SlideShare a Scribd company logo
1 of 29
Download to read offline
Järjestöbarometri 2014
Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén,
Vertti Kiukas, Riitta Särkelä
Järjestöbarometrin taustaa
Järjestöbarometri
• Julkaistu vuosittain vuodesta 2006
• Järjestöbarometri 2014 järjestyksessään yhdeksäs,
jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi
• Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista
tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta,
toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden
muutoksista
• Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja
keskeisimmistä tilastotiedoista
Järjestöbarometri 2014.
Esityksen sisältö
• Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja
sääntelyä on vähennettävä
- keskustelua
• Vaikuttaminen onnistunutta – yhteisessä vaikuttamisessa
on kehitettävää
- keskustelua
• Paikallisyhdistyksiä arvostetaan – yhdistysten
toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa
- keskustelua
Järjestöbarometri 2014 -aineistot
Kyselyaineistot, joissa vastaajina:
• 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (65 %)
• 1 077 paikallisyhdistystä (47 %)
• Kolmen järjestösektorin yhteinen kysely: yhteensä 166
liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä (53 %)
Tilasto- ja rekisteriaineistot:
• RAY:n avustustilastot
• PRH:n Yhdistysrekisteri
• Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat tilastot
Järjestöbarometri 2014.
Hallinnollinen työ kuormittaa
järjestöjä – byrokratiaa ja
sääntelyä on vähennettävä
(liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt)
Eri asioihin liittyvän hallinnollisen
työn kuormittavuus
Järjestöbarometri 2014, kuvio 26.
Valvontakäytännöt ja niiden tiedonkeruu
Hankintalain soveltaminen
Työnantajavelvoitteet
Yhdistys- tai säätiölain soveltaminen
Järjestöjen verotus
Vapaaehtoistoiminnan organisointi
Siviilioikeudelliset prosessit
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Paljon/erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan/vain vähän Ei osaa sanoa
Järjestösektoreiden välisiä eroja
Järjestöön kohdistuviin valvontakäytäntöihin ja niiden tiedon-
keruuseen liittyvä hallinnollinen työ kuormittaa paljon tai
erittäin paljon
• 53 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä
• 36 prosenttia nuorisojärjestöistä
• 17 prosenttia liikuntajärjestöistä
Hankintalain soveltamiseen liittyvä hallinnollinen työ
• 49 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä
• 27 prosenttia nuorisojärjestöistä
• 5 prosenttia liikuntajärjestöistä
Järjestöbarometri 2014.
Arviot hallinnollisessa työssä
tukevien ratkaisujen hyödystä
Järjestöbarometri 2014, kuvio 27.
Valvonnan ja sen tiedonkeruun yksinkertaistaminen
Valtioneuvostotasoinen kans.järj.toim. strategia
Hankintalain asiantuntija- ja neuvontapalvelu
Palkatun työvoim. käytön as.tunt.- ja neuvontapalv
Verotuksen asiantuntija- ja neuvontapalvelu
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Paljon/erittäin paljon hyötyä Jonkin verran hyötyä Ei lainkaan/vain vähän hyötyä Ei osaa sanoa
ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (1/4):
Järjestöbarometri 2014.
1. Asianmukainen hallinto edellyttää asiantuntevaa
henkilökuntaa. Varmistetaan, että järjestöjen perusrahoitus riittää
myös niiltä vaadittuun hallinnolliseen työhön.
2. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan johdolla
tehdään toimenpideohjelma kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan
sääntelyn vähentämiseksi.
3. Eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten järjestöille
myöntämien avustusten hakumenettelyjä ja valvontaa
yhdenmukaistetaan parhaiden käytäntöjen pohjalta.
ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (2/4):
Järjestöbarometri 2014.
4. Avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen
rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä.
Valvonnan on aina oltava järkevässä suhteessa siitä saatavaan
hyötyyn.
5. Kehitetään viranomaisyhteydenpitoon selkeää kielenkäyttöä ja
ymmärrettäviä lomakkeita yhdessä järjestöjen kanssa.
6. Järjestöiltä ei vaadita muutoin kuin poikkeustapauksissa
voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukempia menettelyjä tai
raportointeja. Lisäksi tietoja pyydettäessä pyritään keräämään
vain välttämätöntä tietoa.
ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (3/4):
Järjestöbarometri 2014.
7. Vapautetaan alle 10 000 euron vuosiliikevaihdolla toimivat
yhdistykset kokonaan velvollisuudesta tehdä eräitä viranomais-
ilmoituksia, kuten ilmoittaa verottajalle vapaaehtoisille maksetut
kilometrikorvaukset.
8. Huolehditaan pienten järjestöjen työnantajavelvoitteita
koskevasta riittävästä koulutuksesta.
9. Perustetaan kansalaisjärjestöjen yhteinen hankintakeskus
antamaan neuvontaa hankintojen kilpailuttamisessa ja tekemään
yhteishankintoja. Hankintoja keskittämällä saadaan skaalahyötyjä
ja varmistetaan osto-osaaminen.
ALLIANSSI, SOSTE ja VALO
suosittelevat (4/4):
Järjestöbarometri 2014.
10. Nimenkirjoittajien muutosilmoituksista tehdään maksuttomia.
11. Väljennetään vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia lupia, kuten
hygieniapasseja ja liikenteenohjauskortteja.
Vaikuttaminen onnistunutta –
yhteisessä vaikuttamisessa on
kehitettävää
Vaikuttamistoiminnan merkitys
järjestöjen toiminnan painopisteenä
Järjestöbarometri 2014, kuvio 30.
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
3-5vkuluttua
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Eri vaikuttamiskohteiden merkitys
järjestöjen vaikuttamistoiminnassa
Järjestöbarometri 2014, kuvio 31.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri
Tiedon saanti
Palvelujen laatu
Palvelujen saatavuus
Lainsäädäntö
Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat
Ihmisten terveys- tms käyt. vaikuttaminen
Ihmisten taloudellinen toimeentulo
Esteettömyys
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Arviot keinoista, joita järjestöjen
kannattaisi erityisesti käyttää
vaikuttamistoiminnassaan
Järjestöbarometri 2014, kuvio 33.
Kontaktit päätöksentekijöihin
Asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen
Kuulemistilaisuudet (eduskunta,ministeriöt)
Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus
Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
Tutkimukset ja muu tiedontuotanto
Sosiaalisen median keinot
Kampanjat ja tempaukset
Valitukset, kantelut tms.
Mielenosoitukset
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan
Uudet vaikuttamiskeinot
Järjestöbarometri 2014.
56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön
uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana:
• sosiaalinen media
• sähköinen viestintä
• kuntavaikuttaminen
• poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen
• järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet
• viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen
• kokemusasiantuntijat
• tiedonkeruu, tutkimus
Arviot vaikuttamistoiminnan
onnistumisesta
Järjestöbarometri 2014, kuvio 35.
Järjestön vaikuttamistoiminta
2010
2014
Järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta
2010
2014
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan
Mihin järjestöjen pitäisi yhdessä
vaikuttaa
Järjestöbarometri 2014.
Suunnata vaikuttamistoimintaa erityisesti kansanedustajiin,
kuntapäättäjiin, ministereihin, ministeriöihin, mediaan ja
kansalaisiin.
1. Järjestöjen asema ja toimintaedellytykset
2. Tuloerojen, köyhyyden, terveyserojen ja syrjäytymisen
vähentäminen
3. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden saatavuus
4. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, hyvinvointi
5. Hankintalaki
SOSTE suosittelee:
Järjestöbarometri 2014.
1. Lisätään järjestöjen perusrahoitusta vaikuttamis-
toimintaan ja sitä tukevaan toimintaan, kuten tiedon-
tuotantoon ja viestintään.
2. Luodaan säännölliset vuorovaikutuskanavat eri alojen
järjestöjen välille.
3. Vahvistetaan järjestöjen vaikuttamisosaamista
kotimaisessa, erityisesti kuntavaikuttamisessa ja EU-
vaikuttamisessa.
4. Lisätään järjestöjen yhteistyötä vaikuttamista tukevassa
tiedontuotannossa ja viestinnässä.
Paikallisyhdistyksiä
arvostetaan – yhdistysten
toimintaedellytykset on
turvattava kuntien
muutoksessa
Vuosina 2005-2013 rekisteröidyt ja
purkautuneet sote-yhdistykset
Järjestöbarometri 2014, kuvio 7.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Yhdistysten lukumäärä
Rekisteröidyt Purkautuneet
Yhdistysten huolen- ja
tyytyväisyydenaiheita
Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.
Yhdistyksen toiminnan arvostus
Yhdistyksen taloudellinen tilanne
Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa
Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi
Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa
Yhdistyksen jäsenmäärä
Jäsenistön aktiivisuus
Vapaaehtoistoimijoiden määrä
Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä
Toiminnan erityiset uhkat tai riskit
• Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan
kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon
• Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja
aineellisiin resursseihin:
• jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden
riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen
• kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne
ja tulevaisuus
• palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys
sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen
Yhdistysten kunnilta saamat
toiminta-avustukset
• Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013
• 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut
• Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa
• Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %)
ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan
Järjestöbarometri 2014.
Kuntaliitosten vaikutukset
Järjestöbarometri 2014, kuvio 3.
Kunnalta saadun toiminta-avustuksen määrä
Mahd. saada kunnan toiminta-avustusta
Mahd. saada kunnalta edullisia tai ilmaisia tiloja
Näkemysten huomiointi kunnan päätöksenteossa
Kuuleminen kunnan päätöksenteossa
Yhteistyön määrä kunnan kanssa
Toiminnan kysyntä
Toiminnan arvostus kunnassa
Toiminnan määrä
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vähentynyt Ei vaikutusta Lisääntynyt Ei osaa sanoa
SOSTE suosittelee (1/2):
Järjestöbarometri 2014.
1. Paikallista ja alueellista paikallisyhdistyksiä tukevaa
koulutusta lisätään.
2. Valtakunnalliset järjestöt lisäävät tukeaan
paikallisyhdistyksille, jotta ne pystyvät uudistamaan
toimintaansa uusia toimijoita ja jäseniä houkuttelevaksi.
3. Järjestöt kehittävät yhteistyössä toimintatapoja ja
välineitä, jotka tekevät kiinnostuneille ihmisille mahdolliseksi
tulla heitä itseä kiinnostavalla tavalla yhdistysten toimintaan
mukaan.
SOSTE suosittelee (2/2):
Järjestöbarometri 2014.
4. Oppilaitokset eri tasoilla sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa
kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja
toteuttavat niitä yhteistyössä järjestöjen kanssa.
5. Laaditaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa suositus kunnille
nykyistä yhtenäisempien ja pitkäjänteisempien järjestöavustus-
käytäntöjen kehittämiseksi.
6. Kehitetään käytäntöjä, jotka parantavat järjestöjen osallistumis-
mahdollisuuksia kuntien ja syntyvien sote-alueiden päätöksen-
tekoon. Tätä kautta saadaan ihmisten ääni kuulumaan nykyistä
paremmin päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä.

More Related Content

What's hot

What's hot (14)

asiaa urheiluseurojen valtiontuesta
asiaa urheiluseurojen valtiontuestaasiaa urheiluseurojen valtiontuesta
asiaa urheiluseurojen valtiontuesta
 
Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016
Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016
Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016
 
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloistaLeimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
 
Mikä ihmeen SOTE?
Mikä ihmeen SOTE?Mikä ihmeen SOTE?
Mikä ihmeen SOTE?
 
Mikä on kunnan rooli ohjaus- ja valvontakokonaisuudessa
Mikä on kunnan rooli ohjaus- ja valvontakokonaisuudessaMikä on kunnan rooli ohjaus- ja valvontakokonaisuudessa
Mikä on kunnan rooli ohjaus- ja valvontakokonaisuudessa
 
Mutanen Susanna: Ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamisen hanke
Mutanen Susanna: Ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamisen hankeMutanen Susanna: Ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamisen hanke
Mutanen Susanna: Ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamisen hanke
 
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!
 
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominenVaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
 
Marika Kylänen: HYTE-toimintamallien vaikuttavuuden arviointi
Marika Kylänen: HYTE-toimintamallien vaikuttavuuden arviointiMarika Kylänen: HYTE-toimintamallien vaikuttavuuden arviointi
Marika Kylänen: HYTE-toimintamallien vaikuttavuuden arviointi
 
Starck ja Kulmala: Nohevaa neuvontaa ja tuunattuja tekoja
Starck ja Kulmala: Nohevaa neuvontaa ja tuunattuja tekojaStarck ja Kulmala: Nohevaa neuvontaa ja tuunattuja tekoja
Starck ja Kulmala: Nohevaa neuvontaa ja tuunattuja tekoja
 
Maria Valtokari: Ikääntyneiden kokema kaltoinkohtelu – haasteet ja mahdollisu...
Maria Valtokari: Ikääntyneiden kokema kaltoinkohtelu – haasteet ja mahdollisu...Maria Valtokari: Ikääntyneiden kokema kaltoinkohtelu – haasteet ja mahdollisu...
Maria Valtokari: Ikääntyneiden kokema kaltoinkohtelu – haasteet ja mahdollisu...
 
Minna-Liisa Luoma, Hanna Alastalo ja Maria Valtokari: Viranomaisyhteistyö ja ...
Minna-Liisa Luoma, Hanna Alastalo ja Maria Valtokari: Viranomaisyhteistyö ja ...Minna-Liisa Luoma, Hanna Alastalo ja Maria Valtokari: Viranomaisyhteistyö ja ...
Minna-Liisa Luoma, Hanna Alastalo ja Maria Valtokari: Viranomaisyhteistyö ja ...
 
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
 
Katja Karevaara: Hyvinvointisuunnitelman uudistaminen. Case Lahti 2021-2024
Katja Karevaara: Hyvinvointisuunnitelman uudistaminen. Case Lahti 2021-2024Katja Karevaara: Hyvinvointisuunnitelman uudistaminen. Case Lahti 2021-2024
Katja Karevaara: Hyvinvointisuunnitelman uudistaminen. Case Lahti 2021-2024
 

Similar to Jarjestobarometri 2014- yleisesitys

Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Ayla_Shakir
 

Similar to Jarjestobarometri 2014- yleisesitys (20)

Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuusVapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
 
Järjestölehtien merkitys 2017
Järjestölehtien merkitys 2017Järjestölehtien merkitys 2017
Järjestölehtien merkitys 2017
 
Terveydenhuollon laaturekisteripilottihanke – mitä saavutimme?
Terveydenhuollon laaturekisteripilottihanke – mitä saavutimme?Terveydenhuollon laaturekisteripilottihanke – mitä saavutimme?
Terveydenhuollon laaturekisteripilottihanke – mitä saavutimme?
 
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
 
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
 
Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017
Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017
Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017
 
Ms soste ennakointilyh
Ms soste ennakointilyhMs soste ennakointilyh
Ms soste ennakointilyh
 
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
 
AVAIN-mittarin esittely
AVAIN-mittarin esittelyAVAIN-mittarin esittely
AVAIN-mittarin esittely
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
 
Arviointi- ja vaikuttavuus sosiaalialan tutkimuksessa ja käytännöissä
Arviointi- ja vaikuttavuus sosiaalialan tutkimuksessa ja käytännöissäArviointi- ja vaikuttavuus sosiaalialan tutkimuksessa ja käytännöissä
Arviointi- ja vaikuttavuus sosiaalialan tutkimuksessa ja käytännöissä
 
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
 
Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa TERVE-SOS 2018
Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa TERVE-SOS 2018Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa TERVE-SOS 2018
Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa TERVE-SOS 2018
 
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020
 
Liisa Penttinen ja Heli Valkeinen: Kohti kuntoutuksen tietopohjaa - Tuloksia ...
Liisa Penttinen ja Heli Valkeinen: Kohti kuntoutuksen tietopohjaa - Tuloksia ...Liisa Penttinen ja Heli Valkeinen: Kohti kuntoutuksen tietopohjaa - Tuloksia ...
Liisa Penttinen ja Heli Valkeinen: Kohti kuntoutuksen tietopohjaa - Tuloksia ...
 
Mittaaminen ja työkykyjohtamisen haasteet
Mittaaminen ja työkykyjohtamisen haasteetMittaaminen ja työkykyjohtamisen haasteet
Mittaaminen ja työkykyjohtamisen haasteet
 
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiotRatkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
 
VATT-esittely 2018
VATT-esittely 2018VATT-esittely 2018
VATT-esittely 2018
 
Autio: Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen
Autio: Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseenAutio: Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen
Autio: Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen
 
Sosiaalihyöty osallisuuden ja vaikuttavuuden osoittajana aikuissosiaalityössä...
Sosiaalihyöty osallisuuden ja vaikuttavuuden osoittajana aikuissosiaalityössä...Sosiaalihyöty osallisuuden ja vaikuttavuuden osoittajana aikuissosiaalityössä...
Sosiaalihyöty osallisuuden ja vaikuttavuuden osoittajana aikuissosiaalityössä...
 

