ottaa huomioon myös
lääkkeiden omavastuut sekä terveydenhuoltoon liittyvät muut
maksut.
6.4.2018 3

4. Selvityksen pääviestit:
2. Kansalaisten yhdenvertaisuus
 Kuntien välillä on eroja asiakasmaksuissa, sillä kaikki kunnat
eivät peri asiakkailta nykylainsäädännön mukaisia
enimmäismaksuja.
 Tämä seikka olisi hyvä ottaa huomioon keskustelussa
kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja
terveyspalveluissa.
 Sote-uudistuksen myötä asiakasmaksuja tulisi tarkastella
valtakunnallisesti maakuntien välisten erojen seuraamiseksi.
6.4.2018 4

5. Selvityksen pääviestit:
3. ”Katastrofaaliset” maksut
 Nk. katastrofaalisia kustannuksia, eli kun kaikki
asiakasmaksut ja omavastuut ylittivät 40% henkilön
käytettävissä olevista tuloista, aiheutui noin prosentille
väestöstä eli noin 55 000 henkilölle.
 Maksualennusten ja -vapautusten käyttöä (nykyinen §11)
tulisi jatkossa ohjata, soveltaa ja seurata järjestelmällisemmin
korkean maksurasitteen ja toimeentulotukeen turvautumisen
ehkäisemiseksi.
 Kyselytutkimusten mukaan asiakasmaksut ovat este
palveluiden käytölle tietyissä väestöryhmissä.
6.4.2018 5

6. Selvityksen pääviestit:
4. Jatkotutkimuksen tarve
 Suomessa tulisi tutkia perusteellisemmin asiakasmaksujen
vaikutuksia palveluiden käyttöön eri palveluissa ja
väestöryhmissä.
 Tietopohjan parantaminen asiakasmaksujen säännöllisen
seuraamisen perustaksi olisi tarpeellista.
 Mikrosimuloinnin menetelmien kehittäminen ja käyttö
asiakasmaksujen vaikutusten arvioinnissa on tärkeää.
 Mikrosimuloinnin luotettavuuden parantamiseksi vaaditaan
tutkimustuloksia hintajoustoista.
6.4.2018 6

7. Nykyinen lainsäädäntö
 Sote-asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa
(734/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (912/1992)
 Lainsäädäntö määrää enimmäismaksut, mutta kunnat voivat
päättää alemmista maksuista tai palveluiden
maksuttomuudesta
 Sosiaalihuoltolain mukaisista asumispalveluista ei ole
yksityiskohtaista sääntelyä
 Kuntien välillä on siten merkittäviä eroja asiakasmaksujen
tasossa
6.4.2018 7

8. Sote-asiakasmaksut ja omavastuut
 Sote-asiakasmaksut voidaan jakaa kolmeen ryhmään
– Tasasuuruiset maksut (esim. terveyskeskuksen lääkärin vastaanotto)
– Tulosidonnaiset maksut (esim. pitkäkestoinen laitoshoito ja säännöllinen
kotihoito)
– Suun terveydenhuollon maksut (eivät tuloihin sidottu)
 Tasasuuruisia maksuja (pl. lyhytaikaisen vuodeosastohoidon
ylläpitomaksu) ei tarvitse maksaa maksukaton täyttymisen jälkeen
(683 € vuonna 2018)
 §11 perusteella voi myös saada vapautuksen maksuista tai
maksualennuksen, mutta pykälän soveltaminen ei ole asiantuntija-
arvioiden mukaan järjestelmällistä
 Lisäksi suomalaiset maksavat Kelan korvausten jälkeen lääkkeiden,
matkojen ja yksityisten palveluiden käytöstä aiheutuvia omavastuita
6.4.2018 8

9. Asiakasmaksujen kohdentuminen väestössä
 Maksetuista asiakasmaksuista ei kerätä tietoja kansallisesti
yksilötasolla
 Analyysissamme arvioitiin maksut palveluiden käyttöön
perustuen lainsäädännön enimmäismaksujen ja joissain
tapauksissa kuntakohtaisten käytäntöjen perusteella
 Käytössä oli koko Suomen väestöä koskeva rekisteriaineisto
vuodelta 2015; Kelan tietoja (omavastuut) koskien käytössä
oli 70 % otos väestöstä

10. 6.4.2018 10

11. Maakuntien välillä on eroja asiakasmaksuja
maksaneiden osuuksissa
6.4.2018 11

12. 6.4.2018 12

13. 6.4.2018 13

14. Lähes puolet kaikista tasasuuruisista
asiakasmaksuista kohdistuu kymmenesosalle
tasasuuruisia maksuja maksaneista
6.4.2018 14

