Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
RATKAISUKESKEINEN NETTIPSYKOTERAPIA
Opinnäytetyö
Katri Luukka
Ryhmä 20
Psykoterapeuttikoulutus
Lyhytterapiainstituutti
21....
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO…………………………………………………………………………………. 3
2 NETTIPSYKOTERAPIAN MAHDOLLISUUKSIA………………………………………..4
2.1 Radiote...
3
1 JOHDANTO
Nettipsykoterapialle (internet psychotherapy) on useita rinnakkaiskäsitteitä kuten e-therapy,
e-counseling ja...
4
Tässä opinnäytetyössä esittelen ensin tieteellisten tutkimusten kautta saatavan tiedon avulla
nettipsykoterapiaa (luku 2...
5
tehokkaaksi hoitomuodoksi. Richards ja Viganó (2013) tekivät katsauksen 123 tieteelliseen
tutkimuksen. Heidän tutkimukse...
6
artikkelia käsittelevässä tutkimuksessa eräänä tarkastelun kohteena oli myös terapeuttinen
vuorovaikutus online-keskuste...
7
psykoterapeutillekin mahdollisuuden reflektoida keskustelussa esille nousseita asioista
rauhassa ajan kanssa (Rickhards ...
8
7. Asenteet ja kokemukset
Rickhards ja Viganin ( 2013) mukaan useissa tutkimuksissa on todettu, että asiakkaat
suhtautuv...
9
itseensä ja elämäänsä. Psykoterapia voi kestää vain yhden tapaamisen verran, jos asiakas
kokee sen riittäväksi antamaan ...
10
psykoterapeutin käyttämien kommunikaatiotaitojen merkitystä hyvässä ratkaisukeskeisiä
menetelmiä hyödyntävässä terapias...
11
huonompaan päin, pysyneet samana vai tulleet paremmiksi? Näiden viiden kysymyksen on
todettu käynnistävän muutosta asia...
12
3.3.2 Ratkaisukeskeiset kysymykset
Ratkaisukeskeinen psykoterapia on tulevaisuus- ja tavoitesuuntautunutta (Beyebach 20...
13
ratkaisujen rakentamisessa. (De Jong ja Berg 2008, 33-34). Toisaalta miksi- kysymyksiä ei
tulisi turhaan vältellä, vaan...
14
terapeutti voi vastata ”OK, kun sinusta tuntuu erilaiselta, niin, mitä teet silloin toisin”, 5) Jos
asiakas vastaa, ”et...
15
3.3.3 Asiakkaan voimaantuminen vuorovaikutuksessa
Ratkaisukeskeisessä terapiassa on keskeistä, että psykoterapeutti hyv...
16
voimaantuneeksi, tulee hänen suunnata huomionsa toisin. Tällöin asiakkaan tulee siirtää
huomionsa siihen, miten he halu...
17
Prosessilla tarkoitetaan tapaa, jolla asiakas välittää informaation psykoterapeutille. Asiakas
voi välittää informaatio...
18
3.4 Ratkaisukeskeisen terapiasuhteen arviointi
Davidson (2014) on kehittänyt STRENGHT- mallin arvioimaan ratkaisukeskei...
19
4.1 Johtopäätelmiä ratkaisukeskeisen nettipsykoterapian mahdollisuuksista
Tee lisää sitä, mikä toimii eli käytä online-...
20
Perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia toteutuu usein 45 minuutin vastaanotolla
esimerkiksi kerran viikossa. Vii...
21
Sain kirjoittamani blogin avulla arvokasta kokemusta myös siitä, miten blogia voisi käyttää
terapiavälineenä. Periaatte...
22
Facbookin kavereiden ja Twitterin seuraajien kautta aivan muille foorumeille, jonne sitä ei
olisi itse halunnut alun pe...
23
kansalaisen käyttöön. Asiakkaiden verkko- ja mobiilityöskentelyn taidot kehittyvät koko ajan
ja sitä kautta tulee tarpe...
24
luotettavuus ja esiymmärrys, 4) tutkimustyön subjektiivisuus ja vastuullisuus, 5)
tutkimusprosessin kontekstisidonnaisu...
25
6 LÄHTEET
Ahola, T. 2014. Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus. Luennot 2012-2014.
Lyhyterapiainstituutti.
Anderss...
26
Davidson, T. 2014. STRENGHT: A System of Integration of Solution-Oriented and Strength-
Based Principles. Journal on Me...
27
Johansson, R., Sigrid Ekbladh, S., Hebert, A., Lindström, M., Möller, S., Petitt, E., Poysti, S.,
Holmqvist Larsson, M....
28
Oivamieli 2014. Stressiä lieventävä ja mielialaa kohentava ohjelma. http://oivamieli.fi/
03.07.2014 ja
http://yle.fi/uu...
29
Therapion 2014. Psykologinen online-työskentely kurssi.
http://www.therapion.com/fi/kurssi/osallistu-kurssille/ 8.7.201...
30
LIITE 1. Yhteenveto nettipsykoterapiatutkimuksista
Tutkijat, vuosi, maa Tutkimuksen tarkoitus Tutkimustuloksia
nettipsy...
31
esiinnostamiseksi
12. Griffiths et al. 2012,
Australia
Vertailua: internet training
group (ITG) & internet
support grou...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Katri luukka päättötyö_21_11_2014

