Yleisesitys Järjestöbarometrin keskeisistä tuloksista. Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Järjestöbarometri on ilmestynyt vuodesta 2006 ja sen tuottaa SOSTE. Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta. Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää. Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.

1. Järjestöbarometri 2014
Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén,
Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

2. Järjestöbarometrin taustaa

3. Järjestöbarometri
• Julkaistu vuosittain vuodesta 2006
• Järjestöbarometri 2014 järjestyksessään yhdeksäs,
jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi
• Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista
tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta,
toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden
muutoksista
• Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja
keskeisimmistä tilastotiedoista
Järjestöbarometri 2014.

4. Esityksen sisältö
• Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja
sääntelyä on vähennettävä
- keskustelua
• Vaikuttaminen onnistunutta – yhteisessä vaikuttamisessa
on kehitettävää
- keskustelua
• Paikallisyhdistyksiä arvostetaan – yhdistysten
toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa
- keskustelua

5. Järjestöbarometri 2014 -aineistot
Kyselyaineistot, joissa vastaajina:
• 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (65 %)
• 1 077 paikallisyhdistystä (47 %)
• Kolmen järjestösektorin yhteinen kysely: yhteensä 166
liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä (53 %)
Tilasto- ja rekisteriaineistot:
• RAY:n avustustilastot
• PRH:n Yhdistysrekisteri
• Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat tilastot
Järjestöbarometri 2014.

6. Hallinnollinen työ kuormittaa
järjestöjä – byrokratiaa ja
sääntelyä on vähennettävä
(liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt)

7. Eri asioihin liittyvän hallinnollisen
työn kuormittavuus
Järjestöbarometri 2014, kuvio 26.
Valvontakäytännöt ja niiden tiedonkeruu
Hankintalain soveltaminen
Työnantajavelvoitteet
Yhdistys- tai säätiölain soveltaminen
Järjestöjen verotus
Vapaaehtoistoiminnan organisointi
Siviilioikeudelliset prosessit
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Paljon/erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan/vain vähän Ei osaa sanoa

8. Järjestösektoreiden välisiä eroja
Järjestöön kohdistuviin valvontakäytäntöihin ja niiden tiedon-
keruuseen liittyvä hallinnollinen työ kuormittaa paljon tai
erittäin paljon
• 53 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä
• 36 prosenttia nuorisojärjestöistä
• 17 prosenttia liikuntajärjestöistä
Hankintalain soveltamiseen liittyvä hallinnollinen työ
• 49 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä
• 27 prosenttia nuorisojärjestöistä
• 5 prosenttia liikuntajärjestöistä
Järjestöbarometri 2014.

9. Arviot hallinnollisessa työssä
tukevien ratkaisujen hyödystä
Järjestöbarometri 2014, kuvio 27.
Valvonnan ja sen tiedonkeruun yksinkertaistaminen
Valtioneuvostotasoinen kans.järj.toim. strategia
Hankintalain asiantuntija- ja neuvontapalvelu
Palkatun työvoim. käytön as.tunt.- ja neuvontapalv
Verotuksen asiantuntija- ja neuvontapalvelu
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Paljon/erittäin paljon hyötyä Jonkin verran hyötyä Ei lainkaan/vain vähän hyötyä Ei osaa sanoa

10. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (1/4):
Järjestöbarometri 2014.
1. Asianmukainen hallinto edellyttää asiantuntevaa
henkilökuntaa. Varmistetaan, että järjestöjen perusrahoitus riittää
myös niiltä vaadittuun hallinnolliseen työhön.
2. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan johdolla
tehdään toimenpideohjelma kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan
sääntelyn vähentämiseksi.
3. Eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten järjestöille
myöntämien avustusten hakumenettelyjä ja valvontaa
yhdenmukaistetaan parhaiden käytäntöjen pohjalta.

11. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (2/4):
Järjestöbarometri 2014.
4. Avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen
rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä.
Valvonnan on aina oltava järkevässä suhteessa siitä saatavaan
hyötyyn.
5. Kehitetään viranomaisyhteydenpitoon selkeää kielenkäyttöä ja
ymmärrettäviä lomakkeita yhdessä järjestöjen kanssa.
6. Järjestöiltä ei vaadita muutoin kuin poikkeustapauksissa
voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukempia menettelyjä tai
raportointeja. Lisäksi tietoja pyydettäessä pyritään keräämään
vain välttämätöntä tietoa.

12. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (3/4):
Järjestöbarometri 2014.
7. Vapautetaan alle 10 000 euron vuosiliikevaihdolla toimivat
yhdistykset kokonaan velvollisuudesta tehdä eräitä viranomais-
ilmoituksia, kuten ilmoittaa verottajalle vapaaehtoisille maksetut
kilometrikorvaukset.
8. Huolehditaan pienten järjestöjen työnantajavelvoitteita
koskevasta riittävästä koulutuksesta.
9. Perustetaan kansalaisjärjestöjen yhteinen hankintakeskus
antamaan neuvontaa hankintojen kilpailuttamisessa ja tekemään
yhteishankintoja. Hankintoja keskittämällä saadaan skaalahyötyjä
ja varmistetaan osto-osaaminen.

13. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (4/4):
Järjestöbarometri 2014.
10. Nimenkirjoittajien muutosilmoituksista tehdään maksuttomia.
11. Väljennetään vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia lupia, kuten
hygieniapasseja ja liikenteenohjauskortteja.

