Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiastandardi 1.1.2015 lähtien Pääsuunnittelija Riikka Peltonen, Kuntoutusryhmä Suunnittelija Eija Haapala, Kuntoutusryhmä Suunnittelija Tuulikki Karhu, Hankintaryhmä Asiantuntijalääkäri, Tiina Suomela-Markkanen, Lääkäriryhmä Tarkastaja, Ville Viisanen, Tarkastus- ja ratkaisuryhmä

1. Kelan lääkinnällisen
kuntoutuksen
avoterapiastandardi
1.1.2015 alkaen

2. Pelisääntöjä
• Esityksen aikana tulevia ajatuksia, uusia kysymyksiä ja
kehittämisideoita voi kirjoittaa viestiseinään
www.viestiseina.fi/kela tai Twitteriin #avoterapia.
• Vastaamme uusiin kysymyksiin jälkikäteen osoitteessa
www.kela.fi/yhteistyökumppanit/kuntoutuspalvelut/
ajankohtaistiedotteet/avoterapiat
• Etukäteen saadut kehittämisideat olemme koonneet uuden
standardin valmistelusalkkuun.

3. Sisältö
1. Taustaa avoterapiastandardin muutoksiin
2. Avoterapian toteuttaminen
3. Avoterapiat
a. Lajit, muodot, erityismuodot
b. Yksilöterapiat
c. Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus
d. Arviointimenetelmä
4. Kysymykset ja vastaukset
5. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
3

4. Avoterapiastandardi
Taustat uudistustyölle
• ICF-viitekehyksen vahvistaminen
• Kuntoutujan oman roolin vahvistaminen
• Läheisten ja lähiverkoston kanssa tehtävän
yhteistyön lisääminen
• Kuntoutumista tukevan arjen rakentuminen
• Terminologian selkeyttäminen
• Terapiakerran kestojen tarkistaminen
• Standardin rakenteen ja sisällön selkeyttäminen

5. Avoterapia lajit, muodot ja
erityismuodot
Terapialaji
• yksilö- ja ryhmäterapia
• psykoterapiassa perheterapia
Terapiamuodot
• fysioterapia
• musiikkiterapia
• neuropsykologinen kuntoutus
• psykoterapia
• puheterapia
• toimintaterapia
• monimuotoryhmäterapia
• päiväkuntoutus
• Terapian erityismuodot
• fysioterapiassa
− allasterapia
− lymfaterapia
− ratsastusterapia
• Toimintaterapiassa
− ratsastusterapia
• Psykoterapiassa
− kuvataideterapia

6. Avoterapian toteuttamiseen liittyvät asiat
• Kuntoutus toteutetaan standardin, kuntoutuspäätöksen ja
asiakkaan kanssa sovitun sisällön mukaisena
• Tarjouspyynnössä on todettu:
• kuntoutuja saa avoterapiaa Kelan päätöksen mukaisen ajan
• kirjallinen kuntoutuspalaute avoterapiastandardin kohdan 3.1. mukaisesti
• kuntoutuksesta tarjottavaan hintaan sisältyy
• esim. toimistomaksu ja kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeellinen
avustaminen
• ratsastusterapiassa hevosen vuokra ja hevosen taluttajan kustannukset
• allasterapiassa uimahallimaksu, tarvittaessa riisumisen, pukeutumisen ja
peseytymisen avustaminen
• Palveluntuottaja toimii kuntoutujan suostumuksella aina
yhteistyössä kuntoutujan, omaisten tai läheisten, hoitavan tahon
ja kuntoutusta toteuttavien muiden palveluntuottajien sekä
kuntoutujan lähiverkoston kanssa

7. Muutokset terapiakerran kestoissa
Terapia: 45 min 60 min 90 min 120 min
Allasterapia x x Poistuu Poistuu
Fysioterapia x x x Poistuu
Kuvataideterapia x x x Poistuu
Lymfaterapia x x Poistuu Poistuu
Musiikkiterapia x x x Poistuu
Neuropsykologinen
kuntoutus
x x x
Poistuu
Perheterapia x x x Poistuu
Psykoterapia x x
x
Poistuu
Puheterapia x x Poistuu Poistuu
Ratsastusterapia x x Poistuu Poistuu
Toimintaterapia x x x Poistuu
Ryhmäterapia 60–90 min Poistuu 90–120 min
Monimuotoryhmäterapia 60–90 min Poistuu 90–120 min

8. Kotikäynti
• Terapioissa
− yksilöterapioissa lukuun ottamatta allas-ja ratsastusterapiaa
− ei ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa eikä päiväkuntoutuksessa
• Voi toteutua kotona, päiväkodissa, koulussa tai muussa
arjen ympäristössä
• Perustellaan kuntoutussuunnitelmassa
• kuntoutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelua
arkipäivän tilanteissa ja sillä voidaan parantaa vaikuttavuutta tai
• on tarpeen kuntoutujan terveydentilan perusteella tai
• matkustaminen palveluntuottajan luokse muodostuisi kuntoutujalle
kohtuuttoman rasittavaksi
• Kotikäyntilisä

9. Ohjauskäynti
• Lapsen ja alle 18-vuotiaan nuoren yksilöterapioissa
lukuun ottamatta allas-, lymfa- ja ratsastusterapiaa
• Kuntoutussuunnitelmassa on ohjauskäynnit
suositeltu ja perusteltu ja kuntoutuspäätöksessä ne
on myönnetty
• Vanhempien ohjauskäynti on mahdollista toteutua
myös kotona, päiväkodissa tai koulussa, jolloin
niihin voi osallistua tarpeelliset lähityöntekijät
• Kotikäyntilisä, jos toteutuu arjen ympäristössä
• Lapsen, nuoren ja aikuisen terapiatilanteiseen voi
lähiverkosto osallistua aina kuntoutujan luvalla.

10. Yhteistyökäynti
• Yksilöterapioissa, jos on enemmän kuin 1 terapia
• ei allas-, lymfa- ja ratsastusterapioissa
• ei ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa eikäpäiväkuntoutuksessa
• Kesto max. 45 min
• Perustellusta syystä voidaan yhdistää 2 yhteistyökäyntiä
• Kotikäyntilisä, jos toteutuu arjen ympäristössä
• Yhteistyökäynnit vähennetään kuntoutuspäätöksessä
olevista käyntikerroista
• Max. 4 terapiakertaa/vuosi

11. Verkostokäynti
• Kaikissa terapiamuodoissa ja erityismuodoissa
• ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa ja päiväkuntoutuksessa vain 1
terapeuteista
• tarpeellinen tutustuminen kuntoutujan arkiympäristöön tai osallistuminen
laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajan toteuttamaan
verkostoneuvotteluun tai kotikäyntiin (yht. max 2/v.)
• terveydenhuollossa tehtävän lääkinnällisen kuntoutussuunnitelman
laatiminen tai tarkistaminen (max 2/v.)
• päivähoidossa tai koulussa tehtävän erityistä tukea tarvitsevan lapsen
kuntoutussuunnitelman tai HOJKSin laatiminen tai tarkistaminen (max
2/v.)
• sosiaali- tai terveydenhuollon järjestämä vaativan apuvälineen käytönopetus
ja sovitus kuntoutujan arkiympäristössä max 2/v.)

12. Verkostokäynnin laskutus
• Yksilöterapia
• 60 min terapiakerran hinta ilman kotikäyntilisää
• Ryhmä-, monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus
• 60 min verkostokäyntihinta (sopimuksessa)
• Jos terapeutti laskuttaa 2 kertaa 60 min, kuluvat molemmat
vuoden aikana kyseiseen verkostokäyntiin käytettävissä
olevat kerrat.
• Matkakustannukset korvataan Verohallinnon voimassa
olevien kilometrikorvausten mukaisesti.

