Heiskanen, Tuija: Eätoimintaterapia. Esitys Etäkuntoutus – kuntoutuksen uusi mahdollisuus -seminaarissa 25.4.2016.

1. Etätoimintaterapia
Tuija Heiskanen
Palveluvastaava
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Sosiaalipalvelut
Etäkuntoutus – kuntoutuksen uusi mahdollisuus. 25.4.2016

2. www.pkssk.fi
Etätoimintaterapian selvitys
• Toimintaterapian selvityksen aineistoksi valikoitui 20 alkuperäistutkimusta, kolme
katsausta ja kolme tutkimus- tai hankeprotokollaa
• Alkuperäistutkimusten osallistujamäärät olivat pieniä (n = 1–105). Neljässä
tutkimuksessa osallistujat olivat 5–12-vuotiaita, yksi tutkimus käsitteli nuoria 13–15-
vuotiaita (Golomb ym. 2010) ja pääosa alkuperäistutkimuksista käsitteli aikuisia (yli 18-
vuotiaita)
• Alkuperäistutkimuksista seitsemän oli RCT-tutkimuksia ja seitsemän tapaustutkimuksia,
mutta muutoin tutkimukset erosivat menetelmällisesti toisistaan
• Yhdeksässä alkuperäistutkimuksessa osallistujat olivat AVH:n sairastaneita henkilöitä,
muutoin tutkimusten osallistujaryhmät olivat keskenään erilaisia.

3. www.pkssk.fi
Virtuaalinen kuntoutus toimintaterapiassa
• Kolme alkuperäistutkimusta etätoimintaterapiasta (Golomb ym. 2010; Lotan ym. 2011; Pareto ym. 2011) ja
yksi katsaus (Nilsen ym. 2015).
• Virtuaalista kuntoutusta on tutkittu varsinkin yläraajan motorisen kuntoutuksen sekä AVH kuntoutuksen
alueilla
• Tutkimuksissa käytettiin multisensorisia ohjaimia, jotka aistivat käden ja ylävartalon liikkeet
• Järjestelmien avulla pystyi arvioimaan mm. käden puristus- ja nipistysvoimaa sekä liikelaajuutta sekä
tallentamaan yläraajan ja/tai ylävartalon liikkeistä saatu tieto
• Virtuaalinen harjoittelu vaikuttaa lupaavalta lähestymistavalta AVH sairastaneilla henkilöillä käden motorisen
toiminnan kuntoutuksessa (Brunner ym. 2014)
• Tutkimustieto tukee virtuaalisen harjoittelun soveltamista AVH kuntoutuksessa
Muut asiakasryhmät virtuaalisesta etätoimintaterapiasta:
• Kehitysvammaiset henkilöt (n=44, 25-58 -vuotiaat) (Lotan ym. 2011).
• 13-15 -vuotiaat nuoret, joilla on CP oireyhtymä (n=3) (Golomb ym. 2010)

4. www.pkssk.fi
Sekamallilla toteutettu etätoimintaterapia:
videoneuvotteluyhteys
• Videoneuvottelun avulla toteutettua etätoimintaterapiaa tutkittiin neljässä
alkuperäistutkimuksessa (Hermann ym. 2010; Gibbs ja Toth-Cohen 2011; Criss 2013; Ng
ym. 2013)
• Etätoimintaterapia erityiskoulussa (6-11-vuotiaita koululaisia, n=8)
• Autismin kirjon häiriö (AKH) lasten vanhempi-terapeutti välisen yhteistyön kehittäminen
(n=4 perhettä, joissa 5-12 –vuotiaat lapset)
• AVH sairastaneen henkilön (n=1) käden kuntoutuksen tutkimus
• Metakognitiivisen Cognitive Orientation to daily Occupational Performance (CO-OP)
soveltuvuus etätoimintaterapiaan (aivovamman sairastaneet henkilöt n=3 ja heidän lähin
omainen)
• Tapaamisia sekä kasvotusten että videoyhteydellä
• Lähihenkilöiden ohjaus
• Kotiharjoittelutehtäviä tapaamisten välillä
• Osallistujat olivat tyytyväisiä etätoimintaterapiaan ja terapian tavoitteet saavutettiin

5. www.pkssk.fi
Sekamallilla toteutettu etätoimintaterapia
• Kahdessa tutkimuksessa tarkasteltiin digitaalisen avustajan käyttöä
etätoimintaterapiassa
• Lannin ym. (2014) tutkimuksessa arvioitiin hyötyvätkö aivovamman saaneet henkilöt
(yli 17-vuotiaat, joilla on toiminnallisia muistiongelmia, n=42) enemmän digitaalisesta
henkilökohtaisesta avusta kuin ei-elektronisista muistin apuvälineistä
• Digitaalisen avustajan käyttöä ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseen tutkittiin
aikuisilla autismin kirjon henkilöillä (n=3). (Gentry ym. 2012).
• Digitaalisen avustajan ominaisuuksia tutkimuksissa olivat mm. kalenteri, kamera,
muistutukset, tehtävälistat ja osoitekirja, videopohjaiset ohjeet sekä reittiohjeita ja
muita neuvoja
• Digitaalisen avustajan käytöstä positiivista vaikutusta
• Kahdessa tutkimuksessa käsiteltiin robottiavusteista toimintaterapiaa

6. www.pkssk.fi
Reaaliaikainen etätoimintaterapia
• Ratkaisukeskeinen puhelinvälitteinen etätoimintaterapia rintasyöpää
sairastavien naishenkilöillä (n=15)
• Selvitettiin menetelmän hyväksyntää sekä menetelmän vaikutusta osallistujien
elämänlaatuun, tunne-elämään ja toimintaan
• Tuloksia verrattiin tavanomaiseen syöpähoitoon syöpäkeskuksessa
• 97 % suunnitelluista puhelintapaamisista toteutui ja toimintaterapian kotitehtävien
suoritusaste vaihteli keskiverrosta korkeaan
• Osallistujat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä sekä toiminnallisten ongelmien
ratkaisemiseen terapian avulla että tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä puhelimitse
toteutettuun toimintaterapiaan
• Osallistujat kokivat etätoimintaterapian auttaneen heitä selvittämään
osallistumista rajoittavat tekijöitä arkielämässään
• Etätoimintaterapia voi ratkaista rintasyöpää sairastavien henkilöiden
toimintaterapiaan osallistumisen esteet henkilöiden asuessa haja-asutusalueella
raskaiden syöpähoitojen aikana (Hegel ym. 2011).

7. www.pkssk.fi
Ajasta ja paikasta riippumaton
etätoimintaterapia
• Sähköpostin avulla toteutettu etätoimintaterapia
• Dementoituneiden henkilöiden omaishoitajat (n=28)
• Tutkimuksessa tarkasteltiin asiakaskeskeisyyden toteutumista yksilölliseen
sähköpostikommunikaatioon perustuvassa toimintaterapiassa
• Toimintaterapeutti pystyi sähköpostin avulla tarjoamaan yksilöllistä ohjausta ja
neuvontaa
• Ajasta riippumaton etätoimintaterapia mahdollisti yhteydenpidon intensiteetin ja
ajankohdan asiakkaan toivomana hetkenä
• Sähköposti omaishoitajien toimintaterapian välineenä tarjosi yksilöllisen ja
joustavan palvelumuodon
• Terapeutit tukivat osallistujia aktiivisessa osallistumisessa ja auttamaan
omaishoitajien arkipäivän toiminnallisten ongelmien ratkaisemisessa
• Terapeutit pystyivät toteuttamaan asiakaskeskeisen yhteydenpidon, jossa
osallistujat pystyivät ilmaisemaan huolensa sekä saamaan toivomilleen asioille
palautetta (Chiu ym. 2010).