14. Vaikuttaminen onnistunutta –
yhteisessä vaikuttamisessa on
kehitettävää

15. Vaikuttamistoiminnan merkitys
järjestöjen toiminnan painopisteenä
Järjestöbarometri 2014, kuvio 30.
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
3-5vkuluttua
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

16. Eri vaikuttamiskohteiden merkitys
järjestöjen vaikuttamistoiminnassa
Järjestöbarometri 2014, kuvio 31.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri
Tiedon saanti
Palvelujen laatu
Palvelujen saatavuus
Lainsäädäntö
Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat
Ihmisten terveys- tms käyt. vaikuttaminen
Ihmisten taloudellinen toimeentulo
Esteettömyys
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

17. Arviot keinoista, joita järjestöjen
kannattaisi erityisesti käyttää
vaikuttamistoiminnassaan
Järjestöbarometri 2014, kuvio 33.
Kontaktit päätöksentekijöihin
Asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen
Kuulemistilaisuudet (eduskunta,ministeriöt)
Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus
Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
Tutkimukset ja muu tiedontuotanto
Sosiaalisen median keinot
Kampanjat ja tempaukset
Valitukset, kantelut tms.
Mielenosoitukset
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan

18. Uudet vaikuttamiskeinot
Järjestöbarometri 2014.
56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön
uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana:
• sosiaalinen media
• sähköinen viestintä
• kuntavaikuttaminen
• poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen
• järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet
• viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen
• kokemusasiantuntijat
• tiedonkeruu, tutkimus

19. Arviot vaikuttamistoiminnan
onnistumisesta
Järjestöbarometri 2014, kuvio 35.
Järjestön vaikuttamistoiminta
2010
2014
Järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta
2010
2014
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan

20. Mihin järjestöjen pitäisi yhdessä
vaikuttaa
Järjestöbarometri 2014.
Suunnata vaikuttamistoimintaa erityisesti kansanedustajiin,
kuntapäättäjiin, ministereihin, ministeriöihin, mediaan ja
kansalaisiin.
1. Järjestöjen asema ja toimintaedellytykset
2. Tuloerojen, köyhyyden, terveyserojen ja syrjäytymisen
vähentäminen
3. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden saatavuus
4. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, hyvinvointi
5. Hankintalaki

21. SOSTE suosittelee:
Järjestöbarometri 2014.
1. Lisätään järjestöjen perusrahoitusta vaikuttamis-
toimintaan ja sitä tukevaan toimintaan, kuten tiedon-
tuotantoon ja viestintään.
2. Luodaan säännölliset vuorovaikutuskanavat eri alojen
järjestöjen välille.
3. Vahvistetaan järjestöjen vaikuttamisosaamista
kotimaisessa, erityisesti kuntavaikuttamisessa ja EU-
vaikuttamisessa.
4. Lisätään järjestöjen yhteistyötä vaikuttamista tukevassa
tiedontuotannossa ja viestinnässä.

22. Paikallisyhdistyksiä
arvostetaan – yhdistysten
toimintaedellytykset on
turvattava kuntien
muutoksessa

23. Vuosina 2005-2013 rekisteröidyt ja
purkautuneet sote-yhdistykset
Järjestöbarometri 2014, kuvio 7.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Yhdistysten lukumäärä
Rekisteröidyt Purkautuneet

24. Yhdistysten huolen- ja
tyytyväisyydenaiheita
Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.
Yhdistyksen toiminnan arvostus
Yhdistyksen taloudellinen tilanne
Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa
Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi
Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa
Yhdistyksen jäsenmäärä
Jäsenistön aktiivisuus
Vapaaehtoistoimijoiden määrä
Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä

25. Toiminnan erityiset uhkat tai riskit
• Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan
kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon
• Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja
aineellisiin resursseihin:
• jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden
riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen
• kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne
ja tulevaisuus
• palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys
sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen

26. Yhdistysten kunnilta saamat
toiminta-avustukset
• Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013
• 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut
• Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa
• Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %)
ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan
Järjestöbarometri 2014.

27. Kuntaliitosten vaikutukset
Järjestöbarometri 2014, kuvio 3.
Kunnalta saadun toiminta-avustuksen määrä
Mahd. saada kunnan toiminta-avustusta
Mahd. saada kunnalta edullisia tai ilmaisia tiloja
Näkemysten huomiointi kunnan päätöksenteossa
Kuuleminen kunnan päätöksenteossa
Yhteistyön määrä kunnan kanssa
Toiminnan kysyntä
Toiminnan arvostus kunnassa
Toiminnan määrä
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vähentynyt Ei vaikutusta Lisääntynyt Ei osaa sanoa

28. SOSTE suosittelee (1/2):
Järjestöbarometri 2014.
1. Paikallista ja alueellista paikallisyhdistyksiä tukevaa
koulutusta lisätään.
2. Valtakunnalliset järjestöt lisäävät tukeaan
paikallisyhdistyksille, jotta ne pystyvät uudistamaan
toimintaansa uusia toimijoita ja jäseniä houkuttelevaksi.
3. Järjestöt kehittävät yhteistyössä toimintatapoja ja
välineitä, jotka tekevät kiinnostuneille ihmisille mahdolliseksi
tulla heitä itseä kiinnostavalla tavalla yhdistysten toimintaan
mukaan.

29. SOSTE suosittelee (2/2):
Järjestöbarometri 2014.
4. Oppilaitokset eri tasoilla sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa
kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja
toteuttavat niitä yhteistyössä järjestöjen kanssa.
5. Laaditaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa suositus kunnille
nykyistä yhtenäisempien ja pitkäjänteisempien järjestöavustus-
käytäntöjen kehittämiseksi.
6. Kehitetään käytäntöjä, jotka parantavat järjestöjen osallistumis-
mahdollisuuksia kuntien ja syntyvien sote-alueiden päätöksen-
tekoon. Tätä kautta saadaan ihmisten ääni kuulumaan nykyistä
paremmin päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä.