Luonnonvarakeskuksen professori Liisä Tyrväisen esitelmä "Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessa" Säätytalolla 4.2.2015

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Liisa Tyrväinen, professori
Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa
liisa.tyrvainen@luke.fi
Luonto- ja hyvinvointisektori
biotaloudessa

2. © Luonnonvarakeskus
Esityksen rakenne
• Luonnon terveys- ja
hyvinvointihyödyt ja
liiketoimintamahdollisuudet
• Millaista näyttöä luonnon
terveys- hyvinvointihyödyistä
on?
• Esimerkkejä alan
kehitystyöstä
• Alan sääntelyyn liittyviä
kysymyksiä

3. © Luonnonvarakeskus
Taustaa
• Terveys- ja hyvinvointi yksi megatrendi
• Länsimaissa stressiin ja vähäiseen
liikuntaan liittyvät sairaudet (kuten
masennus, uupuminen ja diabetes)
kehittyneissä maissa merkittävä
yhteiskunnallinen ongelma.
• Luonnolla on monia ihmisen hyvinvointia ja
terveyttä edistäviä vaikutuksia.
• Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut
ovat yksi mahdollisuus erityisosaamisen
kehittämiseen Suomessa.
5.2.20153

4. © Luonnonvarakeskus
Luonnon liiketoiminta-arvo elämys- ja
merkitystaloudessa?
• Aineettomien palvelujen tuottamisella voidaan pidentää ja
tehostaa luonnonvarojen arvoketjua.
• Aineettomat palvelut tuodaan vahvasti aineellisten rinnalle,
mutta määrätietoista luonnon käytön yhteensovittamista
tarvitaan.
• Liiketaloudellisena tavoitteena on kanavoida luonnon
aineettomat hyödyt erilaisiksi palveluiksi nykyistä
monipuolisemmin.
• Hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja voidaan kehittää
tutkimustietoon perustuen.
4

5. © Luonnonvarakeskus5.2.20155
Luonnon rooli liiketoiminnassa
Lähde:Luonnonlukutaito:
Luo liiketoimintaa vihreästä
hyvinvoinnista 2013, SITRA
Mukaellen: Joseph Pipe II,
The Experience Economy.

6. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Luontoa voi arjen hyvinvoinnin parantamisen lisäksi hyödyntää
myös terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä ikääntyvän
väestön hoivan ratkaisemisessa.
• Green Wellbeing: toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja
elämänlaatua luontolähtöisesti.
• Liittyy arjen ympäristöihin ja hyvinvointiin, luontolähtöisiin
matkailupalveluihin, luonto- ja ympäristökasvatukseen, mutta
myös hoitoa ja hoivaa tarjoaviin Green care -palveluihin.
• Luontoon liittyvä palveluliiketoiminta linkittyy monen sektorin
tekemiseen.
Green Wellbeing
6 5.2.2015

7. © Luonnonvarakeskus5.2.20157
Vihreän hyvinvoinnin esimerkkikonsepteja (SITRA 2013)

8. © Luonnonvarakeskus
Luonto, terveys ja hyvinvointi -alan tutkimus
• Tutkimus vielä melko nuorta, voimakas kasvu
2010 –luvulla
• Enemmän tutkittu luontoalueiden välillisiä
vaikutuksia (esim. ulkoiluaktiivisuus ja
mielialamuutokset), vähemmän vaikutuksia
sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.
• Tutkimuksessa usein ’laaja terveyskäsite’,
mukana elämän laatu ja hyvinvointi.
• Hyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään
terveydenhoitoon ja esim. työkykyä
ylläpitävään ja palauttavaan vaikutukseen.
Kuva: Maija Faehnle8

9. © Luonnonvarakeskus
Terveyshyödyt syntyvät monen kanavan kautta
• Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää
fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä.
• Luonnon tarjoamat esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön
rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä.
• Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon
• Laajat luonto (metsäalueet) vaimentavat melua ja parantavat
ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla
otsoni- ja monoksidikaasuja.
5.2.2015
9