13. Verkostotyö
• Terapeutti vastaa kuntoutuksen aikana
tarpeellisesta verkostotyöstä. Omaisten tai läheisten
ja muun lähiverkoston ohjaustyö voidaan toteuttaa
siten, että tarpeelliset henkilöt osallistuvat
kuntoutujan terapiakertaan. Asiasta sovitaan
etukäteen kuntoutujan tai hänen huoltajansa
kanssa.
• Terapeutti varmistaa verkostotyössä tarpeellisen
tiedonvälityksen.
13

14. Liikunta- ja harrastuskokeilu
• Yksilöterapioissa
• ei allas- ja ratsastusterapioissa
• ei ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa eikä päiväkuntoutuksessa
• Mahdollista, kun kokeilu tukee kuntoutujan ja terapian
tavoitteiden saavuttamista sekä osallistumista
• Edellytys: kokeilut vaativat terapeuttista analysointia ja
ratkaisukykyä, jotta liikunta- ja harrastustoimintojen
jatkaminen onnistuu itsenäisesti tai läheisten tai avustajan
tukemana
• Terapeutti on velvollinen tiedottamaan kuntoutujaa
hankkimansa vakuutusturvan kattavuudesta

15. Yksilöterapia 1/2
• Terapeutin tehtävät
• ottaa yhteyttä kuntoutujaan 2 vkon kuluessa kuntoutuspäätöksen
saapumisesta
• tutustuu terapian alkaessa kuntoutujan arjen ympäristöön (verkostokäynti)
• kuntoutus alkaessa ja päättyessä haastattelee, tekee arvioinnit ja
mittaukset huomioiden toimintakyvyn osa-alueet, ympäristö- ja yksilötekijät
• Terapiasuunnitelma sisältää kuntoutujan ja läheisen kanssa
yhteistyössä
• asetetut konkreettiset tavoitteet (liitteeksi terapiapalautteeseen)
• suunnitellut kuntoutusmenetelmät ja terapian toteuttaminen
• käytettävät arviointi ja seurantamenetelmät ja aikataulutus
• sovittu viestien välitysmenetelmä
• arvioitu verkostotyön tarve

16. Yksilöterapiat 2/2
Kuntoutuspäiväkirja
-> kuntoutujan muistiinpanot, välitehtävät ja
mahdollisesti kuntoutussuunnitelma, palautteet
Yhteistyökäynnit
-> Kuntoutujalla on vähintään kaksi eri
yksilöterapia lajia, vuoden aikana
terapiapalveluntuottajat voivat toteuttaa max. 4
terapiakertaa yhteistyökäyntinä (nämä
sisältyvät kuntoutuspäätöksessä oleviin
terapiakerta määriin)

17. Verkkokuntoutus
(netti-/videovälitteinen terapiatyöskentely)
• Voi olla yhteydenpidon ja seurannan väline terapioissa, jos se
soveltuu kuntoutujalle
• Yksilöterapiatyöskentelyssä poikkeustilanteissa, kun
• terapiamuoto soveltuu työskentelyyn
• tilapäisjärjestely
• sovitaan etukäteen Kelan kanssa
• soveltuu menetelmänä kuntoutujalle
• palveluntuottaja ottaa huomioon asiakkaan suostumisen, toimintaluvat,
lait ja asetukset, tekniikan toimivuus yms. asiat.

18. Ryhmä- monimuotoryhmäterapia
• Monimuotoryhmäterapia (nimenmuutos)
• Uutena ryhmäterapiaan allasterapia 2 terapeutin
toteuttamana
• Muutokset
• kesto 60-90 min
• 4 – 17 –vuotiaat lapset ja nuoret
• ryhmäkoko 2-4 lasta tai nuorta yhden ohjaajan ryhmässä
• lasten ja nuorten ryhmissä ohjaukselliset ryhmätapaamiset (1/4
myönnetyistä terapiakerroista) mahdollisia
• aikuisten ryhmissä omaiset tai läheiset voivat osallistua, jos se
on ryhmän kanssa suunniteltu ja sovittu
• yksi terapeutti voi tarvittaessa osallistua verkostokäyntiin

19. Ryhmä-, monimuotoryhmäterapia ja
päiväkuntoutus
• Ryhmä- monimuotoryhmäterapia
• alkaa 3 kuukauden kuluessa päätöksen saapumisesta
• sisältyy 2 kuntoutujan yksilökäyntiä
• Terapeutin tehtävät samat kuin yksilöterapiassa
• Päiväkuntoutus
• Kesto 5 tuntia
• sisältää vähintään 2 eri terapiaa
• alkaa 3 kuukauden kuluessa päätöksen saapumisesta
• terapeutin tehtävät samat kuin yksilöterapiassa
• allasterapia
• ravinto ja mahdollisuus lepoon

20. Kirjallinen kuntoutuspalaute, vähintään kerran
vuodessa, johon on liitetty tavoitelomake ja
mahdolliset muut mittaus- ja testilomakkeet
Sisältö:
• kuntoutujan toimintakyvyn kuvauksen vuosittaisen terapiajakson alkaessa
• kuntoutujan kanssa sovitut yksilöidyt konkreettiset tavoitteet, jotka perustuvat
kuntoutussuunnitelmaan
• tiedot terapian toteutuksesta (toteutuspaikka, sisältö, määrä, tiheys, ohjauskäynnit,
yhteistyökäynnit, verkostokäynnit, verkostotyö, liikunta- ja harrastuskokeilut)
• käytetyt arviointimenetelmät tuloksineen ja mahdollisine viitearvoineen ja
muutoksineen
• selvityksen kuntoutujan tavoitteiden saavuttamisesta ja toimintakyvystä terapian
päättyessä suhteessa aloitusvaiheen arviointeihin ja asetettuihin tavoitteisiin
• jatkosuositukset perusteluineen
• kuntoutujan oman arvion toimintakyvyn muutoksesta, terapian vaikutuksesta ja
tavoitteiden saavuttamisesta
• kuntoutukseen osallistuneen omaisen tai läheisen arvion terapian vaikutuksesta ja
tavoitteiden saavuttamisesta ja muut tarpeelliset lisätiedot
20

21. Vakavista tapaturmista ilmoittaminen
• Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan tapaturmasta
välittömästi sopimuksen tehneeseen Kelan vakuutuspiiriin
• Vakava tapaturma on aina
• pitkään sairaalahoitoon johtava tai
• pysyvän vamman aiheuttava tai
• kuolemaan johtava tapaturma
• Ilmoituksessa selvitetään seuraavat tapahtumatiedot:
• Mikä terapia on kyseessä?
• Mitä on tapahtunut?
• Kenelle ja milloin tapaturma on sattunut?
• Miten tilanteessa on toimittu?
• Kenelle siirtyy vastuu jatkohoidosta tai -toimenpiteistä?
• Mitä vakuutuksia palveluntuottajalla on ja missä vakuutusyhtiössä?

22. Kysymykset ja vastaukset, miten luet dioja?
• Terapeuttien kysymykset on kopioitu suoraan tai
osin muokattuna dioihin.
Vastaukset löytyvät myös avoterapiastandardista tai
tarjouspyyntöasiakirjoista eli sopimusasiakirjoista.
• Kysymys on merkitty pallolla ja vihreällä värillä.
Vastaus on merkitty nuolella.

23. Käyntikertojen määrä pitkässä kuntoutuspäätöksessä ?
• Mistä vuosi lasketaan, kun asiakkaalle on myönnetty
maksusitoumus pidemmäksi aikaa kuin vuosi ja
maksusitoumuksessa on määritelty käyntimäärä x kertaa
/ vuosi?
Kuntoutuspäätökseen on kirjoitettu millä ajalla se on
voimassa, esim. 1.3.2015- 28.2.2018, 1 vuosi on
1.3.2015- 29.2.2016.

24. Avoterapian toteuttaminen?
• Mitä tarkoittaa seuraava standardin teksti?
”Palveluntuottaja kertoo kuntoutujalle ja hänen
omaiselleen tai läheiselleen eri kuntoutusvaihtoehdoista ja
niiden vaikutuksista kuntoutujan toimintakykyyn ja
osallistumiseen.”
Palveluntuottajan tehtävänä on antaa asiakkaalle yleistä
tietoa hyvästä kuntoutuskäytännöstä ja kuntoutumista
tukevista aktiviteeteista ja palveluista.
Eri terapiamuodoissa on erilaisia menetelmiä, joista
asiakas tarvitsee tietoa, jotta hänellä on mahdollisuus
valita se häntä eniten hyödyttävä ja motivoiva menetelmä
esim. harjoitellaanko fysioterapiassa lihasvoimaa
lihaskuntoliikkeillä vai mennäänkö kuntosalille.