More from SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

More from SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (20)

SOSTE ja sote
SOSTE ja soteSOSTE ja sote
SOSTE ja sote
 
Välfärdsutredningen presentation finland
Välfärdsutredningen presentation finlandVälfärdsutredningen presentation finland
Välfärdsutredningen presentation finland
 
SOSTE - Selvitys järjestöjen palveluista 2016
SOSTE - Selvitys järjestöjen palveluista 2016SOSTE - Selvitys järjestöjen palveluista 2016
SOSTE - Selvitys järjestöjen palveluista 2016
 
Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta
Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksestaSosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta
Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta
 
Arpajaislaki keskustelutilaisuus 21.3.2106
Arpajaislaki keskustelutilaisuus 21.3.2106Arpajaislaki keskustelutilaisuus 21.3.2106
Arpajaislaki keskustelutilaisuus 21.3.2106
 
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikymmen
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikymmenSosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikymmen
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikymmen
 
Kokonaistoiminnan arviointi haltuun
Kokonaistoiminnan arviointi haltuunKokonaistoiminnan arviointi haltuun
Kokonaistoiminnan arviointi haltuun
 
Rahapelijärjestelmä uudistuu - Roadshow 2015
Rahapelijärjestelmä uudistuu - Roadshow 2015Rahapelijärjestelmä uudistuu - Roadshow 2015
Rahapelijärjestelmä uudistuu - Roadshow 2015
 
Blogit- nouseva trendi
Blogit- nouseva trendiBlogit- nouseva trendi
Blogit- nouseva trendi
 
Välineet haltuun - Twitter
Välineet haltuun - TwitterVälineet haltuun - Twitter
Välineet haltuun - Twitter
 
SOSTEn verkostot
SOSTEn verkostotSOSTEn verkostot
SOSTEn verkostot
 
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaanRatkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
 
Kohti hyvinvointaloutta
Kohti hyvinvointalouttaKohti hyvinvointaloutta
Kohti hyvinvointaloutta
 
Aluekierros Lappeenranta
Aluekierros LappeenrantaAluekierros Lappeenranta
Aluekierros Lappeenranta
 
Turku kooste alueellinen seminaari.2012
Turku kooste alueellinen seminaari.2012Turku kooste alueellinen seminaari.2012
Turku kooste alueellinen seminaari.2012
 
Aluekierros Jyväskylä
Aluekierros JyväskyläAluekierros Jyväskylä
Aluekierros Jyväskylä
 
Aluekierros Kuopio
Aluekierros KuopioAluekierros Kuopio
Aluekierros Kuopio
 
Aluekierros Oulu
Aluekierros OuluAluekierros Oulu
Aluekierros Oulu
 
Aluekierros Oulu
Aluekierros OuluAluekierros Oulu
Aluekierros Oulu
 
Aluekierros Seinäjoki
Aluekierros SeinäjokiAluekierros Seinäjoki
Aluekierros Seinäjoki
 

