Terveyspolitiikan taustalla on kaksi erilaista lähestymistapaa, joita sanon sosiaaliseksi determinismiksi ja sosiaaliseksi voluntarismiksi. Edellinen pyrkii vähentämään terveyseroja kehittämällä elinoloja ja tarkastelee terveyttä väestötasolla. Jälkimmäinen painottaa terveyskäyttäytymistä ja ihmisten omia valintoja, painottaen yksilötasoa ja motivaatioita. Kumpikin lähestymistapa ei yksin riitä kohottamaan ihmisten hyvinvointia; tarvitaan duaalistrategiaa, jossa eroja tasataan ja ihmisiä voimannutetaan.

1. Hoitotyön johdon ja
asiantuntijoiden kehittämispäivät
1.-2.10.2014
Terveydenhuollon tulevaisuus: Terveyttä kaikille
vai vain rikkaille?
FT Antti Hautamäki
Dosentti (HY)
Professori emeritus (JY)

2. Terveyspolitiikan perusjännite

3. Kulttuurin välittävä rooli

4. Terveyserot
• Suomessa terveyspolitiikan tavoitteena on
koko väestön mahdollisimman hyvä terveys
ja mahdollisimman pienet terveyserot eri
väestö­ryhmien
välillä
• Terveyseroja pidetään eriarvoisuuden
ilmentyminä silloin, kun on perusteltua
olettaa, että väestöryhmien välistä
terveydentilan eroa voitaisiin kaventaa

5. Sosioekonomiset terveyserot
• Sosioekonomisilla terveyseroilla
tarkoitetaan sosiaalisen aseman mukaisia
systemaattisia eroja terveydentilassa,
sairastamisessa, toimintakyvyssä ja
kuolleisuudessa. (THL)
• Suomessa on moniin muihin Euroopan
maihin verrattuna poikkeuksellisen suuret
erot eri sosioekonomisten ryhmien
kuolleisuudessa.

6. Terveyden sosiaaliset määrittäjät
• Terveyden sosiaalisilla määrittäjillä viitataan
elinoloihin ja elinympäristöön, joissa ihmiset
elävät (asuinolot, työolot, tulonjako,
turvaverkot, koulutusolot)
• Elinolojen merkitys kansanterveydelle on
suurempi kuin terveyskäyttäytymisen tai
terveyspalvelujen saatavuuden merkitys
• Kiistatta pätee, että mita ̈matalampi
sosioekonominen asema, sita ̈heikompi
terveys
Juha Mikkonen 2014

7. Terveyttä määrittävät tekijät
Dahlgren & Whitehead 1991

8. Terveyserojen selittäjät
• Tulojen ja varallisuuden
epätasainen jakautuminen
• Terveyskäyttäytyminen ja
elintavat
• Koulutus ja työ
Lähde THL

9. Koettu terveys ennustaa
kuolleisuutta, toimintakykyä ja
terveyspalveluiden käyttöä väestössä
Terve
Sairas
Koettu terveys

11. Terveyspalvelujen saatavuus ja
monikanavainen rahoitus
• Julkinen avoin terveydenhuolto
(terveysasemat, erikoissairaanhoito jne.)
• Maksulliset yksityiset terveyspalvelut, joita
KELA osittain korvaa
• Työnantajien kustantama työterveyshuolto,
jota KELA osittain subventoi
• Työssä olevilla ja varakkailla on paremmat
mahdollisuudet saada terveyspalveluja

12. Entä kansanterveys ja terveyserot?
• Elinoloihin vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan
keinoin (mm. tuloerojen ja alue-erojen
kaventaminen)
• Julkisten terveyspalvelujen laatu ja saatavuus
turvattava
• Sosiaalityön kehittäminen yhdessä
terveydenhuollon kanssa
• Asiakaskeskeisyyden vahvistaminen
• Ketään ei jätetä –periaate

13. Muutossuunta:
Terveydestä hyvinvointiin
• Hyvinvointikeskeinen lähestymistapa saa
jalansijaa
• Siinä korostuu
• Koettu hyvinvointi
• Ennaltaehkäisy
• Yhteisöllisyys
• Aktiivinen kansalaisuus ja yksilön vastuu
• Toimintavalmiuksien kehittäminen
• Valinnanvapaus
• Markkinaistuminen

14. Horisontaalinen yhteiskunta
• Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä
• Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena toimijana
• Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja
vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan
• Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri
tahoille: kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja
yrityksille PPP-kumppanuuden merkeissä

15. Kaksi yhteiskunnan toimintamallia
Vertikaalinen yhteiskunta
Hierarkiat ja byrokratiat
Ylhäältä alas ohjaaminen
Horisontaalinen Horisontaalinen yyhhtteeisiskkuunnttaa
Verkostot ja vertaistoiminta
Kansalaisyhteiskunta

16. Vastuun kantajat

17. Kestävä hyvinvointi – uusi
hyvinvointikäsite
Elämänlaatu
Osallisuus
Onnellisuus
Arvokas elämä
Tasapainoinen
Luontosuhde
Kestävä kehitys
Kestävä
taloudenpito
Vauraus

18. Aktiivinen kansalaisuus: Hyvinvointi
syntyy siitä, että ihminen voi käyttää
omia kykyjään omien tavoitteidensa
toteuttamiseen
Ihminen
elämänsä
subjektina ja
arvojensa
toteuttajana
Halu
Motivaatio
Kyky
Osaaminen
Mahdollisuudet
Ihmisen
teot ja valinnat
Toiminta-valmiudet
osaaminen x motivaatio = potentiat
Eettinen
jalanjälki
Oppiminen
Olosuhteet

19. Yksilön ratkaisut
• Voimaannuttaminen
• Hyvään tuuppaaminen
• Omaehtoinen terveyden
edistäminen
• Itsensä mittaaminen (quatified self)
• Yhteisöllinen tuki

20. Terveyden edistämisen
kaksoisstrategia