Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Sari Valliluoto, erikoistutkija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Sari Valliluoto, erikoistutkija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Minna Nurminen, hanketyöntekijä, Rauma
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointia - Osuuskunta TaidokkaatAspa Foundation
Osatyökykyiset luomassa 100-vuotiasta Suomea –seminaari pidettiin Ylöjärvellä 24.4.2017. Koulutuskeskus Valon auditoriossa pidetyssä seminaarissa pitkälti yli sata osallistujaa kuuli, miten osuuskunta luo osallisuutta ja työmahdollisuuksia. Kun moni puhuja oli kertonut työn merkityksestä eri kanteilta, teatteriohjaaja Juha Hurme päätyi ylistämään joutilaisuutta.
Seminaarin järjestivät Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke, Aspa-säätiö, Kiipula, Ylöjärven kaupunki, Tredu, Ylöjärven seurakunta ja osuuskunta Taidokkaat.
Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa kehitetään osuuskuntamallia, jolla osatyökykyiset ihmiset voivat työllistää itsensä kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Hanke tarjoaa osallistujille yksilö-, ryhmä- ja osuuskuntavalmennusta, perustiedot ja valmiudet sekä verkoston osuuskunnan perustamiseksi. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ESR-hankeohjelma ja sitä koordinoi Kiipulasäätiö.
Lisätietoja antaa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen hanketyöntekijä Siina Vättö, siina.vatto@aspa.fi, p. 040 631 1128.
Lue lisää Osallisuutta osuuskunnista –hankkeesta Aspan sivuilta osoitteesta: https://www.aspa.fi/fi/osallisuus/osallisuutta-osuuskunnista
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoitaKolmas Lähde
Kolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat
Erikoistutkija Sari Valliluoto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle - Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari 2.12.2014
Minna Nurminen, hanketyöntekijä, Rauma
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointia - Osuuskunta TaidokkaatAspa Foundation
Osatyökykyiset luomassa 100-vuotiasta Suomea –seminaari pidettiin Ylöjärvellä 24.4.2017. Koulutuskeskus Valon auditoriossa pidetyssä seminaarissa pitkälti yli sata osallistujaa kuuli, miten osuuskunta luo osallisuutta ja työmahdollisuuksia. Kun moni puhuja oli kertonut työn merkityksestä eri kanteilta, teatteriohjaaja Juha Hurme päätyi ylistämään joutilaisuutta.
Seminaarin järjestivät Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke, Aspa-säätiö, Kiipula, Ylöjärven kaupunki, Tredu, Ylöjärven seurakunta ja osuuskunta Taidokkaat.
Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa kehitetään osuuskuntamallia, jolla osatyökykyiset ihmiset voivat työllistää itsensä kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Hanke tarjoaa osallistujille yksilö-, ryhmä- ja osuuskuntavalmennusta, perustiedot ja valmiudet sekä verkoston osuuskunnan perustamiseksi. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ESR-hankeohjelma ja sitä koordinoi Kiipulasäätiö.
Lisätietoja antaa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen hanketyöntekijä Siina Vättö, siina.vatto@aspa.fi, p. 040 631 1128.
Lue lisää Osallisuutta osuuskunnista –hankkeesta Aspan sivuilta osoitteesta: https://www.aspa.fi/fi/osallisuus/osallisuutta-osuuskunnista
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoitaKolmas Lähde
Kolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat
Erikoistutkija Sari Valliluoto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle - Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari 2.12.2014
De rosco a rosco: la vuelta al mundo de cronicasviajeras.esCrónicas Viajeras
Presentación en forma de rosco de pasapalabra para explicar la vuelta al mundo realizada en 2008 por argentina, chile, polinesia, nueva zelanda, australia, tailandia, hongkong y la india
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...THL
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhal.linnan ja Kanta-palvelujen kehittämisessä. Yksikönpäällikkö Jarmo Kärki, THL/OPER, 31.10.2019 Tiedonhallinnan ohjauksen seminaari
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Yleisesitys Järjestöbarometrin keskeisistä tuloksista.
Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Järjestöbarometri on ilmestynyt vuodesta 2006 ja sen tuottaa SOSTE.
Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.
Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.
Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Games for Health Finland
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen terveydenhuollossa. Palvelualueseminaari, KYS, 12.11.2015. Arto Holopainen, kehitysjohtaja, Kuopio Innovation Oy
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Järjestöbarometri on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, niiden arjesta, huolista ja tulevaisuuden haasteista.