Jarjestobarometri 2014- yleisesitys

  • 1. Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä
  • 3. Järjestöbarometri • Julkaistu vuosittain vuodesta 2006 • Järjestöbarometri 2014 järjestyksessään yhdeksäs, jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi • Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista • Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja keskeisimmistä tilastotiedoista Järjestöbarometri 2014.
  • 4. Esityksen sisältö • Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä - keskustelua • Vaikuttaminen onnistunutta – yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää - keskustelua • Paikallisyhdistyksiä arvostetaan – yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa - keskustelua
  • 5. Järjestöbarometri 2014 -aineistot Kyselyaineistot, joissa vastaajina: • 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (65 %) • 1 077 paikallisyhdistystä (47 %) • Kolmen järjestösektorin yhteinen kysely: yhteensä 166 liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä (53 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot: • RAY:n avustustilastot • PRH:n Yhdistysrekisteri • Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat tilastot Järjestöbarometri 2014.
  • 6. Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä (liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt)
  • 7. Eri asioihin liittyvän hallinnollisen työn kuormittavuus Järjestöbarometri 2014, kuvio 26. Valvontakäytännöt ja niiden tiedonkeruu Hankintalain soveltaminen Työnantajavelvoitteet Yhdistys- tai säätiölain soveltaminen Järjestöjen verotus Vapaaehtoistoiminnan organisointi Siviilioikeudelliset prosessit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon/erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan/vain vähän Ei osaa sanoa
  • 8. Järjestösektoreiden välisiä eroja Järjestöön kohdistuviin valvontakäytäntöihin ja niiden tiedon- keruuseen liittyvä hallinnollinen työ kuormittaa paljon tai erittäin paljon • 53 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä • 36 prosenttia nuorisojärjestöistä • 17 prosenttia liikuntajärjestöistä Hankintalain soveltamiseen liittyvä hallinnollinen työ • 49 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä • 27 prosenttia nuorisojärjestöistä • 5 prosenttia liikuntajärjestöistä Järjestöbarometri 2014.
  • 9. Arviot hallinnollisessa työssä tukevien ratkaisujen hyödystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 27. Valvonnan ja sen tiedonkeruun yksinkertaistaminen Valtioneuvostotasoinen kans.järj.toim. strategia Hankintalain asiantuntija- ja neuvontapalvelu Palkatun työvoim. käytön as.tunt.- ja neuvontapalv Verotuksen asiantuntija- ja neuvontapalvelu 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon/erittäin paljon hyötyä Jonkin verran hyötyä Ei lainkaan/vain vähän hyötyä Ei osaa sanoa
  • 10. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (1/4): Järjestöbarometri 2014. 1. Asianmukainen hallinto edellyttää asiantuntevaa henkilökuntaa. Varmistetaan, että järjestöjen perusrahoitus riittää myös niiltä vaadittuun hallinnolliseen työhön. 2. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan johdolla tehdään toimenpideohjelma kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sääntelyn vähentämiseksi. 3. Eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten järjestöille myöntämien avustusten hakumenettelyjä ja valvontaa yhdenmukaistetaan parhaiden käytäntöjen pohjalta.
  • 11. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (2/4): Järjestöbarometri 2014. 4. Avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Valvonnan on aina oltava järkevässä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. 5. Kehitetään viranomaisyhteydenpitoon selkeää kielenkäyttöä ja ymmärrettäviä lomakkeita yhdessä järjestöjen kanssa. 6. Järjestöiltä ei vaadita muutoin kuin poikkeustapauksissa voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukempia menettelyjä tai raportointeja. Lisäksi tietoja pyydettäessä pyritään keräämään vain välttämätöntä tietoa.
  • 12. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (3/4): Järjestöbarometri 2014. 7. Vapautetaan alle 10 000 euron vuosiliikevaihdolla toimivat yhdistykset kokonaan velvollisuudesta tehdä eräitä viranomais- ilmoituksia, kuten ilmoittaa verottajalle vapaaehtoisille maksetut kilometrikorvaukset. 8. Huolehditaan pienten järjestöjen työnantajavelvoitteita koskevasta riittävästä koulutuksesta. 9. Perustetaan kansalaisjärjestöjen yhteinen hankintakeskus antamaan neuvontaa hankintojen kilpailuttamisessa ja tekemään yhteishankintoja. Hankintoja keskittämällä saadaan skaalahyötyjä ja varmistetaan osto-osaaminen.
  • 13. ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (4/4): Järjestöbarometri 2014. 10. Nimenkirjoittajien muutosilmoituksista tehdään maksuttomia. 11. Väljennetään vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia lupia, kuten hygieniapasseja ja liikenteenohjauskortteja.
  • 14. Vaikuttaminen onnistunutta – yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää
  • 15. Vaikuttamistoiminnan merkitys järjestöjen toiminnan painopisteenä Järjestöbarometri 2014, kuvio 30. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3-5vkuluttua 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