25. Terapiasitoumus?
• Saako asiakkailta periä peruuttamattomasta ja käyttämättä
jätetystä terapiakerrasta peruutusmaksua. Jos saa, mikä on
kohtuullinen summa?
• Onko kohtuullista vaatia, että peruutukset pitää tehdä
terapia-aikaa edeltävänä päivänä ennen klo 20.00?
• Onko oikein ottaa peruutusmaksu, jos asiakas peruuttaa
sairauden tai esim. sairauden oireiden pahentumisen vuoksi
etenkin, jos asiakkaalla ei ole lääkärintodistusta?
Suositellemme asiakkaan ja palveluntuottajan välisen
terapiasitoumuksen tekemistä, jossa osapuolet sopivat esim.
terapiakertojen peruuttamisesta.
Kohtuullisuuden arviointi on kuluttaja-asiamiehen tehtävä.

26. Kuntoutuksen toteuttamisen periaatteita?
• Standardissa todetaan seuraavasti: ”Palveluntuottaja käy läpi ...
kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvät periaatteet, kuten standardin
asiat." Mitkä asiat ovat mielestänne olennaista käydä läpi
standardista kuntoutuksen / avoterapian toteuttamiseen liittyen?
 Alkuarvioinnit ovat kuntoutuksen suunnittelun ja kuntoutusprosessin
toteutuksen ja seurannan perusta
 Asiakas ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan ja osallistuu
jatkuvaan kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin
 Kuntoutuminen tapahtuu arjessa
 Yhteistyö läheisten ja lähiverkoston kanssa ja lupakysymykset
 Asiakas sitoutuu käyttämään sovitut terapiakerrat ja esteen tullessa
perumaan ne hyvissä ajoin
 Julkinen terveydenhuolto järjestää kuntoutuksen lyhyt- ja
pitkäaikaisen kunnan järjestämän sairaala- tai intervallihoidon ajalta.

27. Terapiakäynnin kesto ?
• Voidaanko tarvittaessa kaksi terapiakertaa yhdistää
esimerkiksi toimintaterapiassa?
Kaksoistunnit eivät ole mahdollisia

28. Jaksottaminen ja tiivistäminen 1 ?
• Mitä tarkoittaa terapiakertojen jaksottaminen?
Asiakkaan tarpeiden mukaan terapiaa voidaan jaksottaa siten,
että välillä on intensiivinen terapiajakso, välillä tauko ja
seurannat.
• Mikä on Kelan kanta siihen, että lapsella on samana päivänä
2-3 Kelan kustantamaa terapiaa?
Lapsen jaksaminen on tärkeä huomioida. Yhteistyökäynnillä
terapeutit voivat sopia lapselle sopivasta toteutustavasta
yhteistyössä vanhempien kanssa. Yhteys vanhempiin ja
hoitavaan tahoon, jos terapioiden / käyntikertojen määrä on
lapselle liian suuri.

29. Jaksottaminen ja tiivistäminen 2 ?
• Entä terapioiden jaksottaminen/vuorottelu, kun
lapsella 2-4 eri terapiaa?
Kela suosittaa jaksottamista ja vuorottelua
erityisesti, kun on tarve useampaan terapiaan. Ne
voivat olla myös hyviä keinoja tukea tavoitteiden
saavuttamista tai motivaatiota pitkään jatkuvissa
terapioissa! Palveluntuottajan on tärkeää tehdä
yhteistyötä hoitavan tahon kanssa.
Terapeutti voi myös ehdottaa kuntoutuspalautteessa
jaksottamista tai tiivistämistä, jotta se huomioidaan
kuntoutuksen suunnittelussa.

30. Lapsen yksilöterapian toteuttaminen?
• Miten paljon terapiakäynnistä voi olla ohjausta (selitystä,
tekemään laittamista), kun joku seuraamassa, jotta käynti
terapiakäynti. Onko eroa eri terapioissa?
Läheisten ja lähiverkoston ohjaus kuuluu terapiaan. Terapia
voi siten toteutua samalla ohjaten ja perustellen. Vanhempia
ja muuta lähiverkostoa tuleekin osallistaa terapiaan. Myös
aikuisen kuntoutujan perhe voi osallistua terapiaan!

31. Avoterapioiden toteuttaminen ?
• Voiko osa asiakkaan kuntoutuskerroista toteutua
yksilöterapiana ja osa ryhmä- tai monimuotoryhmäterapiana?
Jos asiakkaalla on päätös yksilöterapiasta, terapia
toteutetaan yksilöterapiana. Asiakkaalla voi olla samaan
aikaan päätös myös yksilö- ja monimuotoryhmäterapiasta tai
ryhmäterapiasta.
• Kuuluuko matkaan kulunut aika terapian aikaan? Miten kulut
hoidetaan?
Ei kuulu. Asiakas saa terapiaa päätöksessä ilmoitetun ajan.
Matkakulut kuuluvat terapian hintaan = kotikäyntilisä

32. Välitehtävä?
• Mitä tarkoitetaan esim. musiikkiterapian osalta
asiakkaalle kotiin annettavilla välitehtävillä /
kotitehtävillä?
Se on kotiharjoitus, jonka asiakas tekee itsenäisesti tai
yhdessä perheen tai läheisen kanssa. Se tukee
tavoitteiden saavuttamista sekä kuntoutumista arjessa.
Yleisesti terapiatyöskentelyn aikana on aina mietittävä
harjoiteltavien asioiden yhteyttä arkeen ja miten asiakas
oppii hyödyntämään terapiassa opittuja toimintamalleja
arjessa tai miten arjessa lähiverkosto kykenee tukemaan
asiakkaan kuntoutumista.

33. Terapia- vai yhteistyökäynti 1 ?
• Merkitäänkö terapiakäynti yksilö- vai yhteistyökäynniksi,
kun käynti toteutuu sellaisen terapeutin kanssa, jonka
terapian maksajana on kunta tai jos käynti toteutuu esim.
kuntoutusohjaajan kanssa?
Yhteistyökäynti, kun terapiakäynti toteutuu kunnan
terapeutin kanssa
Terapiakäynti, kun kuntoutusohjaaja osallistuu terapiaan
• Miten merkitään laskutukseen palaverit, joissa
suunnitellaan vanhempien ja AAC-henkilöstön sekä
päiväkoti-/kouluhenkilöstön kanssa henkilökohtaista lapsen
kommunikaatiomateriaalia.
Käynti kirjataan verkostokäynniksi

34. Terapia- vai yhteistyökäynti 2 ?
• Miten kirjataan nuorisoasteen kuntoutujan kanssa tehty
yhteistyötapaaminen psykologin, opon jne. kanssa?
Verkostokäynniksi, jos kysymys on HOJKS:n teosta.
Verkostokäynnin käyttömahdollisuudet on lueteltu
standardissa, muita kuin siinä mainittuja ei ole mahdollista
korvata.
Terapiakäynniksi, jos terapeutti ja asiakas kutsuvat
psykologin tai opon osallistumaan terapiaan.

35. Terapia- vai yhteistyökäynti 3 ?
• Miten laskutetaan, kun kahdella terapeutilla on yhteinen
asiakas (esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeutilla) ja he
pitävät keskenään yhteisen palaverin asiakkaan asioista
kuten tavoitteista, yms. yhteisistä linjoista ?
Ilman asiakkaan läsnäoloa terapeuttien keskinäistä palaveria
ei ole mahdollista laskuttaa Kelalta. Kela ei korvaa käyntejä,
joissa asiakas tai hänen vanhempansa eivät ole läsnä.
Kun asiakas on läsnä, voivat terapeutit toteuttaa vuoden
aikana max. 4 yhteistyökäyntiä. Yhteistyökäynti kestää 45
min. Perustellusta syystä se voi kestää 2x45 min, jolloin
molemmista terapioista kuluu asiakkaan terapiakertoja.

36. Ohjauskäynti 1?
• Onko kysymys terapiakäynnistä vai ohjauskäynnistä, kun
lapsen kuntoutusjakson alussa jaksolle asetetaan tavoitteita
yhdessä vanhempien kanssa?
Terapia työskentely käynnistyy asettamalla
kuntoutussuunnitelmaan pohjautuvat tavoitteet ja
suunnittelemalla toteutus yhteistyössä lapsen ja perheen
kanssa, jolloin kyse on terapiakäynnistä tai arkiympäristöön
tehtävästä verkostokäynnistä. Tavoitteista keskustellaan
myös ohjauskäynnillä.