SOSTE selvitti suomalaisten järjestöjen sekä niiden yhtiöiden tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lue lisää osoitteesta http://www.soste.fi/ajankohtaista/lahes-tuhat-jarjestoa-tuottaa-sosiaali-ja-terveyspalveluja.html.
Huhtikuussa 2016 julkaistu Sosiaalibarometrin erityistarkastelu, pureutuu neljään ajankohtaiseen teemaan: toimeentulotuen Kela-siirtoon, perustuloon, sote-uudistukseen sekä asumiseen ja toimeentuloon.
Lue tiiviistä esityksestä pääkohdat.
Keskustelutilaisuus arpajaislaista SOSTEn jäsenyhteisöille 21.3.2016. Alustajana Vertti Kiukas.
Arpajaislakiesitys lähti lausunnoille maaliskuun puolessa välissä. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin arpajaislakiesitystä ja avustusasetuksia. Aiheesta alusti SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja keskusteluun johdatti SOSTEn hallituksen puheenjohtajan Jukka Tahvanainen.
RAY, Veikkaus ja Finntoto yhdistyvät uudeksi peliyhtiöksi vuoden 2017 alusta. Maan hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin ja mahdollistaa pelituotteiden vastuullisen kehittämisen. Mutta miten fuusio vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaan?
Järjestöbarometrin erillistarkastelussa kuvataan soteyhdistyskentän muutoksia vuosina 2005-2014.
Uusia yhdistyksiä rekisteröidään edelleen runsaasti. Kymmenen viime vuoden aikana niitä on rekisteröity vuodessa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin 1900-luvulla keskimäärin. Myös sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on syntynyt vähintään samaan tahtiin kuin 1900-luvulla.
Vaikka viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet sosiaalisen median ja siellä viriävän kansalaistoiminnan laajenemisen aikaa, yhdistystoiminta yleensä ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistystoiminta ei ole korvautunut muulla tavoin järjestetyllä kansalaistoiminnalla.
Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Näkökulmia Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan SOSTEn hallitusohjelmatavoitteiden sekä jäsenjärjestöjen kannalta tarkasteltuna.
Vertti Kiukkaan esitys Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa 11.6.2015.
1. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Kiril Häyrinen, 6.11.2015
@kirilhayrinen
2. SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200
sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.
SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja
jäsenpalveluiden keinoin.
Asiantuntijatyö (asiantuntijuutta tuotetaan verkostojen ja sidosryhmien avulla)
- ennakointi
- tutkimus
- kokonaiskuva, käsitteellistäminen ja seuranta
- toimintamallit ja kehittämisen ja arvioinnin menetelmät
- vaikuttaminen
Jäsenpalvelut
- asiantuntijaviestintä
- koulutukset ja tapahtumat
- neuvonta ja räätälöity tuki
- materiaalituotanto
- verkkotyökalut
3. Nyt Tulevaisuudessa
Visio
Ajurit ja
pullonkaulat
Kohderyhmien
tarpeet ja
elämäntilanteet
Kansalais- ja
palvelutoiminta
Mahdollistavat
tekijät
Vapaaehtoistoiminnan strateginen tiekartta
* Kilpailu vapaaehtoisista ja resursseista kiristyy erityisesti paikallisella tasolla
* Vapaamuotoinen kansalaistoiminta lisääntyy
* Vapaaehtoistoiminta kertaluontoistuu
* Vertaisuuden ja verkottumisen tarve
* Sosiaalisen tilan tarve
* Viihteellistyminen
* Yritykset mukana vapaaehtoistoiminnassa
* Potentiaalisten vapaaehtoisten määrä kasvaa
* Verkostomainen työtapa
* Pop-up vapaaehtoisuus
* Ihmisten mahdollisuuksien hyödyntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi,
vaikka he haluaisivat sitoutua vain lyhytaikaisesti
* Palvelutoiminnan joukkoistaminen
* SOSTE on työstänyt yhdessä verkostojensa ja sidosryhmien kanssa järjestötoiminnan tulevaisuuskuvaa
erilaisissa työpajoissa. Tässä kuviossa on muutama ydinnosto prosessiin osallistuneiden järjestöjen
näkemyksistä vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden osalta.
?
4. Tulevaisuudessa ei ole mitään, mistä emme
selviäisi jatkuvalla ketterällä kehittämisellä.
