Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.

1. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Kiril Häyrinen, 6.11.2015
@kirilhayrinen

2. SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200
sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.
SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja
jäsenpalveluiden keinoin.
Asiantuntijatyö (asiantuntijuutta tuotetaan verkostojen ja sidosryhmien avulla)
- ennakointi
- tutkimus
- kokonaiskuva, käsitteellistäminen ja seuranta
- toimintamallit ja kehittämisen ja arvioinnin menetelmät
- vaikuttaminen
Jäsenpalvelut
- asiantuntijaviestintä
- koulutukset ja tapahtumat
- neuvonta ja räätälöity tuki
- materiaalituotanto
- verkkotyökalut

3. Nyt Tulevaisuudessa
Visio
Ajurit ja
pullonkaulat
Kohderyhmien
tarpeet ja
elämäntilanteet
Kansalais- ja
palvelutoiminta
Mahdollistavat
tekijät
Vapaaehtoistoiminnan strateginen tiekartta
* Kilpailu vapaaehtoisista ja resursseista kiristyy erityisesti paikallisella tasolla
* Vapaamuotoinen kansalaistoiminta lisääntyy
* Vapaaehtoistoiminta kertaluontoistuu
* Vertaisuuden ja verkottumisen tarve
* Sosiaalisen tilan tarve
* Viihteellistyminen
* Yritykset mukana vapaaehtoistoiminnassa
* Potentiaalisten vapaaehtoisten määrä kasvaa
* Verkostomainen työtapa
* Pop-up vapaaehtoisuus
* Ihmisten mahdollisuuksien hyödyntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi,
vaikka he haluaisivat sitoutua vain lyhytaikaisesti
* Palvelutoiminnan joukkoistaminen
* SOSTE on työstänyt yhdessä verkostojensa ja sidosryhmien kanssa järjestötoiminnan tulevaisuuskuvaa
erilaisissa työpajoissa. Tässä kuviossa on muutama ydinnosto prosessiin osallistuneiden järjestöjen
näkemyksistä vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden osalta.
?

4. Tulevaisuudessa ei ole mitään, mistä emme
selviäisi jatkuvalla ketterällä kehittämisellä.

5. Toimintaympäristö muuttuu – kehittäminen on
pysyvää
I Toimintaympäristön muutoksia voidaan kuvailla monenlaisilla, erilaisilla, aina
uudistuvillakin teorioilla ja käsitteillä, mutta ihmisten perusolemuksessa ei ole
tapahtunut mitään mullistavaa: ihmiset liikkeelle saavan vetovoimaisuuden
ehdot ovat edelleen ja tulevat olemaan samat.
II Jos toiminta ei ole vetovoimaista on se merkki kehittämisen
epäonnistumisesta - ei toimintaympäristön muutoksista, joiden edessä
olisimme voimattomia.
III Koska kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tuleekin
keskittyä siihen, että kehittäminen on jatkuvaa ja ketterää (eli monipuolisia ja
kattavia kokeilu- ja suunnittelumenetelmiä sisältävää).

6. Käsitteiden määrittelyä:
Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan?
Luottamushenkilöitä?
Toimintojen järjestämisen
Vastuuhenkilöitä?
Jäseniä?
Varsinaisen toiminnan vapaaehtoisia?
Toimintaan osallistuvia?

7. Tukitoiminta
Varsinainen toiminta
Sidosryhmät ja verkostot
Kohderyhmät
Hallinto ja johtaminen Viestintä
Vaikuttaminen
Kansalais- ja palvelutoiminnan
organisointi
Talous
Sisäinen tuki
Kehittämistoiminta: ennakointi, tutkimus, strategia, kehittäminen, arviointi
Toimintaympäristö
Järjestö-
jen markki-
noille
tuottamat
palvelut
Järjestö-
jen
tuottamat
yleis-
hyödyl-
liset
palvelut
Järjestö-
lähtöisten
yritysten
markkina-
ehtoisesti
tuottamat
palvelut
Järjestö-
jen
tarjoama
vapaaeh-
toisuu-
teen
perustuva
vertaistuki
Kansalaistoiminta
Ehkäi-
sevä
työ
Palvelutoiminta
Ohjaus
ja neu-
vonta
Tiedon-
välitys
Vai-
kutta-
mistoi-
minta
Harras-
tus ja
vir-
kistys-
toi-
minta
Asian-
tunti-
juus
Kou-
lutus
Vapaaehtoistoiminta
Hankkeet ja projektit
Käsitteiden määrittelyä:
Puhutaanko vapaaehtoistoiminnasta synonyyminä järjestötoiminnalle
vai yhtenä sen osana?

8. Sisältö ja
toimintamuoto
Mielikuva
Tavoitettavuus
Miellyttävää ja
hyödyllistä
(fun, benefits)
Suosittua ja
normatiivista
(popular, normal)
Helppoa
(easy)
Social marketing
(Patrick Ladbury 2013)
Marketing mix
(Neil Borden 1965)
Tuote
(product)
Mainonta
(promotion)
Hinta ja paikka
(price, place)
1) Kohderyhmän tarpeisiin
juuri oikea sisältö
mielekkäällä ja
tarkoituksenmukaisella
toimintatavalla.
2) Kohderyhmän
tavoittavalla monipuolisella
viestinnällä välitetty oikea
mielikuva toiminnasta.
3) Kohderyhmälle oikeaan
aikaan ja oikeassa paikassa
tapahtuva toiminta, johon
on fyysisesti ja sosiaalisesti
helppo osallistua.
Vetovoimaisuuden ehdot eivät ole muuttuneet

9. Kenen tarpeisiin toiminnalla ja palveluilla
vastataan?
Vapaaehtoiset
Järjestö/yhteisö
Kohderyhmä
Toiminnan tarkoituksen
mukainen kohderyhmä
Toiminnan toteuttamisen
mahdollistava kohderyhmä
Luottamushenkilöt, aktiivit,
sidosryhmät, intressitahot,
rahoittajat yms.

10. I Strategia II Osaaminen
III Resursointi
1. paketointi
2. rekrytointi
3. sopimus
4. perehdytys5. Vuorovaikutus
ja motivointi
6. osallisuus
7. palkitseminen
8. Kunniakas
lopettaminen
V Arviointi ja kehittäminen
IV Johtaminen
Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii
määrittelyä, resurssia, organisointia ja johtamista

11. Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta jatkuvalla
ketterällä kehittämisellä pysymme ajan tasalla.
• Mitä todella yritämme tavoitella?
• Miten kohderyhmämme elävät ja toimivat, mitä he
tarvitsevat ja haluavat?
• Miten ideoimme?
• Osaammeko ja uskallammeko kokeilla?
• Miten opimme?
=> Miten vetovoimaista toimintamme on?