37. Ohjauskäynti 2 ?
• Jääkö lapsen muu arkiympäristö, kuten koulu ja päiväkoti
vaille tarpeellista ohjausta, koska ohjauskäynneillä
vanhempien läsnäolo on aina pakollista?
Vanhemmat ovat lasten huoltajia, heillä on oikeus ja heidän
on tärkeä tietää, mitä asioita lapsen kuntoutukseen liittyy.
Vanhempien ohjauskäynti voi toteutua koulussa tai
päiväkodissa.
Tarpeelliset henkilöt päiväkodissa ja koulussa voivat aina
osallistua terapiakertaan, jolloin heitä voi konkreettisesti
ohjata tai he voivat olla näkemässä, miten lasta/nuorta
kannattaa ohjata ja miten tukea kuntoutumista. Terapiaa on
tärkeä toteuttaa lapsen arkiympäristössä esim.
kouluntunnilla.

38. Ohjauskäynti 3 ?
• Hoitava taho suosittaa usein ohjauskäyntejä (päiväkotiin, kouluun,
asuntolaan), osittain ehkä tuntematta standardin kohtaa ohjauskäynti,
ohjauskäynnin rajat?
 Kuten kysyjä toteaa, ohjauskäyntejä ei voi toteuttaa ilman vanhempia.
Tarvittaessa ohjauskäynti voi toteutua arjen ympäristössä, jolloin myös
lähiverkosto voi niihin osallistua. Kun terapia toteutuu arjen ympäristössä, on
olennaisinta osallistaa lähiverkosto harjoitteluun kuntoutumisen edistämiseksi.
• Ohjauskäyntejä on jopa lapsilla, joilla terapia toteutuu kotona ja
vanhemmat/vanhempi aina mukana terapiatilanteessa, jolloin ohjaus pääosin
sujuu saumattomasti sen aikana.
 Hienoa, että vanhemmat ovat mukana terapiassa ja toimintatavat siirtyvät
arkeen. Erillisiä ohjauskäyntejä harvemmin tarvitaan. Ohjaus onnistuu usein
hyvin terapian yhteydessä.

39. Ohjauskäynti 4 ?
• Mitä ajattelette "käyttämättömistä " ohjauskäynneistä?
Esim. 5 käynnistä voi olla tarpeen vain 2 toteuttaa ilman
lasta. Olisiko hyvä olla yhteydessä Kelaan päätöksen
tultua? Käyttämättömät hävettävät.
Terapiapalautteeseen tulee kirjata vanhempien
osallistuminen terapiaan ja miten vanhempia on ohjattu
terapian yhteydessä. Kun vanhemmat osallistuvat
terapiaan, se on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista!
Eli ei kannata hävetä, olennaisinta on se, että ohjaus
toteutuu! Terapiapalautteessa voi tiedottaa sekä
hoitotahoa että Kelaa, jos vähäisempi ohjauskäyntien
määrä riittää.

40. Yhteistyökäynnin pituus ja määrä ?
• Millä perusteella yhteistyökäyntien kestoksi on
määritelty vain 45 min? Aika on todella lyhyt etenkin,
kun näitä käyntejä on kaikkiaan mahdollista tehdä niin
harvoin.
Yhteistyökäynnit kuluttavat kuntoutuspäätöksessä
myönnettyjä käyntikertoja eikä niistä siten anneta
erillistä päätöstä. Kaikille terapeuteille on
kuntoutuspäätöksen perusteella mahdollista osallistua
45 min yhteistyökäyntiin.
Yhteistyökäynti vaatii etukäteissuunnittelua.
• 4 kertaa on vähän, voiko saada enemmän?
Tämän sopimuskauden aikana 4 krt. / vuosi.

41. Verkostokäynti 1 ?
• Onko verkostokäyntien lukumäärät tarkoitettu vuoden mittaisen
terapiajakson ajalle, eli esim. syyskuun alusta seuraavan
vuoden elokuun loppuun?
 Kyllä on.
• Mikä on minuuttimäärä per verkostokäynti ja laskutus?
60 minuuttia. Verkostokäynnit eivät sisälly myönnettyihin
terapiakertoihin.
• Kuinka monta verkostokäyntiä jaksoon saa sisällyttää?
Aikuisilla on mahdollista käyttää 3 x 2 verkostokäyntiä ja
lapsilla 4 x 2 verkostokäyntiä tilanteissa, jotka standardi
määrittää.

42. Verkostokäynti 2 ?
• Verkostokäyntiin on varattu vain 1 tunti aikaa, mikä ei riitä.
• Voiko verkostokäyntejä olla maksusitoumuksen
voimassaoloaikana 2x60 min vai 2x120 min esim. HOJKS -
käynti keväällä 120 min ja syksyllä 120 min?
Yhden vuoden aikana voi toteutua 2x60 min HOJKS-
suunnitteluun
Tämä edellyttää palaverien huolellista etukäteissuunnittelua
• Onko väliä, osallistuuko vuodessa yksi vai kaksi kertaa
HOJKS-palaveriin.
Ei ole määritelty standardissa, maksimi on kuitenkin 2x60 min
vuodessa.

43. Verkostokäynti 3 ?
• Miksi terapeutti ei saa osallistua asiakkaan apuvälineen
arvio- tai sovituskäynnille, joka toteutuu sosiaali- tai
terveydenhuollon yksikössä? Yhteistyötä sopivan
apuvälineen, sen laajuuden ja sanaston arvioinnissa
kuitenkin tulee tehdä apuvälineen myöntävän tahon kanssa
tehdä. Yhteistyötä ja suunnittelua olisi helpompi tehdä
yhdessä, jos terapeutti voisi myös osallistua arvio- tai
sovituskäynnille.
Kela ei korvaa apuväline arvio- ja sovituskäyntejä, jotka
eivät toteudu asiakkaan arkiympäristössä.
Apuvälinetarpeen arviointi ja sovitus ovat terveydenhuollon
tai sosiaalitoimen tehtävä.

44. Verkostokäynti 4 ?
• Voiko verkostokäyntejä toteuttaa uuden standardin
mukaisesti myös niille kuntoutujille, joiden päätös on
tehty viime vuonna eikä verkostokäyntejä ole siis
kuntoutuspäätöksessä mainittuna.
Kyllä voi. Verkostokäynneistä ei tarvitse olla
kuntoutussuunnitelmassa suositusta. Ne voi tehdä
kuntoutujan tarpeen mukaan siten kuin standardi ne
mahdollistaa.

45. Verkostokäynti 5 ?
• Ketkä osallistuvat arkiverkostopalaverin?
Kuntoutujan tarpeen mukaiset henkilöt (esim. vanhemmat,
puoliso, henkilökohtainen avustaja)
• Viettääkö terapeutti verkostokäynnistä 60 min ylittävää aikaa
"omaan laskuun" ?
Kela korvaa verkostokäynnistä 60 min tai 2x60 min, jolloin
molemmat vuoden ajalle kyseiseen käyntiin varatut kerrat on
käytetty. Verkostokäynnit voi suunnitella niin, että terapeutti
on sen ajan paikalla, mikä on tarpeen terapeutin
asiantuntemuksen näkökulmasta.

46. Verkostokäynti 6 ?
• Miksi puheterapeutti ei voi osallistua apuvälinearvioon
Tikoteekissä?
 Apuvälinearvion tekeminen on terveydenhuoltolain mukaan
terveydenhuollon tehtävä tai vammaispalveluin perusteella
sosiaalitoimen tehtävä.
• Maksaako Kela verkostokäynnistä aiheutuvat Verohallinnon
mukaiset kilometrikorvaukset terapeutille vai firmalle, kun
terapeutti menee verkostokäynnille omalla autolla?
Kela maksaa kilometrikorvauksen laskuttajalle ja
palveluntuottaja korvaa työntekijälle.

47. Verkostokäynti 7 ?
• Voiko kyseessä olla yhden terapeutin osallistuminen
esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskodissa
pidettyyn verkostopalaveriin, jossa on psykiatri, omaisia
ja henkilökuntaa ja palaverissa keskustellaan
kuntoutujan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä
suunnitelmista?
Kyllä voi, jos asiakas asuu kuntoutuskodissa.
Kysymyksessä on silloin arkiympäristössä tapahtuva
verkostokäynti.
Kyllä voi, jos taho on julkisen terveydenhuollon yksikkö,
joka vastaa kuntoutussuunnitelmasta ja kysymyksessä
on sen teko tai tarkistaminen.

48. Liikunta- ja harrastuskokeilu 1 ?
• Saako jokaisen asiakkaan kanssa käydä tarvittaessa
liikunta- ja harrastuskokeilussa 5 kertaa maksusitoumuksen
käyntikertojen lisäksi?
Ei, sillä liikunta- ja harrastuskokeilut sisältyvät myönnettyihin
käyntikertoihin.
Kokeilujen tulee tukea tavoitteiden saavuttamista sekä
kuntoutujan osallistumista. Edellytyksenä on myös että
harrastus on perheen harrastuskulttuuriin sopiva ja kokeilu
vaatii terapeuttista analysointia ja ratkaisukykyä.

49. Liikunta – ja harrastuskokeilu 2 ?
• Mikä aika liikunta- ja harrastuskokeilukäynnistä laskutetaan?
Saako laskuttaa lisäksi kilometrit?
Liikunta- ja harrastuskokeilun aika on asiakkaalle myönnetyn
terapiakerran aika. Jos se toteutuu muualla kuin terapeutin
tiloissa maksetaan kotikäyntilisä.
• Montako käyntikertaa voi käyttää yhtä harrastekertaa kohden
yhdellä kerralla. Esim. ratsastukseen tarve olisi kaksi tuntia
yhtä kertaa kohden.
Liikunta- tai harrastuskokeiluun voi käyttää
kuntoutuspäätöksessä myönnetyn terapiakerran ajan.

50. Liikunta- ja harrastuskokeilu 3 ?
• Milloin liikunta on normaali terapiakerta? Milloin se
kokeilu?
Liikunta on kokeilu silloin, kun siitä suunnitellaan
asiakkaalle kuntoutumista tukevaa harrastusta.
• Kuuluuko matkaan kulunut aika terapian aikaan? Miten
kulut hoidetaan?
Matkat kuuluvat terapian hintaan ja korvataan
kotikäyntilisänä
• Voiko kokeilun hinnan laskuttaa Kelalta kuittia vastaan?
Kuntoutuja vastaa itse ylimääräisistä kustannuksista, jotka
aiheutuvat liikunta- ja harrastuskokeiluista.

51. Terapian sisältö ?
• Voinko fysioterapiaa toteuttaa fysioterapiakäynnin hinnalla
hevosen selässä, altaassa, laskettelurinteessä, kun se
palvelee tavoitteita, ilman että on päätös ratsastusterapiasta,
allasterapiasta? Millä kriteereillä se on terapiakerta (ajattelen,
että tavoite ratkaisisi eli se, voidaanko sillä vaikuttaa lapsen
liikkumis- ja toimintakykyyn)?
Kun kuntoutujalle on myönnetty fysioterapiaa, ei tällä
päätöksellä ei voi toteuttaa ratsastus- tai allasterapiaa.
Ratsastusterapiassa tulee olla ratsastusterapeutin koulutus,
vakuutukset kunnossa ja altaalla allasvalvonta
avoterapiastandardin mukaisesti. Näistä on palveluntuottajalla
erilliset sopimukset.

52. Kuntoutuspalaute ?
• Miksi kuntoutuspalaute pitää lähettää niin aikaisin ennen
jakson loppumista, vaikka terapiaa olisi jäljellä vielä 5-10
kertaa?
Asiakkaan seuraavan kuntoutuspäätöksen ratkaisua varten
tarvitaan kuntoutuspalautteet. Aikaa on varattava riittävästi,
ettei kuntoutukseen synny tarpeettomia katkoksia.
• Voiko liitteillä täydentää kuntoutuspalautetta, koska
lomakkeen toimintakyky- ja tavoitteiden toteutumisosiot ovat
ahtaat?
Kuntoutuspalautetta voi jatkaa blankoliitteellä.Liitteeseen
tarvitaan asiakkaan tunnistetiedot.

53. Kuntoutuspalaute ?
• Miten menetellään, jos HUS tekee kuntoutussuunnitelman 4-
6 kk ennen kuin lapsen edellinen kuntoutussuunnitelma
menee umpeen? Tällä hetkellä neuropsykologisiin
tutkimuksiin menevien lasten kuntoutussuunnitelmat tehdään
samalla käynnillä, joten 3 kk raja palautteisiin ei toteudu.
Asiakkaan etu ja verkostotyön periaatteet on hyvä huomioida
ja antaa tarpeellista tietoa terapiasta kuntoutussuunnitteluun.
• Liitetäänkö asiakaspalautelomake kuntoutuspalautteeseen?
Ei tarvitse liittää.

54. Vieraskielinen asiakas ?
• Ilmoittaako Kela palveluntuottajalle päätöksessään, mikä
on kuntoutujan äidinkieli, jotta palveluntuottaja voi
ennakoida tilanteen?
Kehitämme päätöksiä ja jatkossa tullaan ilmoittamaan
päätöksessä, jos asia on tiedossa.
• Onko kuntoutujan saatava esim. palaute omalla
äidinkielellään?
 Käytössä ovat viralliset kielet eli suomi, ruotsi ja saame.

55. Tilat 1 ?
• Jos ei ole vuokrattuna kuntosalia, miten voitaisiin huomioida kuntosalin
käyttömahdollisuus? Jos kuntosalia tarvitsevia on 1-2 , ei ole järkevää vuokrata
kuntosalia. Sama uimahalliasiassa. Harvalla mahdollisuus vuokrata hallia.
Asiakaskäynteinä niistä on kuitenkin hyötyä monelle. Miten voitaisiin järkevästi
huomioida pisteytyksessä uimahallin käyttömahdollisuus?
 Tarjous annettiin tarjouskilpailussa ilman toimitiloja tai toimitilallisen.
Toimitilallisen tarjouksessa toimipiste on oma tai vuokrattu. Vuokrattu tila
tarkoittaa sitä, että tiloista maksetaan alueen mukaista käypää vuokraa ja tiloista
on voimassa oleva vuokrasopimus.
 Allasterapiasta annettiin erilliset tarjoukset ja siinä on erikseen hyväksytty
allasterapian palveluntuottajat.
 Terapiaa voidaan toteuttaa kuntoutujan arkiympäristössä eli esimerkiksi kunnan
kuntosalia ( ei oma tilat) voidaan käyttää terapian toteuttamisessa
 = jos on myönnetty fysioterapiaa, voidaan allasta hyödyntää vain
liikuntamuotojen kokeiluna

56. Tilat 2 ?
• Hävisin kilpailutuksen viimeksi, koska minulla ei ole
erillistä kahden keskistä tilaa vaan ainoastaan yksiö,
jossa tapaan potilaitani/ryhmääni.
Jokaisessa tarjouskilpailussa on määritelty sekä
kelpoisuusehdot sekä tarjousten pisteytys.
Tarjouskilpailussa tarjousten valintaperusteena on
ollut kokonaistaloudellinen edullisuus eli tarjousten
hylkääminen on voinut tapahtua joko
kelpoisuusehdoilla tai sillä, että tarjouksen
hinta/laatusuhteella

57. Tilat 3 ?
• Millaista harjoituskeittiötä Kela näkee puheterapia-
asiakkaiden, niin lasten kuin aikuisten, tarvitsevan?
Onko harjoituskeittiö riittävä, jos siellä on
vesipiste/allas, mikroaaltouuni?
Harjoituskeittiötä ei ole tarkemmin määritelty ei
tarjousmateriaalissa eikä avoterapiastandardissa.
Sellainen keittiö, jota voi hyödyntää terapian
toteuttamisessa.

58. Tilat 4 ?
• Milloin tilat /ympäristö eivät ole asianmukaiset?
Kouluilla, päiväkodeilla ne vaihtelevat, mutta kokemus
ja luovuus auttavat. Kädet ja oma kroppa ovat tärkeät
ja hankalat tilat ovat usein ne kuntouttavimmat
Kela arvioi tarjouskilpailussa tarjouksissa
toimitilallisena annetuista tarjouksista tilat sekä
kelpoisuusehdoissa että pisteytyksessä.
Tilattomana ja kotikäynteinä toteutettavien terapioiden
osalta terapeuttien tulee itse arvioida terapian
toteuttamisen mahdollisuudet arkiympäristössä esim.
kouluissa

59. Tilat 5 ?
• Jos tilat vaihtuvat sopimuskauden aikana, miten
pitää Kelalle raportoida? Tarkoitan lähinnä tilojen
pisteytystä.
Avoterapiasopimuksen mukaan:
• Palveluntuottaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tarjouskilpailussa
käytetyillä lomakkeilla tai erillisellä kirjallisella ilmoituksella sopimusosapuolelle
eli ko.Kelan xx vakuutuspiirille:
• palvelun toteuttamiseen ja laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahtuvista
muutoksista, kuten esimerkiksi henkilöstövaihdoksista tai kuntoutuksessa
käytettävien tilojen vaihdoksista
 Ko. vakuutuspiiri arvioi muutosten vaikutuksen hyväksytyn tarjouksen
laatuun nähden.

60. Ryhmäterapian toteutumispaikka 1 ?
• Ryhmäterapiassa ei voi toteuttaa kotikäyntejä.
Tarkoittaako tämä, ettei musiikkiterapeutti
voisi mennä esim. koululle pitämään ryhmää ko. koulun
erityisoppilaille. Ryhmäterapiaan osallistujilla olisi kuitenkin
Kelan kuntoutuspäätös ryhmäterapiasta, jos terapeutilla on
oma toimitila? Entä, jos terapeutilla ei ole toimitiloja?
 Ryhmäterapiassa tarjous annettiin toimitilallisena. Jokaisesta
toimipisteestä tuli antaa oma tarjous. Mikäli tarjous on annettu ja
tarjous hyväksytty palveluntuottajan toimipisteestä, voidaan
ryhmäterapia toteuttaa vain sopimuksenmukaisessa ko.
toimipisteessä.
60

61. Ryhmäterapian toteutuspaikka 2 ?
• Palveluntuottajalla täytyi osoittaa omat tai vuokratut tilat, jossa aikoi järjestää
ryhmäterapiaa. Ryhmäterapian toteuttaminen muualla kuin vaikeasti
vammaisten koulutiloissa on kuitenkin käytännössä usein mahdotonta,
varsinkin, jos vakuutuspiiri on laaja ja asiakkaita on pitkin maakuntaa. Jos on
vain yksi tila esim. koulu, joka voi toimia yhden terapeutin vetämän ryhmän
terapiatilana, ei muilla kouluilla/ muissa tiloissa ole mahdollista pitää
ryhmäterapiaa ollenkaan. Voisiko tässä asiassa löytyä joustoa tarpeen
vaatiessa? Tällä systeemillä yksi palveluntuottaja voi terapoida vain tämän
yhden koulun oppilaita, vaikka tarvetta olisi muuallakin vakuutuspiirin
alueella.
 Ryhmäterapiassa tarjous annettiin toimitilallisena. Tarjouskilpailussa
tarjoukset pyydettiin antamaan toimipisteittäin. Uusia palveluntuottajia/
toimipisteitä voidaan hyväksyä vain hankintalain mukaisin menettelyin.

62. Arviointi 1 ?
• Onko GAS- lomakkeen ja ICF arvioinnin käyttö kaikilla
kuntoutujilla ?
ICF- viitekehys ohjaa toimintaa aina ja tavoitteet
asetetaan asiakkaan kanssa yhteistyössä
kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteiden
asettamisessa palveluntuottajalla voi olla myös omia
lomakkeita.
• Hoitava taho esittänyt, että he tekevät standardoidut
testit ja terapeuttien osuus on arvioiva ja huomioiva.
Hoitavan tahon kanssa sovitaan menettelytavoista.
Samoja testejä ei ole järkevää tehdä peräkkäin (s. 20).

63. Arviointi 2 ?
• Onko GAS-lomakkeen käyttö pakollinen tavoitteiden
asettelussa?
Oman tavoitelomakkeen käyttö on mahdollista vielä tämän
sopimuskauden ajan. Seuraavalla sopimuskaudella (2019
lukien) tavoitellaan, että kaikki käyttäisivät GAS-menetelmää.
GAS-tavoitelomakkeen käyttöä ei suositella ennen kuin
palveluntuottaja on käynyt GAS-koulutuksen
Mm. ammattikorkeakoulut tuottavat GAS-koulutuksia
63

64. Arviointi 3 ?
• Riittääkö, että arviointilomakkeiden tulokset
luettelee viitearvoineen ja referoi lyhyesti
palautteeseen vai onko ne toimitettava liitteinä
kuntoutuspalautteen mukana? Onko jokaisessa
palautteessa mainittava erikseen, mikäli liikunta- ja
harrastuskokeilua ei ole toteutunut?
Kuntoutuspalautteessa tulee olla tulosten lisäksi
niiden analysointi sekä lomakkeet liitteenä.
Ei tarvitse mainita liikunta- ja harrastuskokeilujen
käyttämättömyyttä.

65. Yhteydenpito ja yhteistyö ?
• Vastaanko viestiin sähköpostissa vai puhelimessa, kun
vanhemmat laittavat sähköpostia? Lapsi ja asiat
yksilöityvät, mutta toiminta on tätä päivää. Voinko aloittaa
viestiketjun itse?
Palveluntuottajan tulee toimia tietoturvallisesti, ja
noudattaa tietoturvaa koskevia lakeja.

66. Dokumentaatio ?
• Mikä on asiakastietojen säilytysaika lain mukaan?
Sähköinen tallennus?
• Mitä on huomioitava, kun toimisto sijaitsee kotona?
• Jos asiakkaalta/huoltajalta on kirjallinen lupa, voiko
valokuvia lähettää kännykästä tekstiviestinä tai
sähköpostina?
Palveluntuottajan pitää noudattaa voimassa olevia lakeja.
Tarvittaessa tulee olla yhteydessä esimerkiksi omaan liittoon
tai lakimieheen.

67. Markkinointi 1 ?
• Voiko yksittäinen palveluntuottaja (esim. tmi) hyödyntää
yhdistyksen esim. SMTYn tai terapiakeskuksen, jonka tiloja
vuokraa ja jossa työskentelee tai muun vastaavan nettisivuja
standardissa vaadittujen tietojen ylläpitämiseen ja
markkinoitiin? Vai tuleeko jokaisella yksittäisellä
palveluntuottajalla olla henkilökohtaiset nettisivut?
Standardissa ja tarjousasiakirjoissa ei ole tarkemmin
määritelty vaatimuksia internetsivuille, kunhan standardissa
pyydetyt tiedot ovat esillä.
67

68. Markkinointi 2 ?
• Miten saa Kelalta asiakkaita?
Markkinoimalla toimintaan julkiseen terveydenhuoltoon
tai esimerkiksi potilasjärjestöjen kautta tai suoraan
asiakkaille
Hyvät nettisivut, joilla terapeutti mainostaa omaa
osaamistaan, erikoistumistaan ja tilojaan tukevat myös
markkinointia.

69. Markkinointi 3?
• Kuka hoitaa markkinoinnin ja miten?
• Mitä Kela toivoo?
• Kotisivut on tehty, mutta käytännössä asiakkaat eivät voi
valita terapeuttia, koska terapeutteja on liian vähän. Voiko
Kela organisoida jotain tolkkua siihen, kuinka monta
terapeuttia juoksee samassa paikassa, ja oikeasti auttaa
vanhempia terapeutin löytämisessä?
Palveluntuottajat markkinoivat osaamistaan mm. hyvillä
nettisivuilla ja aktiivisella verkostoyhteistyöllä.
Kelalla on ohjausvelvollisuus terapeutin löytämiseksi.
Vanhemmilla on oikeus valita palveluntuottaja.

70. Työnohjaus 1 ?
• Mitä tarkoittaa käytännössä "tulee olla järjestettynä
mahdollisuus työnohjaukseen”
Avoterapiastandardissa on työohjaus on määritelty edellä
mainitusti muissa kuin psykoterapiassa ja
musiikkiterapiassa.
Kun terapeutilla on tarve työohjauksen, hänellä pitää olla
siihen mahdollisuus.
• Järjestetäänkö avoterapiaa toteuttaville terapeuteille oma
työnohjaus?
Palveluntuottajan on itse järjestettävä vaadittu/tarpeellinen
työnohjaus
70

71. Työnohjaus 2 ?
• Onko työnohjaus pakollinen, jos on esimerkiksi vain
yksi Kelan asiakas?
• Onko työnohjaus pakollista myös osa-aikaiselle
ammatinharjoittajalle?
Musiikkiterapeuteilla ja psykoterapeuteilla
työnohjauksen tulee toteutua säännöllisesti kerran
kuussa standardin mukaan.
Standardia on noudatettava. Tarjousten käsittelyssä
pisteitä on annettu silloin, kun työnohjaajana toimii
koulutettu työnohjaaja ja työnohjaus toteutuu yksilö-
tai ryhmämuotoisena vähintään 3 kertaa vuodessa.

