Helka Raivio, Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.12.10.2018

1. Sosiaalinen kuntoutus
- enemmän sosiaalista toimintakykyä,
lisää osallisuutta!
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät Kuopio 11.-12.10.2018
Helka Raivio/THL

2. Taustaa
• Valtakunnallinen, ESR-rahoitteinen sosiaalisen kuntoutuksen
kehittämishanke (SOSKU) 1.4.2015-31.12.2018
– Toteuttajina THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun
hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki,
Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Essote,
Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Vantaan kaupunki
• Hankkeen ylätavoitteena ollut selkeyttää ja yhtenäistää sosiaaliseen
kuntoutukseen liittyvää ymmärrystä sekä valtakunnallista
toimeenpanoa
– Kehitetty ja testattu sosiaalisen kuntoutuksen uudenlaisia toimintamalleja
– Tavoitteena myös tiedontuottaminen lainsäädäntötyön tueksi; tutkimus ja
koulutus osana kehittämistyötä
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio2

3. Sosiaalisen kuntoutuksen lähtökohdista
• Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 § laaja-alainen sekä
yleisluontoinen; kohderyhmät, tavoitteet ja sisältö vaihdelleet
kunnittain
• 53 prosenttia THL:n keväällä 2016 toteuttamaan kuntakyselyyn vastanneista
piti sosiaalisen kuntoutuksen keskeisenä toteuttamismuotona kuntouttavaa
työtoimintaa
• Soveltamisopas: Edistetään kaikkien yhteiskunnan jäsenten
yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä niihin vuorovaikutussuhteisiin,
toimintoihin ja rakenteisiin, jotka muodostavat jokapäiväisen elämän
perustan
– Periaatteena yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja
suoriutumistaan vastaavalla tavalla
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio3

4. Sosiaalisen kuntoutuksen lähtökohdista
• STM: Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden
henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen
– Vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen
vuorovaikutuksen edellytyksiä
• THL:n toteuttaman kuntakyselyn (2016) sekä SOSKU-
osahankkeissa tehtyjen omien rajausten mukaan ensisijaisesti
työikäisille sosiaalihuollon asiakkaille
– Poikkeuksena Essote:n sekä Rovaniemen kuntaosahankkeet, joissa
painotus ollut nuorissa
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio4

5. Keskeisistä tavoitteista ja niihin liittyvistä käsitteistä
• Sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteiden ja palveluiden yleisinä
tavoitteina asiakkaan
– Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen
– Syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen
• Syrjäytyminen yleisesti ymmärretty prosessina, jossa osa
yhteiskunnan jäsenistä ajautuu tahtomattaan sivuun
yhteiskunnallisista asemista ja työelämästä (Järvikoski, 2013)
– Osallisuuskin hahmotettavissa prosessina; ei pysyvä ominaisuutemme tai
staattinen tila joka voidaan saavuttaa (Raivio & Karjalainen, 2013)
• Osallisuuden asteemme vaihtelee jo elämänvaiheittain
– Kyseessä yksilöllinen kokemus, tai tunne (emme voi puhua
osallisuudesta toistemme puolesta)
– Osallisuus ei itsessään mikään keino, tai väline vaikka tarjottu lääkkeeksi vähän
kaikkeen
• Pahimmillaan tautologiana, kehäpäätelmänä: ”Osallisuutta edistämällä
edistetään kaikkien osallisuutta..”
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio5

6. Keiden osallisuudesta olemme kiinnostuneita?
• Osallisuuspuhe ei useimmiten kohdistu MEIHIN KAIKKIIN…
• ”Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen
parannetaan.” (Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman
(KASTE) I osaohjelman tavoite, 2012-2015)
• Riskiryhmädiskurssissa kyse on aina joidenkin ”toisten” osasta ja
asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion
universalismin perustaa
• Palvelu- ja etuusjärjestelmää kehitettäessä kohderyhmäksi yhä harvemmin
mielletään koko väestö, (tehokkuus- ja säästösyistä) vaan yhä enemmän
erilaiset riskiryhmät:
…nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset ja osatyökykyiset,
yksinhuoltajaäidit, pitkäaikaistyöttömät, vangit, mielenterveys- ja
päihdekuntoutujat, jne… (Esim. Euroopan Unionin osallisuus- ja työllisyyspoliittiset
(2008, 2010)
• Palvelujärjestelmää ei enää kehitetä erilaisten elämänriskien varalta:
….työttömyys, sairastuminen, vammautuminen, lapsen saaminen,
jne….
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio6

7. Työllisyyspoliittisena esimerkkinä ns. vaikeassa
työmarkkina-asemassa olevat (Raivio & Nykänen, 2014)
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio7

8. Osa riskiryhmistä erityisen aktivoinnin kohteina
> sosiaali- ja työttömyysturvan vastikkellistaminen
Kykenee
työllistymään
Ei kykene
työllistymään
Haluaa
työllistyä
1 2
Ei halua
työllistyä
3 4
•Tuloksena jo vaivais- ja köyhäinhoidon perinteistä tunnistettava jakolinja avun
ansaitseviin ja apua ansaitsemattomiin köyhiin
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio8

9. Ns. osallistavan työllisyyspolitiikan kaksi linjaa?
• Vertaileva selvitys ns. eurooppalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan
suuntauksesta (Raivio & Nykänen, 2014)
– Aineistona Euroopan Unionin osallisuus- ja työllisyyspoliittiset linjaukset (2008,
2010), YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (2006),
Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma (2006) sekä YK:n
ihmisoikeudet (1948) ja erityisesti artikla 23. jokaisen oikeus työhön
• Työtä vailla oleminen artikuloitui perus- tai ihmisoikeuskysymyksenä vain
puhuttaessa vammaisista henkilöistä, ei muista ns. vaikeassa työmarkkina-
asemassa olevista ryhmistä
– Vammaispoliittisen, sosiaalisia ihmisoikeuksia korostavan linjan moraalisena
ongelmana työpaikkojen puute = työtä haluava ei pääse töihin
– Aktivointipolitiikan ja vastikkeellistamisen linjan moraalisena ongelmana
passivoivat etuudet = etuuksia saava ei hakeudu töihin
» Työ oikeutena vrs. työ velvollisuutena
– Vahva, valtavirtaistuva vammaispolitiikka resurssina – on kuntoutettava myös
työmarkkinoita!
• Työpaikkoja luotava esimerkiksi työmarkkinoiden toimintaan vaikuttamalla;
säätelyllä, ja työvoiman kysyntää lisäämällä
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio9

10. Osallisuuden esteet ja edellytykset
• Lannistavat kategorisaatiot:
• Riskiryhmä, syrjäytynyt, pitkäaikaistyötön, toimeentulotukiasiakas,
mielenterveys- tai päihdekuntoutuja, asunnoton…
• Ahdistavat tuntemukset:
• Sosiaalisten tilanteiden pelko, leimautuminen…
• Alistavat kokemukset:
• Torjunta, välinpitämättömyys, poiskäännyttäminen…
• Osallisuuden edellytyksinä on, että ihmisellä on
– Käytössään riittävät aineelliset resurssit (HAVING)
– Toimijuutta omaa elämää koskevassa päätöksenteossa (ACTING)
– Sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä
(BELONGING) (Raivio & Karjalainen, 2013)
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio10

11. Osallisuuden ulottuvuudet
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio11

12. Sosiaalisen kuntoutuksen suhteesta sosiaaliseen
toimintakykyyn
• Sosiaalinen kuntoutus on ympäristösidonnainen prosessi, jonka
tavoitteena on sosiaalinen toimintakyky.
– Prosessin aikana pyritään minimoimaan ne toimintaesteet, joita esiintyy
interaktiossa vammaisen ja hänen ympäristönsä välillä
• Yksilön kyky ja mahdollisuudet käyttää tai hyödyntää ympäristöä ja sen
palveluja optimoituvat ja yksilö kasvaa integroidusti yhteisönsä
tasavertaiseksi jäseneksi
(Rehabilitation International Finnish National Committee neuvottelukokousten
työryhmämääritelmä, 1982/83)
• HE:164/2014:
– Sosiaalinen toimintakyky voidaan määritellä yksilölliseen ja yhteisölliseen
kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi,
tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio12

13. Kuntoutuksesta oppimisprosessina
• Kuntoutus Järvikosken (2013) mukaan ennen kaikkea oppimis- ja
kehitysprosessi:
– Kasvatukselliset elementit aina läsnä ihmisen pyrkiessä sopeutumaan uuteen
elämäntilanteeseen ja oppimaan sen edellyttämät tiedot, taidot ja valmiudet
• Eri elämäntilanteissa/vaiheissa tarvitsemme enemmän tai vähemmän tukea
sosiaalisista rooleista suoriutuaksemme
– Ja kun pyritään ihmisessä itsessään olevien mahdollisuuksien
kehittämiseen, ollaan tekemisissä kasvun ja siten kasvatuksen kanssa
• Aikuisen elämänpiirittäiset oppimistarpeet erityisesti kolmella osa-alueella:
– Yksityiset tehtävät, julkisen elämänpiirin kansalaistehtävät sekä työelämän
tehtävät (arkitaidot, sosiaaliset taidot, yhteisötaidot)
• Sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa asiakkaiden taitojen kartuttaminen
edellisistä suoriutumiseksi, ovat toiminnan ydintä
– Tiivistetysti kyse on ihmisten auttamisesta oikeuksiinsa! (Paulo Freire, Jim Ife)
• 1. polven kansalais- ja poliittiset oikeudet, 2. polven TSS-oikeudet
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio13

14. Opioidikorvaushoidon
verkostopäivät 11.-12.10.2018,
Helka Raivio
14

15. Sosiaalinen kuntoutus
”kasvuun saattamisena”
• Voimaantumisen, kasvamisen ja muutoksen viitekehyksessä sosiaalisen
kuntoutuksen funktioina eivät voi olla
– Olemassa olevan järjestyksen säilyttäminen (CONSERVING)
• Ihmisten niihin sopeuttaminen (CONFORMING)
• Voimavara- ja muutoskeskeisenä ihmistyönä sosiaalisen kuntoutuksen
tehtäväksi hahmottuu
– Tietoisuuden sekä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen niin, että sekä
yksilöllinen ja persoonallinen, mutta myös sosiaalinen muutos tulevat
mahdollisiksi (TRANSFORMING)
• Yksilötason elämänmuutoksena; ihmisen oman arjen jäsentymisessä alkaa
vaikuttaa jokin uusi tavoite tai suunta
• Muutos kansalaistumisena; ihmisen omat tavoitteet liittyvinä yhteisölliseen tai
yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen
• Työntekijät katalysaattoreita ja dynamisoijia (Kurki, 2011)
• Kun toiminnassa onnistuttu herättämään tai elvyttämään osallistujien
intohimoja ja unelmia, ”nukkuvia”, unohtuneita tai jo luovutettuja asioita, on
toivo herätetty ja muutos jo käynnissä
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio15

16. Sosiaalinen kuntoutuminen
• Arkitaitoina: kykyä huolehtia itsestä ja selvitä arjen toimista, kykyä
organisoida sekä asioida, kykyä ylläpitää kotia, riippuvuuksien hallinta
– asiakkaiden ohjaamista ja saattamista (ensisijaisten) etuuksien piiriin, palvelujen käyttöön
opastamista ja rohkaisemista, asunnon hankkimista/ylläpitämistä, yhdessä tekemistä arkeen
liittyvissä asioissa (siivoamista, ruoan laittamista, asioiden hoitamista eri virastoissa)
• Sosiaalisina taitoina: kykyä luoda ihmissuhteita ja liittyä muihin, kykyä
ylläpitää yhteyksiä, ottaa vastuuta sekä huomioida muita, kykyä toimia
(perheen)jäsenenä
– vertaisryhmätoimintaa, toiminnallisten menetelmien hyödyntämistä (taide-, luonto- ja
liikuntalähtöisten menetelmät)
• Yhteisötaitoina: kykyä lähteä liikkeelle ja innostua, kykyä osallistua ja
harrastaa, kykyä tavoitella tulevaa, kykyä sopeutua, kykyä hankkia koulutus
ja tehdä työtä
– asiakkaiden ohjaamista ja motivointia vapaa-ajan toimintojen pariin, kuntouttavaan
työtoimintaan, työ- ja päivätoimintaan, ohjaamista ja tukea muunlaisen kuntoutuksen ja/tai
koulutus- sekä TE- palveluiden piiriin
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio16

17. Yleisinä karkeina linjoina
• Erillinen SHL:n mukainen palvelu, läpileikkaava periaate, vai
työote/orientaatio?
• Vapaaehtoisuus - velvoittavuus?
• Sopeuttava funktio - voimaannuttava funktio?
• Yksilö-, ryhmä- vai alue- tai yhdyskuntatyötä?
• Intensiivistä yksilötyöskentelyä sekä toiminnallista ryhmätoimintaa
• Yhdessä! Kokemustieto, asiakasasiantuntijuus ja verkostot mukaan
• Sekä työelämävalmiuksia edistävää että sosiaalista osallisuutta
edistävää toimintaa
• Rohkeus työtavoissa; taide- ja luova toiminta, luontolähtöiset sekä
terveyttä ja hyvinvointia lisäävät menetelmät
• Matalat kynnykset; jalkautuva työskentely, sosiaalisen kuntoutuksen
vieminen sinne, missä ”elämä eletään”
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio17

18. Sosiaalisen kuntoutuksen jaettu kokonaisuus
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio18

19. Lisätietoja SOSKU –hankkeesta:
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku
Yhteystiedot:
Helka Raivio
tutkija-kehittäjä
puh. 029 524 7183
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio19

20. Lähteet:
• Alanen, A. (1987) Johdatus aikuiskasvatukseen
• Freire, P. (2005) Sorrettujen pedagogiikka
• Hallituksen esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi (2014)
• Järvikoski, A. (2013) Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. STM:n raportteja ja muistioita
2013:43
• Kurki, L. (2011) Sosiokulttuurinen innostaminen yhteisötyönä.
• Puromäki, H. & al. (2016) Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntakyselyn tulokset
• Raivio, H. & Karjalainen, J. (2013) Osallisuus ei ole keino tai väline – palvelut ovat!
• Raivio, H. & Nykänen, N. (2014) Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä – yhdenvertaisuutta
vai aktivointia?
• Raivio, H. (2018, toim.) Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta!
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
• Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, STM 2017:5
• Euroopan Unionin osallisuus- ja työllisyyspoliittiset linjaukset:
– Euroopan komission suositus työstä syrjäytyneiden aktiiviseksi osallistamiseksi (2008)
– Eurooppa 2020 kasvustrategia: Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu (2010)
– Suositus jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen
suuntaviivojen I osa, 2010)
– Uuden osaamisen ja työllisyyden -lippulaivahanke: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen (2010)
– Nuoret liikkeellä –lippulaivahanke (2010)
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 11.-12.10.2018, Helka Raivio20