8. www.pkssk.fi
Huomioitavat riskitekijät etätoimintaterapiassa
• Kuntoutujan toiminnan havainnointi etäyhteyden avulla saattaa rajata havainnoinnin mahdollisuuksia
• Tekniset ongelmat voivat rajoittaa etäyhteydellä toteutettavaa terapiaa
• Tilanteisiin, joissa tarvitaan manuaalista ohjausta tai hienovaraista kehon/ympäristön vihjeiden
tulkintaa, ei etämenetelmiä pidetä soveltuvana terapian lähestymistapana (Cason 2014)
• Osa etämenetelmistä vaatii erityisjärjestelyjä kuntoutujan kotiin, vaikka itse laitteet ja/tai ohjelmistot
olisivatkin lainattavissa
• Menetelmistä riippuen kuntoutujan tarvitsema avustuksen määrä vaihtelee (esim. ohjelmistojen hallinta,
tekninen tuki, ohjainten/sensoreiden kiinnitys/pukeminen) (Lotan ym. 2011)
• Joillekin asiakasryhmille voi olla haastavaa löytää sopivan selkeitä ja helppokäyttöisiä teknisiä ratkaisuja
(Lotan ym. 2011).
• Puhelinyhteyden aikana ei ole mahdollista antaa tai vastaanottaa visuaalisia eleitä ja ilmeitä (Jacobs ym.
2012).
• Tutkimusnäyttö etätoimintaterapiaan vaikuttavista tekijöistä on vielä rajallista ja kerätty pääasiassa
pienellä määrällä tutkittavia eikä kaikissa tutkimuksissa kontrolloitu kotiharjoittelun määrää (Wuang ym.
2011; Ng ym. 2013)

9. www.pkssk.fi
Etätoimintaterapian hyödyt
• Soveltuvat toimintaterapian teoreettisiin lähestymistapoihin
• Virtuaalinen kuntoutus toimintaterapiassa
• Tukee kotiharjoitteluohjelman toteuttamista ja seurantaa
• Vähentää maantieteellisiä sekä muita terapiaan osallistumisen esteitä
• Vähentää kuntoutujalle matkustamisesta aiheutuvaa rasitusta
• Kommunikaatio etäyhteydellä voi olla lähes yhtä toimivaa kuin kasvotusten
toteutuva kommunikaatio
• Kuntoutujien lähihenkilöiden huomioiminen helpottuu
• Toimintaterapeutin ohjausta on mahdollista saada helposti kuntoutujan kotiin
• Helpottaa vanhemman ja puolison tms. roolin toteuttamista arjessa, sillä ohjaus
saadaan helpommin sopimaan perheen arkirytmiin ilman matkustamiseen liittyviä
järjestelyitä
• Tukee moniammatillista yhteistyötä
• Kuntoutujien ja heidän lähihenkilöiden kokemukset etämenetelmistä ovat olleet
pääosin positiivisia

10. www.pkssk.fi
Lähteet
• Brunner I, Skouen JS, Hofstad H, ym. Virtual reality training for upper extremity in subacute stroke (VIRTUES): Study protocol for a randomized controlled
multicenter trial. BMC Neurology 2014; 14.
• Cason J. Telehealth: A Rapidly Developing Service Delivery Model for Occupational Therapy. International journal of telerehabilitation 2014; 6 (1): 29-36.
• Chiu TML, Marziali E, Tang M, Colantonio A, Carswell A. Client-centred concepts in a personalized e-mail support intervention designed for chinese caregivers of
family members with dementia: A qualitative study. Hong Kong J Occup Ther 2010; 20 (2): 87-93.
• Criss MJ. School-based Telerehabilitation In Occupational Therapy: Using Telerehabilitation Technologies to Promote Improvements in Student Performance.
International journal of telerehabilitation 2013; 5 (1): 39-46.
• da Silva Cameirão M, Badia SBi, Duarte E, Verschure PFMJ. Virtual reality based rehabilitation speeds up functional recovery of the upper extremities after
stroke: A randomized controlled pilot study in the acute phase of stroke using the Rehabilitation Gaming System. Restorative Neurol Neurosci 2011; 29 (5):
287-298.
• Gentry T, Lau S, Molinelli A, Fallen A, Kriner R. The Apple iPod Touch as a vocational support aid for adults with autism: Three case studies. J VOCAT REHABIL
2012; 37 (2): 75-85.
• Gibbs V, Toth-Cohen S. Family-centered occupational therapy and telerehabilitation for children with autism spectrum disorders. Occup Ther Health Care 2011;
25 (4): 298-314.
• Golomb MR, McDonald BC, Warden SJ, ym. In-home virtual reality videogame telerehabilitation in adolescents with hemiplegic cerebral palsy. Arch Phys Med
Rehabil 2010; 91 (1): 1-8.e1.
• Hegel MT, Lyons KD, Hull JG, ym. Feasibility study of a randomized controlled trial of a telephone‐delivered problem‐solving–occupational therapy intervention
to reduce participation restrictions in rural breast cancer survivors undergoing chemotherapy. Psychooncology 2011; 20 (10): 1092-1101.
• Hermann VH, Herzog M, Jordan R, Hofherr M, Levine P, Page SJ. Telerehabilitation and electrical stimulation: An occupation-based, client-centered stroke
intervention. American Journal of Occupational Therapy 2010; 64 (1): 73-81.
• Hoffman HG, Meyer WJ,III, Ramirez M, ym. Feasibility of articulated arm mounted Oculus Rift Virtual Reality goggles for adjunctive pain control during
occupational therapy in pediatric burn patients. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking 2014; 17 (6): 397-401.
• Jacobs K, Blanchard B, Baker N. Telehealth and ergonomics: a pilot study. Technol Health Care 2012; 20 (5): 445-458.
• Kairy D, Lehoux P, Vincent C, Visintin M. A systematic review of clinical outcomes, clinical process, healthcare utilization and costs associated with
telerehabilitation. Disabil Rehabil 2009; 31 (6): 427-447.
• Krishnaswamy S, Shriber L, Srimathveeravalli G. The design and efficacy of a robot‐mediated visual motor program for children learning disabilities. J Comput
Assisted Learn 2014; 30 (2): 121-131.

