SOSTE selvitti suomalaisten järjestöjen sekä niiden yhtiöiden tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lue lisää osoitteesta http://www.soste.fi/ajankohtaista/lahes-tuhat-jarjestoa-tuottaa-sosiaali-ja-terveyspalveluja.html.
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!Työterveyslaitos
Kuopiossa 15.2.2018 pidetty Pohjois-Savon Tyhyverkoston verkostotapaaminen "Se on meistä kiinni! Mielekkyyttä työhön yhdessä ja yksin", puhujana Jaana Lerssi-Uskelin
Professori Erkki Vauramon esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016.
Ajankohtaiset kunta-asiat ja SOTE-uudistuksen vaikutus kunnissa, Suomen Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Etelä-Karjalan maakuntatilaisuudessa 9.9.2014
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!Työterveyslaitos
Kuopiossa 15.2.2018 pidetty Pohjois-Savon Tyhyverkoston verkostotapaaminen "Se on meistä kiinni! Mielekkyyttä työhön yhdessä ja yksin", puhujana Jaana Lerssi-Uskelin
Professori Erkki Vauramon esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016.
Ajankohtaiset kunta-asiat ja SOTE-uudistuksen vaikutus kunnissa, Suomen Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Etelä-Karjalan maakuntatilaisuudessa 9.9.2014
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Myötätuulessa kohti RAIn laajaa käyttöä - Seija Meripaasi 8.12.2020THL
Myötätuulessa kohti RAIn laajaa käyttöä.
Seija Meripaasi, sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen johtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala.
8.12.2020.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Järjestöbarometri on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, niiden arjesta, huolista ja tulevaisuuden haasteista.
Huhtikuussa 2016 julkaistu Sosiaalibarometrin erityistarkastelu, pureutuu neljään ajankohtaiseen teemaan: toimeentulotuen Kela-siirtoon, perustuloon, sote-uudistukseen sekä asumiseen ja toimeentuloon.
Lue tiiviistä esityksestä pääkohdat.
Keskustelutilaisuus arpajaislaista SOSTEn jäsenyhteisöille 21.3.2016. Alustajana Vertti Kiukas.
Arpajaislakiesitys lähti lausunnoille maaliskuun puolessa välissä. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin arpajaislakiesitystä ja avustusasetuksia. Aiheesta alusti SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja keskusteluun johdatti SOSTEn hallituksen puheenjohtajan Jukka Tahvanainen.
RAY, Veikkaus ja Finntoto yhdistyvät uudeksi peliyhtiöksi vuoden 2017 alusta. Maan hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin ja mahdollistaa pelituotteiden vastuullisen kehittämisen. Mutta miten fuusio vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaan?
Järjestöbarometrin erillistarkastelussa kuvataan soteyhdistyskentän muutoksia vuosina 2005-2014.
Uusia yhdistyksiä rekisteröidään edelleen runsaasti. Kymmenen viime vuoden aikana niitä on rekisteröity vuodessa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin 1900-luvulla keskimäärin. Myös sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on syntynyt vähintään samaan tahtiin kuin 1900-luvulla.
Vaikka viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet sosiaalisen median ja siellä viriävän kansalaistoiminnan laajenemisen aikaa, yhdistystoiminta yleensä ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistystoiminta ei ole korvautunut muulla tavoin järjestetyllä kansalaistoiminnalla.
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Yleisesitys Järjestöbarometrin keskeisistä tuloksista.
Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Järjestöbarometri on ilmestynyt vuodesta 2006 ja sen tuottaa SOSTE.
Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.
Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.
Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.
Näkökulmia Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan SOSTEn hallitusohjelmatavoitteiden sekä jäsenjärjestöjen kannalta tarkasteltuna.
Vertti Kiukkaan esitys Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa 11.6.2015.
2. Mitä selvitettiin?
• Järjestöjen (rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt)
tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut
• Mukana myös järjestöjen yhtiöitetyt palvelut
• Alueellinen jakautuminen
• Henkilöstömäärät
• Järjestöjen palveluja tuottavien yhtiöiden liikevaihto
• Viime vuonna lopetetut palvelut ja toimintayksiköt
3. Lähteet
• Palvelut: Valviran Valveri-rekisteri v. 2015
• Henkilöstömäärät: Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri
v. 2015
• Järjestöjen yhtiöistä ei rekisteritietoa, koottiin itse ja
lähetettiin Valviraan sekä Tilastokeskukseen.
Lähtökohtana mm. SOSTEn valtakunnalliset jäsenjärjestöt
ja Sosiaalibarometrin tiedot yhtiöittäneistä järjestöistä.
4. Toteutus
• Eri lähteiden yhdistäminen ongelmallista, eivät ole
yhteismitallisia – erilaiset toimialaluokat.
• Tiedoissa puutteita, ei esim. henkilöstötietoa saatavilla
kaikista tuottajista.
6. Palvelun määritelmä
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrittely noudattaa laissa
käytettyjä määritelmiä ja niihin perustuvaa Valviran
Valveri-rekisterin toimialaluokitusta. (Yhtenä kriteerinä
maksullisuus)
• Selvityksen ulkopuolelle jäävät esim. erilaiset
järjestölähtöisen maksuttoman auttamisen, tuen,
neuvonnan ja vapaaehtoistoiminnan muodot.
13. Henkilöstö koko maassa
Yhteensä järjestöjen palveluissa: 37 500
Järjestöjen suoraan itse tuottamat palvelut
- Sosiaalipalvelut: 26 200
- Terveyspalvelut: 5 600
Yhtiöitetyt palvelut
- Sosiaalipalvelut: 4 600
- Terveyspalvelut: 3 600
14. Henkilöstö alueittain
• Asukasluvultaan suurimmissa maakunnissa eniten
työntekijöitä
• Etelä-Savossa järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut
työllistävät kuudenneksi eniten ja Kymenlaaksossa
seitsemänneksi eniten. Etelä-Savo on väkiluvultaan
neljänneksi pienin ja Kymenlaakso seitsemänneksi pienin
maakunta
24. Sosiaalipalvelut maakunnittain
• Eniten yksiköitä Uudellamaalla, Pirkanmaalla,
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.
• Kymenlaakso, joka on 12. suurin maakunta
mutta siellä on 4. eniten sosiaalipalvelujen
yksiköitä.
25. Terveyspalvelut maakunnittain
• Eniten yksiköitä Uudellamaalla, Pirkanmaalla,
Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla
• Suurimpien yksiköiden osalta järjestys vastaa
väkiluvun suuruutta
29. Yhteenveto lopetetuista v. 2015
• Yhteensä terveyspalveluja tuottavia toimintayksiköitä
lopetettiin lähes puolet lopetettujen
sosiaalipalveluyksiköiden määrästä.
• Suhteellisesti terveyspalveluyksiköitä lopetettiin siis
paljon, sillä terveyspalveluja tuottavia toimintayksiköitä
on alle neljäsosa (21%) kaikista järjestöjen palveluja
tuottavista toimintayksiköistä.
30. Suoraan itse tuottavat järjestöt
• Palveluja lopetti 57 (6 % kaikista) järjestöä
• Sosiaalipalveluita lopetti 39 järjestöä, 55 yksikköä
• Terveyspalveluita lopetti 20 järjestöä, 23 yksikköä
• 1 järjestö tuotti molempia
• Lopetettuja sosiaalipalveluita 76
• Lopetettuja terveyspalveluita 97
31. Järjestöjen yhtiöt
• Palveluja lopetti 12 (17 % kaikista) yhtiötä
• Sosiaalipalveluita lopetti 8 yhtiötä, 16 yksikköä
• Terveyspalveluita lopetti 6 yhtiötä, 8 yksikköä
• 2 yhtiötä tuotti molempia
• Lopetettuja sosiaalipalveluita 20
• Lopetettuja terveyspalveluita 51
32. Lopetetut pääluokittain
• Eniten sosiaalipalveluista ympärivuorokautisia ja ei-
ympärivuorokautisia asumispalveluita sekä sosiaalialan
muut –luokan palveluita
• Terveyspalveluista eniten fysioterapiaa, sairaanhoitajan,
terv.hoitajan ja/tai kätilön palveluita,
laboratoriopalveluita sekä lääkärin vastaanottopalveluita
33. Lopetetut kohderyhmittäin
• Eniten sosiaalipalveluista lopetettiin palvelumuodoittain
tarkasteltuna lapsille/nuorille, vanhuksille,
kehitysvammaisille ja päihdekuntoutujille suunnattuja
palveluja