72. Trimmi – kurssi ?
• Mitkä ovat Trimmi-koulutuksen vaatimukset?
Riittääkö, jos sen käy kerran vai onko suoritettava
vuosittain?
Kelan avoterapiastandardi edellyttää, että on
suorittanut Trimmi-kurssin.

73. Sijaisjärjestely ?
• Toivoisin tietoa sijaisjärjestelyn sopimisesta, josta tuntuu olevan erilaisia
näkemyksiä olemassa. Onko sijaisjärjestelyn sopiminen sitä, että palveluntuottaja
sopii asiakkaan kanssa, ettei sijaista ole olemassa, vai sitä että palveluntuottaja
ilmoittaa Kelalle kuka toimii sijaisena? Onko olemassa jokin lomake
sijaisjärjestelyn sopimiseen ja/tai ilmoittamiseen?
 Tarjouskilpailussa palveluntuottaja antoi tarjouksen vastaten tarjouskilpailussa
kyllä / tai ei kohtaan sijaisjärjestelystä on sovittu. Vastatessaan tarjouskilpailussa
ko. kohtaan kyllä palveluntuottaja on lupasi sopimukseen sisältyvän
sijaisjärjestely ( ei edellytetty kirjallista sopimusta )
 Terapian toteuttamisessa sijaisjärjestelystä esimerkiksi loma aikoina tai muuna
aikana sovitaan kuntoutujan kanssa. Sijaisena voi toimia kyseisen terapian
standardin pätevyysvaatimuksen täyttävä terapeutti (ei esim. opiskelija).
Sijaisjärjestelyistä on sovittava sopimuksen tehneen Kelan vakuutuspiirin kanssa,
jolloin ilmoitetaan esim. tiedot sijaisesta terapeuttien pätevyyslomakkeella

74. Kotikäynnit ja laskutus ?
• Sisältyykö kotikäyntiin matkat, peritäänkö asiakkaalta matkakulut vai maksaako
työnantaja? Jos terapia-aikavaraus on esim. 2 x 45 min vähennetäänkö matkaan kulunut
aika tästä vai ei?
 Avoterapiastandardin mukaan kuntoutuja saa avoterapiaa Kelan kuntoutuspäätöksen
mukaisen ajan eli esimerkiksi 45 minuuttia. Tarjousta antaessaan palveluntuottaja on
laskenut terapian toteuttamiseen liittyvä kustannukset terapian hinnassa. Kun on
kysymys kotikäynnistä Kela maksaa terapiasta 45 minuutin hinnan korotettuna
kotikäyntilisällä (50%, 75% tai 100%) ja erillisellä matkakustannuksilla. Asiakkaalle ei
aiheudu terapian toteuttamisesta kustannuksia
• Tarkennatteko kotikäyntien edestakaisen ja yhdensuuntaisen matkan merkkaamisen ja
millä perusteella 70 % voidaan laskuttaa. Jos esim. asiakas A:lle matkaa on 30 km,
asiakas B:lle 2 km ja takaisin toimitiloihin 18 km, täyttyykö jommankumman kohdalla
70% taksa?
 Kotikäyntilisä on terapiakäynnin keston mukainen hinta korotettuna
• 50 %:lla, jos edestakainen matka on alle 36 kilometriä -> asiakas A, kotikäyntilisä 50%
, asiakas b+c -> toimipiste 20 km -> C:n kotikäyntilisä on 50%
• 70 %:lla, jos edestakainen matka on 36–70 kilometriä
• 100 %:lla, jos edestakainen matka on yli 70 kilometriä.

75. Lomake 1 ?
• Muutetaanko Kelan lausuntopohjaa ja laskupohjaa
niin, että mukana ovat esim. verkostokäynteihin
sisältyvät kotikäynnit ym.?
Kyllä, tämä on huomioitu uudessa lomakkeessa
1.1.2015

76. Lomake 2 ?
• Mitkä lomakkeet vaaditaan laskutukseen
Avoterapialasku - Vaikeavammaisten kuntoutus KU
203 (uusittu) ja vanha lomake KU 206
Uudet lomakkeet:
Kuntoutushakemus KU 104
Kuntoutuspalaute KU 117
Päätöksen mukana lähtevät ohjekirjeet
Palveluntuottajia informoidaan muutoksista aina
www.kela.fi/yhteistyökumppanit/kuntoutus/ajankohtaisti
edotteet

77. Laskutus 1 ?
• Kuntoutuslaskujen maksuajoissa on suurta vaihtelua vakuutuspiirien
välillä. Onko käytäntöjä mahdollista yhtenäistää?
• Laskutuksessa Kela merkitsee toistuvasti ohjauskäyntejä yksilökäynneiksi,
vaikka kaikki tiedot on ilmoitettu laskutuksessa asianmukaisesti. Tämä
aiheuttaa ongelmia jakson lopulla, kun yksilökäyntien katsotaan
loppuneen ja Kela kieltäytyy maksamasta ylitettyjä käyntejä.
 Laskutuslomakkeiden KU 203 + KU 206 käyttö estävät nämä virheet.
 Jos käytät laskuttajaa, ilmoita laskuttajan tiedot yhteistietoineen ja aika
jolla käytät hänen palveluaan kirjallisesti vakuutuspiiriin. Tällä ajalla voi
laskuttaa vain ilmoittamasi laskuttaja.

78. Laskutus 2 ?
• Vaihtelevat laskutuskäytännöt hankaloittavat yrittäjien / yritysten
taloudenpitoa eri tavoin eri alueilla. Toivooko Kela laskutusta kuun lopussa
vai olisiko ruuhkien välttämiseksi parempi laskuttaa kesken kuukauden tai
kerran kuukaudessa?
 Toiveena on laskutus 1 kerta kuukaudessa KU203 lomake ja KU206
olisivat suotavia
• Milloin kuntoutuslaskut voi tehdä e-laskuna?
 Emme osaa vielä sanoa, mutta sähköinen asiointi kehittyy koko ajan
• Huomioitava laskujen eräpäivät ja kunnioitettava niitä.
 Laskut maksetaan kohtuullisessa ajassa.

79. Laskutus 3
• Laskutus sujuvammaksi?
Laskutus mielellään kerran kuussa, viimeistään 2 kuukauden
kuluttua, siinä tulee näkyä kuntoutujan nimi ja henkilötunnus,
terapiantoteuttamisen ajankohta

80. Kotikäyntilisä ?
• Yli 100 km yhteen suuntaan ylittävien kilometrien
laskuttaminen: miten tapahtuu ja miten merkitään ?
• Miten laskutetaan yli 100km:n matkan osuus?
Kotikäyntilisä 100% + (120km -100km) x 0,44€

81. Verkkokuntoutus ?
• Mitä verkkokuntoutus sisältää ja kenelle se sopii? Voivatko
vanhempien ohjauskäynnit toteutua verkossa? Toivottavasti
on mahdollista toteuttaa myös ulkomailta käsin, voisi
eläkkeellä ollessa työskennellä verkon kautta ulkomailta.
Yksilöterapioissa ja vanhempien ohjauskäynneissä
palveluntuottaja voi poikkeuksellisesti käyttää netti-
/videovälitteistä terapiatyöskentelyä silloin, kun terapiamuoto
soveltuu ko. työskentelyyn, esimerkiksi psykoterapia. Tämä
on aina tilapäisjärjestely, ja edellyttää, että se on kuntoutujan
kannalta välttämätöntä ja tarpeellista. Toteutustavasta
sovitaan etukäteen Kelan kanssa.

82. Lymfaterapian käyntikerran 1 ?
• Miten on perusteltu se, että terapia-ajat (90', 120') on lyhennetty kaikki 60
minuuttiin, mutta kertamäärä pysyy samana? Aika usein liian lyhyt mm.
vaikeissa primääreissä lymfaödeemissa. Terapeutit ovat myös miettineet
suositellut ajat ja perustelleet ne, miksi ei tässä kuntoutujien yksilöllisyyttä
ole otettu huomioon? Miten perustellaan 45 minuutin lymfaterapiat? Aika
usein liian lyhyt käsittelyyn ja sidontaan.
• Miksi vaikeavammaisten lymfaterapiaa ei voi toteuttaa esim.
sairaanhoitaja, ainoastaan fysioterapeutti?
• Voiko lymfaterapiaa antaa myös koulutettu lymfaterapeutti joka on
kuntohoitaja?
 Ei, standardin mukaan fysioterapeutti, koska on fysioterapian erityismuoto .
 Kelan lääkinnällisessä avoterapiassa lymfaterapia on fysioterapeuttinen menetelmä, ja osa
laajempaa kuntoutuskokonaisuutta silloin, kun sillä voidaan ehkäistä turvotuksista syntyvät
komplikaatiot (esim. iho-ongelmat, laskimotukokset). Tällä sopimuskaudella on käytössä
vain standardissa ilmoitetut minuuttimäärät.
 Hoidollinen lymfaterapia on terveydenhuollon vastuulla.

83. Lymfaterapian käyntikerran aika 2 ?
• Mihin päätökset perustuvat, jos terapeutti on suositellut ja
perustellut eri toteutusaikaa kuin maksusitoumuksessa
myönnetään?
Päätökset pohjautuvat kuntoutussuunnitelmaan ja
asiakkaan lääkinnällisen kuntoutuskokonaisuuden
tarkoituksenmukaisuuteen sekä standardin mukaisiin
terapia-aikoihin.
• Todella paljon tuntuu olevan vaikeutta ja epäselvyyttä
GAS-tavoitteiden laatimisesta lymfaterapiakuntoutujille.
Edellytetäänkö niitä lymfamaksusitoumuksen kohdalla?
Kuntoutuksen tulee olla aina tavoitteellista, GAS-
menetelmää ei vaadita, mutta tavoitteet tarvitaan.

84. Kohti vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta –
lainmuutos 1.1.2016 alkaen
Mihin tarkoitukseen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta?
• Työstä, opiskelusta ja muista arjen toiminnoista suoriutumista ja
osallistumista varten
Edellytyksistä:
• alle 65 vuotta
• ei julkisessa laitoshoidossa
• Sairaus tai vamma sekä sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja
osallistumisrajoite
• Em. rajoite on niin suuri, että henkilöllä huomattavia vaikeuksia arjen
toiminnoissa suoriutumisessa ja osallistumisessa
• Kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista
suoriutumista ja osallistumista
• Kokonaisvaltainen arvio (Huomioidaan kokonaisvaltaisesti vakuutetun toimintakykyyn
vaikuttavat tekijät, joita ovat lääketieteellinen terveydentila, kehon rakenteet ja toiminnot,
suoritukset, osallistuminen sekä yksilö- ja ympäristötekijät.)
84

85. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö
(HE 332/2014)
Millaista vaativa lääkinnällinen kuntoutus on?
• Palvelut hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia
→ toiminnallista, aktiivista ja asiakaslähtöistä
kuntoutusta
• Palvelut perustuvat erityisasiantuntemukseen ja -
osaamiseen sekä tarpeelliseen yhteistyöhön
• Kuntoutusta tehdään kuntoutujan omaa aktiivisuutta
korostavalla, ohjaavalla ja toimijoita sitouttavalla
tavalla
• Omaisten ohjausta terapioiden yhteydessä
• Ohjauskäynnit myös aikuisten kuntoutukseen
• Terapioita ja moniammatillisia kuntoutuspalveluja
85

86. Auditointi ?
• Kentällä avoterapeuttien kesken liikkuu erilaisia tarinoita auditoinista, sitä
kuvaillaan uhkaavana, pelottavana ja ahdistavana kokemuksena. Laadun
kanssa ollaan yhteisellä asialla, voisiko pelon kääntää molemmin
puoliseksi luottamukseksi?
 Vuoden 2014 auditoinneista (n=20) pyydettiin palautetta auditoinnin
jälkeen, palautus oli 100% eli 20 kappaletta. Palveluntuottajat
vastasivat 6 eri kohtaan, asteikolla 1-4 (heikko-erinomainen), myös
mahdollista lisätä tekstiä. Kokonaiskeskiarvo oli 3,6. Kysymys
tarkastajien toimintatapa: myönteisyys ja rakentavuus koettiin
keskiarvolla 3,8. Pelottavuuteen ja uhkaavuuteen liittyen yhden
palveluntuottajan suora lainaus: Kiitokset tarkastajalle
erinomaisesta auditointiotteesta. Ensimmäinen hänen puhelunsa
'rauhoitti' ns. minun auditointistressiä. Sen jälkeen pystyin
keskittymään olennaiseen eli kehittämään toimintaani auditointia
varten. Ei tarvinnut enään miettiä 'lynkataankö' minut saman tien.
• Millaisella aikataululla auditoinnista varotetaan?
 Auditoinnin ilmoituskirjeellä 3vkoa ennen auditointia.

87. KanTa –palvelu ja avoterapiapalvelut ?
Kirjaaminen ?
KanTa –palvelun 1.9.2015 takarajaa ei ole muutettu,
mutta STM-THL-Kela asiantuntija tapaamisessa on
todettu, että ensimmäiset ehtii tuossa aikataulussa,
mutta useat yksiköt tulee liittymään tuon takarajan
jälkeen.
THL:stä: kuntoutuspalveluiden rekisterinpitäjä on
palveluntuottaja, joka arkistoi kuntoutuksen ja
terapian tiedot samalla tavalla kuin muissakin
tilanteissa ja tiedot ovat käytössä (potilaan
suostumuksella) kaikessa terveydenhuollossa jossa
potilas asioi.
Kaikki kirjataan

88. Kuntoutuspsykoterapia?
• Olen uusi Kelan rekisterissä. Kun minä laskutan asiakasta, pitäisikö koko summa
näkyä siellä tai riittääkö se summa joka asiakas maksaa minulle? (kun on laskettu
pois Kelan korvaava osa)
 Terapeutti laskuttaa siis asiakkaalta terapiakäynnistä sen mitä haluaa. Kela korvaa
kuntoutuspsykoterapiasta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti terapeutin
koulutustasosta riippuen tietyn summan. Enimmäiskorvausmäärät löytyvät Kelan
verkkosivulta. Asiakkaalle itselle jää aina maksettavaksi tämän korvaussumman yli
menevä osuus terapiakustannuksista.
 Asiakas ja terapeutti voivat keskenään sopia, miten maksujen kanssa menetellään.
 Asiakas voi maksaa terapeutille koko terapeutin määrittelemän summan ja hakea itse korvauksen
Kelasta. Tällöin terapeutin on annettava asiakkaalle maksusta sellainen kuitti, josta näkyy asiakkaan
maksama koko summa per kerta ja toteutuneet käyntikerrat = päivämäärät. Kuntoutujalle hakuaika on 6
kk maksun suorittamisesta.
 Asiakas maksaa terapeutille Kelan korvauksen yli menevän omavastuuosuuden ja terapeutti laskuttaa
suoraan Kelasta tilitysmenettelyä käyttäen Kelan korvaaman osuuden. Palveluntuottajan (= terapeutin)
on haettava Kelasta korvausta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun terapia on toteutunut.
 Näissä 2. kohdan tilanteissa terapeutti liittää tilityslomakkeeseen (KU206) jokaisesta
asiakkaasta oman laskun (KU205), johon hän kirjaa asiakkaan käyntipäivät ja sen
kustannuksen, jonka hän Kelasta per käyntikerta laskuttaa = Kelan maksama
valtioneuvoston asetuksen mukainen korvaus.

89. Kysymykset jatkossa vakuutuspiireihin
Espoo: 020 371 012
Helsinki: 020 371 011
Kanta- Häme: 020 371 013
Keski- Uudenmaa: 020 371 014
Kymenlaakso:020 371 015
Länsi- Uudenmaa:020 371 016
Vantaa- Porvoo: 020 371 018
Etelä- Karjala: 020 635 6508
Etelä-Savo: 020 635 7069
Lappi: 020 635 4813
Oulu: 020 634 5100
Pohjois- Karjala: 040 352 3252
Pohjois-Pohjanmaa:0206354133
Pohjois- Savo: 020 635 7840
Ahvenanmaa: 020 635 8012
Etelä- Pirkanmaa: 020 634 5115
Satakunta:020 634 5118
Tampere: 020 634 5119
Turku: 020 634 5120
Varsinais- Suomi: 020 634 5117
Etelä- Pohjanmaa: 020 635 5301
Keski- Suomi: 040 159 6118
Keski-Pohjanmaa: 020 635 5778
Pohjanmaa: 020 634 5102
http://www.kela.fi/vakuutuspiirit

90. KIITOS
90
Kuntoutus –
tie parempaan
elämään!
Muista:
@Kelankuntoutus