5. Toimintaympäristö muuttuu – kehittäminen on
pysyvää
I Toimintaympäristön muutoksia voidaan kuvailla monenlaisilla, erilaisilla, aina
uudistuvillakin teorioilla ja käsitteillä, mutta ihmisten perusolemuksessa ei ole
tapahtunut mitään mullistavaa: ihmiset liikkeelle saavan vetovoimaisuuden
ehdot ovat edelleen ja tulevat olemaan samat.
II Jos toiminta ei ole vetovoimaista on se merkki kehittämisen
epäonnistumisesta - ei toimintaympäristön muutoksista, joiden edessä
olisimme voimattomia.
III Koska kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tuleekin
keskittyä siihen, että kehittäminen on jatkuvaa ja ketterää (eli monipuolisia ja
kattavia kokeilu- ja suunnittelumenetelmiä sisältävää).
6. Käsitteiden määrittelyä:
Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan?
Luottamushenkilöitä?
Toimintojen järjestämisen
Vastuuhenkilöitä?
Jäseniä?
Varsinaisen toiminnan vapaaehtoisia?
Toimintaan osallistuvia?
7. Tukitoiminta
Varsinainen toiminta
Sidosryhmät ja verkostot
Kohderyhmät
Hallinto ja johtaminen Viestintä
Vaikuttaminen
Kansalais- ja palvelutoiminnan
organisointi
Talous
Sisäinen tuki
Kehittämistoiminta: ennakointi, tutkimus, strategia, kehittäminen, arviointi
Toimintaympäristö
Järjestö-
jen markki-
noille
tuottamat
palvelut
Järjestö-
jen
tuottamat
yleis-
hyödyl-
liset
palvelut
Järjestö-
lähtöisten
yritysten
markkina-
ehtoisesti
tuottamat
palvelut
Järjestö-
jen
tarjoama
vapaaeh-
toisuu-
teen
perustuva
vertaistuki
Kansalaistoiminta
Ehkäi-
sevä
työ
Palvelutoiminta
Ohjaus
ja neu-
vonta
Tiedon-
välitys
Vai-
kutta-
mistoi-
minta
Harras-
tus ja
vir-
kistys-
toi-
minta
Asian-
tunti-
juus
Kou-
lutus
Vapaaehtoistoiminta
Hankkeet ja projektit
Käsitteiden määrittelyä:
Puhutaanko vapaaehtoistoiminnasta synonyyminä järjestötoiminnalle
vai yhtenä sen osana?
8. Sisältö ja
toimintamuoto
Mielikuva
Tavoitettavuus
Miellyttävää ja
hyödyllistä
(fun, benefits)
Suosittua ja
normatiivista
(popular, normal)
Helppoa
(easy)
Social marketing
(Patrick Ladbury 2013)
Marketing mix
(Neil Borden 1965)
Tuote
(product)
Mainonta
(promotion)
Hinta ja paikka
(price, place)
1) Kohderyhmän tarpeisiin
juuri oikea sisältö
mielekkäällä ja
tarkoituksenmukaisella
toimintatavalla.
2) Kohderyhmän
tavoittavalla monipuolisella
viestinnällä välitetty oikea
mielikuva toiminnasta.
3) Kohderyhmälle oikeaan
aikaan ja oikeassa paikassa
tapahtuva toiminta, johon
on fyysisesti ja sosiaalisesti
helppo osallistua.
Vetovoimaisuuden ehdot eivät ole muuttuneet
9. Kenen tarpeisiin toiminnalla ja palveluilla
vastataan?
Vapaaehtoiset
Järjestö/yhteisö
Kohderyhmä
Toiminnan tarkoituksen
mukainen kohderyhmä
Toiminnan toteuttamisen
mahdollistava kohderyhmä
Luottamushenkilöt, aktiivit,
sidosryhmät, intressitahot,
rahoittajat yms.
10. I Strategia II Osaaminen
III Resursointi
1. paketointi
2. rekrytointi
3. sopimus
4. perehdytys5. Vuorovaikutus
ja motivointi
6. osallisuus
7. palkitseminen
8. Kunniakas
lopettaminen
V Arviointi ja kehittäminen
IV Johtaminen
Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii
määrittelyä, resurssia, organisointia ja johtamista
11. Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta jatkuvalla
ketterällä kehittämisellä pysymme ajan tasalla.
• Mitä todella yritämme tavoitella?
• Miten kohderyhmämme elävät ja toimivat, mitä he
tarvitsevat ja haluavat?
• Miten ideoimme?
• Osaammeko ja uskallammeko kokeilla?
• Miten opimme?
=> Miten vetovoimaista toimintamme on?