  • 16. Eri vaikuttamiskohteiden merkitys järjestöjen vaikuttamistoiminnassa Järjestöbarometri 2014, kuvio 31. Yhteiskunnallinen ilmapiiri Tiedon saanti Palvelujen laatu Palvelujen saatavuus Lainsäädäntö Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat Ihmisten terveys- tms käyt. vaikuttaminen Ihmisten taloudellinen toimeentulo Esteettömyys 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
  • 17. Arviot keinoista, joita järjestöjen kannattaisi erityisesti käyttää vaikuttamistoiminnassaan Järjestöbarometri 2014, kuvio 33. Kontaktit päätöksentekijöihin Asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen Kuulemistilaisuudet (eduskunta,ministeriöt) Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus Aloitteet, lausunnot ja kannanotot Tutkimukset ja muu tiedontuotanto Sosiaalisen median keinot Kampanjat ja tempaukset Valitukset, kantelut tms. Mielenosoitukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan
  • 18. Uudet vaikuttamiskeinot Järjestöbarometri 2014. 56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana: • sosiaalinen media • sähköinen viestintä • kuntavaikuttaminen • poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen • järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet • viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen • kokemusasiantuntijat • tiedonkeruu, tutkimus
  • 19. Arviot vaikuttamistoiminnan onnistumisesta Järjestöbarometri 2014, kuvio 35. Järjestön vaikuttamistoiminta 2010 2014 Järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta 2010 2014 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan
  • 20. Mihin järjestöjen pitäisi yhdessä vaikuttaa Järjestöbarometri 2014. Suunnata vaikuttamistoimintaa erityisesti kansanedustajiin, kuntapäättäjiin, ministereihin, ministeriöihin, mediaan ja kansalaisiin. 1. Järjestöjen asema ja toimintaedellytykset 2. Tuloerojen, köyhyyden, terveyserojen ja syrjäytymisen vähentäminen 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden saatavuus 4. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, hyvinvointi 5. Hankintalaki
  • 21. SOSTE suosittelee: Järjestöbarometri 2014. 1. Lisätään järjestöjen perusrahoitusta vaikuttamis- toimintaan ja sitä tukevaan toimintaan, kuten tiedon- tuotantoon ja viestintään. 2. Luodaan säännölliset vuorovaikutuskanavat eri alojen järjestöjen välille. 3. Vahvistetaan järjestöjen vaikuttamisosaamista kotimaisessa, erityisesti kuntavaikuttamisessa ja EU- vaikuttamisessa. 4. Lisätään järjestöjen yhteistyötä vaikuttamista tukevassa tiedontuotannossa ja viestinnässä.
  • 23. Vuosina 2005-2013 rekisteröidyt ja purkautuneet sote-yhdistykset Järjestöbarometri 2014, kuvio 7. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Yhdistysten lukumäärä Rekisteröidyt Purkautuneet
  • 24. Yhdistysten huolen- ja tyytyväisyydenaiheita Järjestöbarometri 2014, kuvio 1. Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä
  • 25. Toiminnan erityiset uhkat tai riskit • Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon • Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin: • jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen • kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus • palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen
  • 26. Yhdistysten kunnilta saamat toiminta-avustukset • Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013 • 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut • Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa • Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %) ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan Järjestöbarometri 2014.
  • 27. Kuntaliitosten vaikutukset Järjestöbarometri 2014, kuvio 3. Kunnalta saadun toiminta-avustuksen määrä Mahd. saada kunnan toiminta-avustusta Mahd. saada kunnalta edullisia tai ilmaisia tiloja Näkemysten huomiointi kunnan päätöksenteossa Kuuleminen kunnan päätöksenteossa Yhteistyön määrä kunnan kanssa Toiminnan kysyntä Toiminnan arvostus kunnassa Toiminnan määrä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vähentynyt Ei vaikutusta Lisääntynyt Ei osaa sanoa
  • 28. SOSTE suosittelee (1/2): Järjestöbarometri 2014. 1. Paikallista ja alueellista paikallisyhdistyksiä tukevaa koulutusta lisätään. 2. Valtakunnalliset järjestöt lisäävät tukeaan paikallisyhdistyksille, jotta ne pystyvät uudistamaan toimintaansa uusia toimijoita ja jäseniä houkuttelevaksi. 3. Järjestöt kehittävät yhteistyössä toimintatapoja ja välineitä, jotka tekevät kiinnostuneille ihmisille mahdolliseksi tulla heitä itseä kiinnostavalla tavalla yhdistysten toimintaan mukaan.
  • 29. SOSTE suosittelee (2/2): Järjestöbarometri 2014. 4. Oppilaitokset eri tasoilla sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja toteuttavat niitä yhteistyössä järjestöjen kanssa. 5. Laaditaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa suositus kunnille nykyistä yhtenäisempien ja pitkäjänteisempien järjestöavustus- käytäntöjen kehittämiseksi. 6. Kehitetään käytäntöjä, jotka parantavat järjestöjen osallistumis- mahdollisuuksia kuntien ja syntyvien sote-alueiden päätöksen- tekoon. Tätä kautta saadaan ihmisten ääni kuulumaan nykyistä paremmin päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä.