Kommenttipuheenvuoro Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kunnan muuttuva rooli
ehkäisevässä päihdetyössä
Päihdepäivät 17.5.2018
Varatoimitusjohtaja
Hanna Tainio

2. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt 23.05.2018
2
11,7%

3. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt 23.05.2018
3

4. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt 23.05.2018
4

5. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt Lähde: VM 28.4.2017/Kuntaliitto
Muut tulot 4 %
Materiaalin ostot
8 %
Palvelujen ostot
9 mrd. €
22 %
Avustukset 5 %
Lainanhoito 5 %
Investoinnit 17 %
Palkat
8 mrd. €
34 %
Rahoitus ym. 12 %
Verotulot
12 mrd. €, 48 %
siitä:
- Kunnallisvero 35 %
- Yhteisövero 5 %
- Kiinteistövero 8 %
Opetus- ja
kulttuuritoimi
14 mrd. €
58 %
(toimintamenot
+ investoinnit)
Muut tehtävät
7 mrd. €
30 %
Sosiaali- ja
terveystoimi
20 mrd. €
47 %
(toimintamenot
+ investoinnit)
Palvelujen ostot
4 mrd. €, 15 %
Valtionosuudet
2 mrd. €, 10 %
Toimintatulot
7 mrd. €, 28 %
Muut tulot 7 %Muut menot 1 %
Palkat
16 mrd. €
36 %
Muut henk.
menot 10 %
Verotulot
22 mrd. €, 50 %
siitä:
- Kunnallisvero 42%
- Yhteisövero 4 %
- Kiinteistövero 4 %
Valtionosuudet
9 mrd. €, 20 %
Opetus- ja
kulttuuritoimi
14 mrd. €
31 %
(toimintamenot +
investoinnit)
Muut tehtävät
7 mrd. €
16 %
Rahoitus ym. 6 %
Toimintatulot
9 mrd. €, 20 %
Lainanotto 6 % Lainanotto 7 %
Muut henk.menot 9 %
Avustukset 5 %
Lainanhoito 11 %
Materiaalin ostot 8 %
Investoinnit 11 %
Muut menot 3 %
Maakunnille siirtyvä osuus noin 20 mrd. €
ARVIO VUODELLE 2017 noin 44 mrd. € HAHMOTELMA VUODESTA 2020 noin 24 mrd. €
Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa
- tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja menot
Vertailuna
- Valtion tae 2017
55,5 mrd. €
- OKM:n hall.ala
6,76 mrd. €
23.05.2018

6. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt 23.05.2018
6

7. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa?
Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen
Elinympäristön kehittäminen
Paikallisen identiteetin ja
demokratian edistäminen
Hyvinvoinnin
edistäminen
• Varhaiskasvatus
• Esi- ja perusopetus
• Lukiokoulutus
• Ammatillinen koulutus
• Vapaa sivistystyö
• Taide- ja kulttuuripalvelut
• Kirjastopalvelut
• Nuorisopalvelut
• Liikuntapalvelut
• Paikkakunnan vetovoimaisuus
• Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä
nuorisotyö, työpajat, työttömyyden
pitkittymisen ehkäisy,
kaupunginosatyö
• Kotouttaminen
• Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta,
kehittämishankkeet, yritystontit,
alueen markkinointi, avoin data
• Resurssiviisaat toimintatavat
• Maapolitiikka
• Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
• Liikenne, joukkoliikenne,
• Tieverkkojen rakentaminen
ja ylläpito
• Vesihuolto
• Jätehuolto
• Energiantuotanto ja -jakelu
• Rakennusvalvonta
• Asuntotoimi
• Ympäristönsuojelu ja terveellisen
elinympäristön turvaaminen
• Turvallisuudesta ja varautumisesta
huolehtiminen
• Monipuoliset
osallistumismahdollisuudet
• Paikallinen yhteisöllisyys
• Viestintä ja vuorovaikutus
• Vaalit ja edustuksellinen demokratia
• Kansalaisjärjestöjen
toimintamahdollisuudet
• Asukkaiden omaehtoinen toiminta

9. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt 23.05.2018
9

10. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Ehkäisevän päihdetyön lain säätämisen
jälkeen (uudelleen) rakennetut
ohjausrakenteet tulee uudistaa vastamaan
uutta rakennetta ja tehtäväjakoa
-
STM:n ja THL:n rooli suhteessa kuntaan,
joka ei ole enää vastaa sotesta?
23.05.2018
10

11. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Ehkäisevän päihdetyön ohjausrakenne
23.05.2018
11
Nyt 2020 -> (luonnos)
Lähde: THL.fi/ehkäisevä päihdetyö

12. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Tulevaisuudessa lähes kaikki
toiminta näyttäisi vähintään osin
perustuvan sopimusohjaukseen
-
Saavutetaanko yhteinen näkemys
siitä, mistä halutaan sopia ja mihin
halutaan panostaa?
23.05.2018
12

13. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
HE 15/2017: 3 luvun 15 pykälän
perustelut
• Neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen
liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta
» Kuntien ja maakuntien valtuustojen hyväksymä lopputulos
• Neuvottelutuloksen pohjalta voitaisiin laatia tarvittaessa asiaa tarkentavia
tehtäväalakohtaisia yhteistyösopimuksia.
• Kunnilla ja maakunnilla yhteinen vastuu alueen
asukkaiden hyvinvoinnista palvelujen järjestäjänä sekä
alueen ympäristöstä, sen kehityksestä ja taloudellisesta
kestävyydestä
» suunnittelu, kehittäminen ja ennaltaehkäisevä työ ylittävät
kuntien ja maakuntien organisaatiorajat

14. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Aihekohtainen
yhteistyösopimus A
Aihekohtainen
Yhteistyösopimus B
Aihekohtainen
yhteistyösopimus C
Yhteistyöneuvottelut (valtuustojen väliset)
Lopputulos: Muistio tai strategisen
tason yhteistyösopimus
Maakunta Kunta
Yhteistyö, tavoitteet ja työnjako
Hyvinvointinäkökulmat?
->
Mistä hyten kannalta on
tärkeä sopia?
Esim. Työllisyys, kotouttaminen, elintapaohjaus, ehkäisevä päihdetyö,
asumisen järjestäminen, terveysliikunta…jne. Miten sovitaan? Kuka
vastaa? Kenen vastuulla ja kuka resursoi?

15. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
HYTE-kannusteista ratkaisu
HYTEn ja EPT:n vahvalle asemalle
tulevaisuuden kunnissa ja
maakunnissa?
23.05.2018
15

16. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt 23.05.2018
16
Kuntien HYTE-kertoimet
Mukana ainoastaan yksi EPT-mittari (tulos) = 8. ja 9 luokkalaisten päivittäinen tupakointi

17. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Miten kannustinrahan määrä
lasketaan?
• Alustavasti on kaavailtu, että jaettava summa olisi noin 57
miljoonaa euroa (!). Tämä ei ole korvamerkittyä, vaan
yleiskatteellista, eli se sisältyy kunnan saamaan
valtionosuuteen. Kunta voi käyttää saamansa summan
valtionosuuden perusteissa osoitettujen tehtävien
hoitamiseksi.
• Käytännössä kunnan saama summa lasketaan seuraavasti:
» Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan
asukasluku x kunnan hyte-kerroin.
• Esimerkiksi 10 000 asukkaan kunta voi saada hyte-työn
onnistumisesta riippuen vaikkapa
17 €/asukas x 10 000 asukasta x 0,4 = 68 000 euroa tai
17 €/asukas x 10 000 asukasta x 0,8 = 136 000 euroa
23.05.2018
17
Lähde: THL.fi/hytekerroin

18. (1/2)Maakuntien rahoitus 1

19. Maakuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin
- Maakuntien rahoituslaki 12 §
• Kannustaa ja tukee maakuntia
• kansansairauksien ehkäisyyn
• ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien
vähentämiseen
• syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen
edistämiseen
• Sovelletaan ensi kerran vuonna 2023
• Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1% (n. 170 milj.€)
• Määräytyy maakunnan toiminnan ja toiminnan tulosten perustella
• Indikaattorit
• Toimintaa kuvaavat indikaattorit kuvaavat maakunnan hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen toimia
• Tulosindikaattorit mittaavat maakunnan väestön hyvinvoinnin ja
terveydentilan muutosta

20. Maakuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin -
indikaattorit
Merkittävimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit
1. Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (toiminta)
2. Kouluterveydenhuollon 8-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (toiminta)
3. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabetes-riskissä oleville (Käypä hoito – suositus) (toiminta)
4. Alkoholin käytön mini-intervention toteutuminen niillä terveydenhuollon asiakkailla, joilla AUDIT-testin pistemäärä on ≥
6 pistettä naisilla ja ≥ 8 miehillä kalenterivuonna (Käypä hoito - suositus), (toiminta)
5. Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti(MPR) rokotuskattavuus (%) (toiminta)
Ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit
6. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat (tulos)
7. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos)
Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit
8. Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat nuoret, % 20-24 –vuotiaista (tulos)
9. Työttömien terveystarkastukset, toteutuneet terveystarkastukset ( 1krt/v) suhteessa työttömien kokonaismäärään
(toiminta)
10.Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % 25-64 –vuotiaista (tulos)
11.Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos)
12.Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25 - 80 v. /100 000 vastaavanikäistä alimmassa
tuloviidenneksessä (tulos)

21. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mahdollisuuksia
• Toiminnalla on raittiustyön kautta pitkät perinteet
• Erillislaki EPT-toiminnasta olemassa
» Ainoa hyte-erillislaki, joka säätelee toimintaa
» Päivitetään vastaamaan uutta hallintorakennetta, lakiin lisätään maakunnan
rooli
» Aikataulu vasta syksyllä?
• EPT –toimintaohjelma ja
• Erillisresurssia toimeenpanoon on olemassa
• EPT-koordinaatiorakenne on olemassa (AVIt)
• EPT-tiedontuotanto erittäin aktiivista (THL)
• Kunnat ovat jo pitkään kehittäneet vaikuttavaa hyvinvoinnin
koordinointia ja hyvinvointijohtamista, jossa EPT on myös ollut
(osin) mukana
» Kunnat pitävät hyvinvointijohtamista tärkeänä (mm. KL:n Kunta hyvinvoinnin
edistäjänä verkostoprojekti)
» Monet EPT-menetelmät ovat laajassa käytössä osana perustyötä ja toisaalta
poikkihallinnollista EPT-toimintaa on määrätietoisesti juurrutettu jo pitkään
23.05.2018
21

22. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Haasteita
• EPT -toimeenpano ja menetelmät jakautuvat jatkossa usean tahon vastuulle
» Mm. osa varsinaisista menetelmistä (esim. mini-interventio) siirtyy pääasiassa sote-
keskuksiin, joilla todennäköisesti hyvin vähän tietoa EPT-kokonaisuudesta
• Kaikki vanhat yhteistyörakenteet pirstaloituvat ja ne täytyy rakentaa uudelleen
» Osa EPT:stä on nyt organisoitunut kokonaisuudessaan soten alaisuuteen ja sote-henkilöstö
koordinoi tekemistä
» EPT on edelleen osin erillään muusta hyte-toiminnasta
» Sote-keskusten rooli konkreettisessa menetelmien käytössä (vrt. sopimusten keskeinen
rooli)
» Mitkä hyte-toiminnot käytännössä tulevaisuuden kunnassa ja uusissa maakunnissa
lunastavat paikkansa ja saavat resursseja, mitkä eivät? (vrt. alkoholiuudistus ja kansan
nykyinen sallivampi alkoholipolitiikkaa)
» Lunastaako ehkäisevä päihdetyö paikkansa tulevaisuuden kunnassa ilman sotea?
• HYTE-kertoimet: Miten ne tosiasiassa ohjaavat kuntia ja maakuntia panostamaan
hyte-toimintaa?
» Ehkäisevän päihdetyön ja sen vaikuttavuuden mittarit vain ohuesti mukana hyte-
kertoimissa (vrt. hyte-kertointen prosessi- ja tulosindikaattorit)
» Tehdäänkö sellaisia asioita, joiden suoria tuloksia ja vaikuttavuutta on vaikea mitata?
» Riittävätkö kannusteet?
» Riittävätkö rahat vaikuttavaan ehkäisevään toimintaan?
23.05.2018
22

23. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Haasteita
• Tietoisuus ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen menetelmistä on
edelleen osin heikkoa niin kunnissa kuin
maakuntavalmistelussa
» Panostusten suoria hyötyjä on vaikea mitata ja osoittaa
» Mittareista ollaan eri yhteiskuntalohkoilla erimielisiä (vrt. Pakka-
toimintamalli ja saatavuuden rajoittaminen tehokkaana
alkoholihaittojen ehkäisykeinona)
• Uusi alkoholilaki ja alkoholilain valvonta
» Mitä pitkän tähtäimen vaikutuksia päihteiden käytölle lakimuutos
aiheuttaa?
» Lupakäytäntö uudistunut monella tavalla
» Osassa maakuntia valvonta sijoittunee elinkeinotoimen yhteyteen?
• Uudet toiminnalliset riippuvuudet ja niiden ehkäisy?
» Netti- ja someriippuvuus?
» Elääkö lainsäädäntö ja EPT-toiminta ajassa? (vrt. peliriippuvuuden
heikko auttamisrakenne tällä hetkellä)
23.05.2018
23