10. © Luonnonvarakeskus
Vahva näyttö vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin
• elpyminen stressiä aiheuttavasta
tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen,
sosiaalinen ja toiminnallinen
palautuminen (Kaplan & Kaplan 1989,
Ulrich ym. 1991)
• Etenkin luonnossa sijaitsevat
mielipaikat toimivat kielteisten
tuntemusten ja stressaantuneisuuden
säätelykeinoina. (esim. Korpela ym.
2001, 2010).
Kuvat: Maija Faehnle ja Erkki Oksanen

11. © Luonnonvarakeskus
Virkistyskäytön fysiologiset vaikutukset
• Kenttäkokeet Japanissa:
metsäisen ulkoilualueen
käytön vaikutusta verrattu
rakennettuun ympäristöön
(esim. Lee ym, 2012,
Tsunetsugu 2013).
• Verenpaineen ja pulssin
lasku, lihasjännityksen
väheneminen,
parasympaattisen hermoston
toiminnan lisääntyminen
metsässä.

12. © Luonnonvarakeskus
Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden
asuinympäristöissä (GreenHealth) (SA 2012-2015)
Luke (Metlan), THL:n ja TaY:n
yhteishanke tutkii:
-Luontoalueiden määrän, laadun ja
käytön vaikutusta terveyteen
-viheralueilla käyntien fysiologisia ja
psykologisia vaikutuksia
-tulosten soveltamismahdollisuuksia
5.2.201512

13. © Luonnonvarakeskus
GreenHealth -hankkeen kenttäkoe Helsingissä
Kuvat Erkki Oksanen/Metla

14. © Luonnonvarakeskus
Millainen kaupunkiluonto elvyttää?
(Tyrväinen ym. 2014)
• Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät
– Elpyminen viheralueella ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen.
– Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen puolen
tunnin kävelyn jälkeen.
– Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka.
3,8
4,6
5,3
1
2
3
4
5
6
7
Kaupunki Puisto Metsä

15. © Luonnonvarakeskus
Vastustuskyvyn paraneminen
• Pidemmillä luontoretkillä
ihmisen vastustuskykyä
parantavaa vaikutusta.
• Ns. tappajasolujen (killer cells)
aktiivisuuden ja syöpää
ehkäisevien proteiinien määrä
veressä suurempi
metsäkävelyjen kuin
kaupunkikävelyjen jälkeen (Li,
2010).
• Luontokontakti ja luontoalueiden
läheisyys asuinympäristössä
vähentävät sairastumista
allergioihin (Hanski ym. 2012)
15
Kuva: Liisa Tyrväinen

16. © Luonnonvarakeskus
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
luonnon ja luontoliikunnan avulla
Yhteistyön lisääminen hyvinvointi- ja
luontosektorin välillä
Luontoliikuntaan kytkeytyvien
hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja
laadun kehittäminen
Luonto liikuttamaan -hanke
2013-2015
Päätoteuttaja:Metsähallitus
Tavoitteet:

17. © Luonnonvarakeskus
Hankkeen viitekehys
Lähde: Metsähallitus

18. © Luonnonvarakeskus
Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja terveyden edistäminen
Lieksan sosiaalivirasto, Elontila Ky, Ruunaan retkeilykeskus
Maahanmuuttajien terveyden ja kotoutumisen
edistäminen
Lieksan maahanmuuttajapalvelut, luontoyrittäjät, kolmas sektori
Miesten painonhallinnan tukeminen ja T2D:n ehkäisy
Hyvinvointi- ja kuntoutuskeskus Kunnonpaikka, Huoltoliitto
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja terveyden edistäminen
SAKKY, Nuorisokeskus Metsäkartano, Siilinjärven kunta ja evl seurakunta
Luontoliikuntapalvelujen ja -kohteiden kehittäminen
Metsähallitus, Kuopio, Lieksa, Rautavaara, yritykset, yhdistykset
Koulutus- ja kehittämiskokonaisuus
(Luonto liikuttamaan –hanke)

19. © Luonnonvarakeskus
Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
Argumenta-hanke
• Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen
ympäristökeskuksen yhdessä
suunnittelema ja toteuttama
seminaarisarja tutkijoille ja
päätöksentekijöille
• Suomen Kulttuurirahaston rahoittama
hanke (2013-2015)
• Argumenta: Tarkoituksena on löytää
merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin
kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden
välisesti kestäviä argumentteja
• Vastuulliset johtajat: Liisa Tyrväinen
(Metla) ja Jukka-Pekka Jäppinen
(SYKE)
Kuva: © Päivi Tahvanainen, ympäristöhallinnon
kuvapankki

20. © Luonnonvarakeskus20

21. © Luonnonvarakeskus
Kansallinen Luonto ja hyvinvointi -ohjelma
(2015–2025),
• Tavoitteena edistää ekoysteemipalvelujen sekä ihmisen
terveyden välisen suhteen selvittämistä ja parempaa
huomioon ottamista yhteiskunnassa ja kansalaisten
terveyden edistäjänä.
• Ohjelma koostuu kansallisesta toimenpideohjelmasta ja
tutkimusohjelmasta.
• Visioksi ehdotetaan: ”Luonto lähelle ja terveydeksi”
• Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 25.2. 2015 Finlandia- talolla
21 5.2.2015

22. © Luonnonvarakeskus
Esimerkkejä toimenpideohjelman ehdotetuista
päämääristä:
• Ehkäistä kansansairauksia ja pysäyttää niiden aiheuttamien
kustannusten kasvu
• Luonnon käytön lisääminen sosiaali- ja kasvatustyön tukena
• Kannattavan elinkeinotoiminnan rakentaminen luonnon
terveyshyödyistä
• Nostaa ekosysteemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten
tutkimus painopisteeksi
22 5.2.2015

23. © Luonnonvarakeskus
Luken osahankkeen tavoitteet ja menetelmät
Tavoitteena tunnistaa luontoon perustuviin hyvinvointia ja
terveyttä tukevien palveluiden keskeisimmät lainsäädännölliset ja
hallinnollisista esteet.
Menetelmät:
• Kerätään relevantti tieto teemaa sivuavista tutkimus-, selvitys-
ja arviointiraporteista.
• kartoitetaan haastatteluilla ja kyselyllä sidosryhmien ja
päätöksentekijöiden käsityksiä lainsäädännöllisistä ja
hallinnollisista esteistä.
• Tunnistetaan teema-aluetta ohjaava keskeinen lainsäädäntö
(yhdessä Linnunmaa Oy:n kanssa) .
• Luken työryhmä: Liisa Tyrväinen sekä tutkijat Teppo Hujala ja
Tuija Sievänen ja Ann Ojala.
23 5.2.2015

24. © Luonnonvarakeskus
Esimerkkinä virkistyskäyttöä ohjaava lainsäädäntö
• Ulkoilulaki (1973); säätää ulkoilureiteistä, valtion
retkeilyalueista ja leirintäalueista; kaipaa kokonaisuudistusta,
jossa ’lainhenki’ turvaisi kansalaisille hyvinvointia ja terveyttä
ylläpitävät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa
virkistäytymiseen
• Liikuntalaki (1998); Kunnan tulee luoda edellytyksiä
kuntalaisten liikunnalle; ei erikseen ulkoliikuntapalveluista
• Maankäyttö- ja rakennuslaki (2000); Maakunta- ja
yleiskaava tason suunnittelussa huolehdittava a) maiseman,
luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisesta b)
virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä
24 5.2.2015

25. © Luonnonvarakeskus
Luontoalueiden käyttöä ja hoitoa koskeva
lainsäädäntö
• Asemakaava luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle
elinympäristölle sekä palvelujen alueelliselle saatavuudelle. Kaava-
alueella tai lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita
lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Normitus puuttuu?
• Metsälaki (2014); lain tarkoitus on ekologisesti, sosiaalisesti ja
taloudellisesti kestävä metsän hoito ja käyttö; ei suoranaisesti
edellytä maisema- ja virkistysarvojen edistämistä, mutta mahdollistaa
monitavoitteiset hakkuut paremmin.
• Luonnonsuojelulaki (1996); päätavoite luonnon monimuotoisuuden
suojelu; ei kytkentää kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
edistämiseen.
25 5.2.2015

26. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Kiitos!
26 5.2.2015