15. Maksukatot helpottivat yli 300 000 asukkaan
maksutaakkaa; tasasuuruisia asiakasmaksuja koskeva
kunnallinen maksukatto kosketti 160 000:ta henkilöä
6.4.2018 15
Kunnallinen
maksukatto 2,9 % Lääkekatto 3,3 %
Matkakatto
0,5 %
Kaikkikatot 0,1 %
Jokin katto 6,0 %
Kunnallinen ja
matkakatto 0,2 %
Kunnallinen ja
lääkekatto 0,6 %
Lääkekatto ja
matkakatto 0,2 %

16. Kunnallinen maksukatto täyttyi 2015 maakunnissa
erisuuruisissa väestön osuuksissa
6.4.2018 16
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
4,00
4,50
%
Vuonna 2015 kunnallinen maksukatto oli 679 €
Keskimäärin 2,9%:lla väestöstä

17. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen rakenne
ikäryhmittäin (km. €/vuodessa)
6.4.2018 17
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
0-17v. 18-24v. 25-54v. 55-64v. 65-74v. 75v.+
Euroa(keskiarvo)vuodessa
Yksityisten palveluiden omavastuut
Matkojen omavastuut
Lääkkeiden omavastuut
Suun terveydenhuollon
asiakasmaksut
Tulosidonnaiset asiakasmaksut
Tasasuuruiset asiakasmaksut
Maksut yli 1 800 €
75 vuotta täyttäneillä

18. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen rakenne
tuloluokittain (km. €/vuodessa)
6.4.2018 18
0
100
200
300
400
500
600
700
800
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Euroa(keskiarvo)vuodessa
Tuloluokka
Yksityisten palveluiden omavastuut
Matkojen omavastuut
Lääkkeiden omavastuut
Suun terveydenhuollon
asiakasmaksut
Tulosidonnaiset asiakasmaksut
Tasasuuruiset asiakasmaksut
Korkeimmat kokonaismaksut
2.-4. tulokymmenyksessä
Pienituloisimmat Suurituloisimmat

19. Kansainvälisiä käytäntöjä
 Suomessa käytössä olevat erilliset maksukatot terveyspalveluiden,
lääkkeiden ja matkakustannusten osalta nousevat
yhteissummaltaan noin 1 600 euroon vuositasolla. Raportissa
tarkasteltuihin maihin verrattuna kattojen erillisyys ja toisaalta
kattojen taso näyttäytyvät korkeina verrokkimaihin suhteutettuina.
 Asiakasmaksujen vaikutus perusterveydenhuollon palveluiden
käyttöön on arvioiden mukaan suurempi kuin erikoissairaanhoidon
palveluiden käyttöön. Esimerkiksi Tanskassa ja Englannissa
perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan asiakasmaksuja.
 Toisaalta esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa suunterveydenhuolto
kuuluu aikuisväestön osalta täysin itse maksettavien palveluiden
piiriin, kun taas Suomessa myös aikuisväestö on luettu kuuluvaksi
julkisesti järjestetyn hammashuollon palveluiden piiriin.
6.4.2018 19

20. Terveydenhuollon asiakasmaksujen kustannusten
osuus kotitalouksien kulutuksesta (osuus %), 2014
6.4.2018 20
0
1
2
3
4
5
6
%

21. Mikrosimuloinnin avulla asiakasmaksumuutosten
ennakkoarviointi helpottuu
 Mikrosimuloinnissa yksilötasoiseen aineistoon sovelletaan kokoelmaa
erilaisia laskentasääntöjä.
 SISU-malli on Tilastokeskuksen ylläpitämä staattinen mikrosimulointimalli,
johon on koodattu Suomen verotus- ja sosiaaliturvaetuuslainsäädäntö.
Pohja-aineistona käytetään n. 800 000 henkilön rekisteriotosta.
 Nykyisellään SISU-mallin avulla voidaan arvioida lainsäädännön muutosten
yhteisvaikutuksia esimerkiksi kotitalouksien toimeentuloon, väestön
tulonjakoon, verotuloihin ja kannustimiin.
 Hoitoilmoitusrekistereissä on sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttötiedot,
mutta maksutiedot puuttuvat. Käyntien ja lainsäädännön perusteella
voidaan kuitenkin päätellä asiakasmaksut.
 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen ja niihin liittyvän
lainsäädännön vieminen SISU-malliin mahdollistaisi myös
asiakasmaksumuutosten yhteisvaikutusten arvioinnin ennakkoon.
6.4.2018 21

22. Linkki julkaisuun:
http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25903
6.4.2018 22