Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Järjestöbarometri on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, niiden arjesta, huolista ja tulevaisuuden haasteista.
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!Työterveyslaitos
Kuopiossa 15.2.2018 pidetty Pohjois-Savon Tyhyverkoston verkostotapaaminen "Se on meistä kiinni! Mielekkyyttä työhön yhdessä ja yksin", puhujana Jaana Lerssi-Uskelin
HAMKin hevostalouden agrologiopiskelijat toteuttivat lokakuussa 2015 fiilisbarometrin, jonka tuloksia esiteltiin Hevosyrittäjäpäivillä Nokialla. Mitä kuuluu hevosalalla työskenteleville? Barometrin kysymykset koskettivat niin yrittäjiä kuin harrastajia. Miten kysyntä ja kannattavuus koetaan tänä päivänä, ja millaisia vinkkejä yrittäjillä on yrittäjyyttä harkitseville?
Ari-Matti Näätänen: Sosiaalibarometri 2017. Ennakkotuloksia toimeentulotuen Kela-siirrosta. Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!Työterveyslaitos
Kuopiossa 15.2.2018 pidetty Pohjois-Savon Tyhyverkoston verkostotapaaminen "Se on meistä kiinni! Mielekkyyttä työhön yhdessä ja yksin", puhujana Jaana Lerssi-Uskelin
HAMKin hevostalouden agrologiopiskelijat toteuttivat lokakuussa 2015 fiilisbarometrin, jonka tuloksia esiteltiin Hevosyrittäjäpäivillä Nokialla. Mitä kuuluu hevosalalla työskenteleville? Barometrin kysymykset koskettivat niin yrittäjiä kuin harrastajia. Miten kysyntä ja kannattavuus koetaan tänä päivänä, ja millaisia vinkkejä yrittäjillä on yrittäjyyttä harkitseville?
Ari-Matti Näätänen: Sosiaalibarometri 2017. Ennakkotuloksia toimeentulotuen Kela-siirrosta. Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
SOSTE selvitti suomalaisten järjestöjen sekä niiden yhtiöiden tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lue lisää osoitteesta http://www.soste.fi/ajankohtaista/lahes-tuhat-jarjestoa-tuottaa-sosiaali-ja-terveyspalveluja.html.
Keskustelutilaisuus arpajaislaista SOSTEn jäsenyhteisöille 21.3.2016. Alustajana Vertti Kiukas.
Arpajaislakiesitys lähti lausunnoille maaliskuun puolessa välissä. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin arpajaislakiesitystä ja avustusasetuksia. Aiheesta alusti SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja keskusteluun johdatti SOSTEn hallituksen puheenjohtajan Jukka Tahvanainen.
RAY, Veikkaus ja Finntoto yhdistyvät uudeksi peliyhtiöksi vuoden 2017 alusta. Maan hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin ja mahdollistaa pelituotteiden vastuullisen kehittämisen. Mutta miten fuusio vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaan?
Huhtikuussa 2016 julkaistu Sosiaalibarometrin erityistarkastelu, pureutuu neljään ajankohtaiseen teemaan: toimeentulotuen Kela-siirtoon, perustuloon, sote-uudistukseen sekä asumiseen ja toimeentuloon.
Lue tiiviistä esityksestä pääkohdat.
Yleisesitys Järjestöbarometrin keskeisistä tuloksista.
Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Järjestöbarometri on ilmestynyt vuodesta 2006 ja sen tuottaa SOSTE.
Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.
Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.
Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Suomalaisorganisaatiot jäävät globaalin keskiarvon alle organisatorisessa ketteryydessä. Ketteryytta estävien tekijöiden joukossa mm. henkilöstön sitoutuminen ja jäykkä kulurakenne.
Ihmisanalytiikalla ennustettavuutta henkilöstöjohtamiseen 15.3.Integrata Oy
Mitä yrityksen kannattaa tehdä aloittaakseen HR-raportoinnin hyödyntämisen? Mitä henkilöstötilinpäätöksellä — tuolla pahimmillaan byrokraattisella tuskantuotoksella — olisi todellisuudessa annettavanaan ennustavalle ja tietopohjaiselle henkilöstöjohtamiselle?
Analytiikan mahdollisuudet työhyvinvoinnin johtamisessa - Jaana SaramiesJaana Saramies
Analytiikka voi viedä henkilöstön ja työhyvinvoinnin johtamisen uudelle tasolle. Tiedätkö sinä, mitä mahdollisuuksia analytiikka tuo työhyvinvoinnin seuraamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen?
Oheisesta esityksestä löydät vastauksia kysymyksiin:
- Miksi johtaa työhyvinvointia?
- Mitä analytiikka ja henkilöstöanalytiikka ovat?
- Mitä taitoja niiden hyödyntäminen edellyttää HR-asiantuntijalta?
- Millaisilla mittareilla työhyvinvointia ja sen vaikuttavuutta voi seurata?
- Miksi siirtyä pelkästä metriikasta (mittareista) analytiikkaan?
- Kenen tulisi seurata työhyvinvoinnin analytiikkaa? Miksi ja miten?
Tässä esityksessä referoin työhyvinvointivalmentajan lopputyöni. Ensiesitys 29.6.2018 koulutuksen päätöspäivässä.
Jaana Saramies, people analytiikan sanansaattaja ja intomieli
- Aina valmis keskustelemaan ja verkostoitumaan!
SOSTE selvitti suomalaisten järjestöjen sekä niiden yhtiöiden tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lue lisää osoitteesta http://www.soste.fi/ajankohtaista/lahes-tuhat-jarjestoa-tuottaa-sosiaali-ja-terveyspalveluja.html.
Keskustelutilaisuus arpajaislaista SOSTEn jäsenyhteisöille 21.3.2016. Alustajana Vertti Kiukas.
Arpajaislakiesitys lähti lausunnoille maaliskuun puolessa välissä. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin arpajaislakiesitystä ja avustusasetuksia. Aiheesta alusti SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja keskusteluun johdatti SOSTEn hallituksen puheenjohtajan Jukka Tahvanainen.
RAY, Veikkaus ja Finntoto yhdistyvät uudeksi peliyhtiöksi vuoden 2017 alusta. Maan hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin ja mahdollistaa pelituotteiden vastuullisen kehittämisen. Mutta miten fuusio vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaan?
Huhtikuussa 2016 julkaistu Sosiaalibarometrin erityistarkastelu, pureutuu neljään ajankohtaiseen teemaan: toimeentulotuen Kela-siirtoon, perustuloon, sote-uudistukseen sekä asumiseen ja toimeentuloon.
Lue tiiviistä esityksestä pääkohdat.
Yleisesitys Järjestöbarometrin keskeisistä tuloksista.
Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Järjestöbarometri on ilmestynyt vuodesta 2006 ja sen tuottaa SOSTE.
Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.
Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.
Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Suomalaisorganisaatiot jäävät globaalin keskiarvon alle organisatorisessa ketteryydessä. Ketteryytta estävien tekijöiden joukossa mm. henkilöstön sitoutuminen ja jäykkä kulurakenne.
Ihmisanalytiikalla ennustettavuutta henkilöstöjohtamiseen 15.3.Integrata Oy
Mitä yrityksen kannattaa tehdä aloittaakseen HR-raportoinnin hyödyntämisen? Mitä henkilöstötilinpäätöksellä — tuolla pahimmillaan byrokraattisella tuskantuotoksella — olisi todellisuudessa annettavanaan ennustavalle ja tietopohjaiselle henkilöstöjohtamiselle?
Analytiikan mahdollisuudet työhyvinvoinnin johtamisessa - Jaana SaramiesJaana Saramies
Analytiikka voi viedä henkilöstön ja työhyvinvoinnin johtamisen uudelle tasolle. Tiedätkö sinä, mitä mahdollisuuksia analytiikka tuo työhyvinvoinnin seuraamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen?
Oheisesta esityksestä löydät vastauksia kysymyksiin:
- Miksi johtaa työhyvinvointia?
- Mitä analytiikka ja henkilöstöanalytiikka ovat?
- Mitä taitoja niiden hyödyntäminen edellyttää HR-asiantuntijalta?
- Millaisilla mittareilla työhyvinvointia ja sen vaikuttavuutta voi seurata?
- Miksi siirtyä pelkästä metriikasta (mittareista) analytiikkaan?
- Kenen tulisi seurata työhyvinvoinnin analytiikkaa? Miksi ja miten?
Tässä esityksessä referoin työhyvinvointivalmentajan lopputyöni. Ensiesitys 29.6.2018 koulutuksen päätöspäivässä.
Jaana Saramies, people analytiikan sanansaattaja ja intomieli
- Aina valmis keskustelemaan ja verkostoitumaan!
Järjestöbarometrin erillistarkastelussa kuvataan soteyhdistyskentän muutoksia vuosina 2005-2014.
Uusia yhdistyksiä rekisteröidään edelleen runsaasti. Kymmenen viime vuoden aikana niitä on rekisteröity vuodessa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin 1900-luvulla keskimäärin. Myös sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on syntynyt vähintään samaan tahtiin kuin 1900-luvulla.
Vaikka viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet sosiaalisen median ja siellä viriävän kansalaistoiminnan laajenemisen aikaa, yhdistystoiminta yleensä ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistystoiminta ei ole korvautunut muulla tavoin järjestetyllä kansalaistoiminnalla.
Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Näkökulmia Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan SOSTEn hallitusohjelmatavoitteiden sekä jäsenjärjestöjen kannalta tarkasteltuna.
Vertti Kiukkaan esitys Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa 11.6.2015.
9. Järjestöjohtamisen yleisimpiä
haasteita
• Toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyvät
kysymykset ja henkilöstöön/henkilöstöhallintoon
liittyvät tekijät - talouden ja henkilöstön hallinnointi
vie ajan strategiselta kehittämis- ja
asiantuntijatyöltä
• Työn pirstaleisuus sekä rahoituksen epävarmuus
• Vuorovaikutus luottamusjohdon kanssa
12. Työtehtävien suunnittelusta ja
toteutuksesta päättävä taho
Yksityinen
sektori*
%
Julkinen
sektori**
%
Järjestöt***
%
Työntekijä, joka suorittaa
tehtävät
11 17 56
Johtajat tai esimiehet 23 18 2
Sekä työntekijät että johtajat
tai esimiehet
66 65 42
15. Yksityinen
sektori*
Julkinen
sektori** Järjestöt***
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Säännölliset tapaamiset työntekijöiden
ja lähimmän esimiehen välillä
96 4 99 1 100 -
Säännölliset henkilöstökokoukset, jotka
ovat avoimia kaikille toimipaikan
työntekijöille
71 29 86 14 95 5
Väliaikaisen ryhmän, komitean tai
työryhmän kokoukset
62 38 78 22 87 13
Informaation levittäminen
uutiskirjeiden, nettisivun,
ilmoitustaulujen, sähköpostin jne.
kautta
95 5 97 3 94 6
Työntekijöiden kanssa keskustelu
sosiaalisen median tai netissä olevien
keskusteluryhmien kautta
24 76 38 62 56 44
Työntekijöiden aloitetoiminta 73 28 74 26 80 21
Henkilöstökysely työntekijöiden
keskuudessa
83 18 95 5 66 34
22. Arvio työilmapiirin kehittymisestä
ECS* Järjestöt**
Johto
%
Työntekijät
%
Johto
%
Työntekijät
%
Parantunut 49 26 60 41
Pysynyt
ennallaan
43 29 38 17
Huonontunut 8 45 2 41
23. Järjestöjohtamiseen
dialogisuutta ja tukea
• 1. Henkilöstöjohtamiseen kiinnitetään järjestöissä
entistä enemmän huomiota.
• 2. Johtava toimihenkilö saa johtamiseensa tukea
luottamushenkilöjohdolta.
• 3. Työntekijöiden on saatava esimiehiltään tukea
omaa työtään koskeviin priorisointeihin ja rajauksiin.
25. SOTE-yhdistys on kunnan kumppani
140jäsentä
Paikallisyhdistykset ovat pieniä, mutta tuottavatrunsaasti tukea, tietoa ja palveluita kuntalaisille.
PAIKALLISEN YHDISTYKSEN KOKO KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI)
vuosibudjetti
6400 €
22 %:lla
yhdistyksistä palkattu
työntekijä
työntekijöitä
keskimäärin
3
26. Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja
terveyspalvelut
• Sosiaali- ja terveyspalveluja n. 1000 järjestöllä
• Noin 1/10 sote-järjestöistä
• Sosiaalipalveluja 822:lla, terveyspalveluja 207:lla
• Toimintayksiköt sosiaalipalveluissa 2076
• Toimintayksiköt terveyspalveluissa 535
• Yhtiöittäneitä järjestöjä väh. 57 (n. 6 %), yhtiöitä 69
• Noin 37 500 työntekijää sote-palveluissa
Lähde: Lari Lindholm (2016). Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveys-
palveluista. SOSTE. (Tiedot vuodelta 2015: Valvira; henkilöstömäärä Tilastokeskus.)
27. ”Järjestöjen palveluissa usein on muita
vahvempi vertaistuen ja
kokemusasiantuntijuuden elementti. Lisäksi
voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen
toimija tuskin heikentää kotimaista veropohjaa
veroparatiisiin suunnatuilla
rahoitusjärjestelyillä.
28. Järjestöjohtajat: vahvuudet ja
heikkoudet järjestöjen palveluissa
+ Arvopohja, yleishyödyllisyys
+ Tiivis asiakaskytkös: perustettu tuen tarpeisiin,
palvelunkäyttäjät mukana kehittämässä; vertaistuki
+ Vahva erityisosaaminen; myös pienet väestöryhmät
- Monet pieniä, paikallisia palveluntuottajia
- Kapea liiketoimintaosaaminen
- Voittoa tavoittelemattomia, eivät kestä peräkkäisiä
tappiollisia toimintavuosia
34. Sote-uudistuksen vaikutukset
järjestöjen palveluihin
hei-
kentää
ei vai-
kutusta
paran-
taa
ei osaa
sanoa
Valinnanvapauslainsäädännön % % % %
vaikutus asemaan palveluntuott.
Paikallisyhdistykset 10 45 11 34
Valtakunnalliset järjestöt 2 51 13 34
Asema palvelujen tuottajana ja
myyjänä uusissa rakenteissa
Paikallisyhdistykset 11 44 11 34
Valtakunnalliset järjestöt 12 48 14 26
Näkemysten ja asiantuntemuksen
ottaminen huomioon palvelujen
tuottamisessa ja kehittämisessä
Paikallisyhdistykset 16 34 22 28
Valtakunnalliset järjestöt 16 21 33 30
35. Sote-uudistuksen vaikutukset
järjestöjen hyte-toimintaan
hei-
kentää
ei vai-
kutusta
paran-
taa
ei osaa
sanoa
% % % %
Näkemysten ja asiantuntemuksen
ottaminen huomioon kuntien hyte-
toiminnassa
Paikallisyhdistykset 19 37 24 20
Valtakunnalliset järjestöt 11 31 31 27
Asema (kunnan) hyte-toiminnassa
Paikallisyhdistykset 16 41 24 19
Valtakunnalliset järjestöt 9 25 39 27
36. ” SOTE muuttaa järjestöjen roolia ehkä
enemmän mitä osaamme nyt nähdä
37. Järjestöjen asiantuntemus
osaksi uudistuvaa sosiaali- ja
terveydenhuoltoa
• 1. Sosiaali- ja terveysjärjestöt otetaan mukaan sote- ja
maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen
sekä valtakunnan että maakuntien tasolla.
• 2. Jokaiseen maakuntaan perustetaan järjestöasiain
neuvottelukunta ja resursoidaan järjestöjen
yhteistoimintaverkosto.
• 3. Sote- ja maakuntauudistuksissa varmistetaan, että
kunnat ja maakunnat rahoittavat jatkossakin
kuntalaisia tukevaa, monimuotoista
järjestötoimintaa.
38. Hyödynnä & jaa
• Järjestöbarometri.fi
• Koko julkaisu
• Tiivis esite
• Järjestöcaset
• Infografiikat
• SOSTEsuosittelee
• #järjestöbaro
• Anna palautetta: tutkimus@soste.fi