11. www.pkssk.fi
Lähteet
• Lannin N, Carr B, Allaous J, Mackenzie B, Falcon A, Tate R. A randomized controlled trial of the effectiveness of handheld computers for improving everyday
memory functioning in patients with memory impairments after acquired brain injury. Clin Rehabil 2014; 28 (5): 470-481.
• Linder SM, Rosenfeldt AB, Bay RC, Sahu K, Wolf SL, Alberts JL. Improving quality of life and depression after stroke through telerehabilitation [with consumer
summary]. The American Journal of Occupational Therapy 2015; 69 (2): 6902290020.
• Lotan M, Yalon-Chamovitz S, Weiss P, L. Training caregivers to provide virtual reality intervention for adults with severe intellectual and developmental
disability. J PHYS THER EDUC 2011; 25 (1): 15-19.
• Ng EM, Polatajko HJ, Marziali E, Hunt A, Dawson DR. Telerehabilitation for addressing executive dysfunction after traumatic brain injury. Brain Inj 2013; 27
(5): 548-564.
• Nica AS, Brailescu CM, Scarlet RG. Virtual reality as a method for evaluation and therapy after traumatic hand surgery. Annual Review of CyberTherapy and
Telemedicine 2013; 11: 48-52.
• Nilsen D, M., Gillen G, Geller D, Hreha K, Osei E, Saleem G, T. Effectiveness of Interventions to Improve Occupational Performance of People With Motor
Impairments After Stroke: An Evidence-Based Review. Am J Occup Ther 2015; 69 (1): 1-14.
• Pareto L, Johansson B, Zeller S, Sunnerhagen KS, Rydmark M, Broeren J. Virtual TeleRehab: a case study. Stud Health Technol Inform 2011; 169: 676-680.
• Plow M, Finlayson M, Motl RW, Bethoux F. Randomized controlled trial of a teleconference fatigue management plus physical activity intervention in adults with
multiple sclerosis: rationale and research protocol. BMC neurology 2012; 12: 122.
• Reinthal A, Szirony K, Clark C, Swiers J, Kellicker M, Linder S. ENGAGE: Guided activity-based gaming in neurorehabilitation after stroke: A pilot study. Stroke
Res Treat 2012.
• Schmeler M, R., Schein R, M., Fairman A, ym. Telerehabilitation. Am J Occup Ther 2010; 64: S92-s102.
• Shin JH, Ryu H, Jang SH. A task-specific interactive game-based virtual reality rehabilitation system for patients with stroke: a usability test and two clinical
experiments. J Neuroeng Rehabil 2014; 11: 32-0003-11-32.
• Similä H, Harjumaa M, Isomursu M, Ervasti M, Moilanen H. Video communication in remote rehabilitation and occupational therapy groups. Physical &
Occupational Therapy in Geriatrics 2014; 32 (2): 97-111.
• Wuang Y, Chiang C, Su C, Wang C. Effectiveness of virtual reality using Wii gaming technology in children with Down syndrome. Res Dev Disabil 2011; 32 (1):
312-321.
• Yin CW, Sien NY, Ying LA, Chung SFM, Leng DTM. Virtual reality for upper extremity rehabilitation in early stroke: A pilot randomized controlled trial. Clin
Rehabil 2014; 28 (11): 1107-1114.