1,783 views

Published on

Katri Luukan psykoterapeuttikoulutuksen opinnäytetyö ratkaisukeskeisestä nettipsykoterapiasta

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

Katri luukka päättötyö_21_11_2014

  1. 1. RATKAISUKESKEINEN NETTIPSYKOTERAPIA Opinnäytetyö Katri Luukka Ryhmä 20 Psykoterapeuttikoulutus Lyhytterapiainstituutti 21.11.2014
  2. 2. 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO…………………………………………………………………………………. 3 2 NETTIPSYKOTERAPIAN MAHDOLLISUUKSIA………………………………………..4 2.1 Radioterapiasta kohti mobiilia ja pelillistävää nettipsykoterapiaa…………………. 4 2.2 Tutkimuksia nettipsykoterapiasta………………………………………………………4 2.3 Online- vuorovaikutussuhteen erityispiirteitä………………………………………… 6 3 RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIASUHDE…………………………………… 8 3.1 Eriksonin hypnoosista asiakaslähtöiseen psykoterapiaan…………………………. 9 3.2 Ratkaisukeskeisyys ennen terapiasuhteen alkua ja aloituskysymykset………….. 10 3.3 Ratkaisukeskeisyys vuorovaikutussuhteessa……………………………………….. 11 3.3.1 Asiakasjohtoinen keskustelu…………………………………………………… 11 3.3.2 Ratkaisukeskeiset kysymykset………………………………………………… 12 3.3.3 Asiakkaan voimaantuminen vuorovaikutuksessa……………………………. 15 3.3.4 Ratkaisupuheen vahvistuminen……………………………………………….. 16 3.4 Ratkaisukeskeisen terapiasuhteen arviointi………………………………….……… 18 4 JOHTOPÄÄTELMÄT JA POHDINTA ………………………………………………….. 18 4.1 Johtopäätelmiä ratkaisukeskeisen nettipsykoterapian mahdollisuuksista……… 19 4.2 Pohdinta………………………………………………………………………………… 22 5 LÄHTEET……………………………………………………………………………………. 25 LIITE 1. Yhteenveto nettiterapiatutkimuksista…………………………………………..30
  3. 3. 3 1 JOHDANTO Nettipsykoterapialle (internet psychotherapy) on useita rinnakkaiskäsitteitä kuten e-therapy, e-counseling ja e-cybertherapy. Niille on vaikea löytää suomenkielisiä vastineita, koska nettipsykoterapia on vasta ottamassa asemaansa uutena terapiamuotona Suomessa. Masennuksen käypähoitosuositukseen on ensimmäisen kerran 29.9.2014 otettu käsitteenä mukaan nettiterapia, joka määritellään seuraavalla tavalla: ”tietotekniikka-avusteiset ja internetterapiat (ns. nettiterapiat) soveltuvat täydentämään tavanomaista perustason hoitoa ja auttavat vähentämään masennusoireita pääosin lieväoireisissa masennustiloissa” (Depressio 2014). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Mielenterveystalo.fi- palvelukonsepti käyttää myös käsitettä nettiterapia. Se on helposti ymmärrettävä käsite suoraan asiakkaille suunnatuissa palveluissa (Mielenterveystalo 2014). Käytän tässä opinnäytetyössä kuitenkin käsitettä nettipsykoterapia, jolla tarkoitan Valviran laillistamien terveydenhuollon ammattihenkilöiden toteuttamaa psykoterapiaa hyödyntäen internetiä ja ICT (information communication technology) - sovellutuksia tietokoneella, tablettilaitteella tai älypuhelimella terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa. Psykoterapeuttikoulutukseni opinnäytetyö perustuu 22 tieteelliseen artikkeliin (LIITE 1.), joissa on tutkittu internetiin perustuvaa nettipsykoterapiaa. Tein kesäkuussa 2014 Ebsco- tietokantaan ”internet therapy”- sanahaun, jolla sain 1 455 hakutulosta. Valitsin joukosta 22 tutkimusta, joissa kuvailtiin internetin käyttöä terapiatyöskentelyn välineenä. Katsaus eri puolilla maailmaa tehtyihin tutkimuksiin osoittaa, että nettipsykoterapia on jo laajasti käytössä perinteisen kasvokkain tapahtuvan psykoterapian rinnalla. Nykyisin se korvaa yhä enemmän kasvokkain tapahtuvaa psykoterapiaa. Nettipsykoterapia lisääntyy voimakkaasti, koska asiakkailla on osaamista käyttää erilaisia nettisovellutuksia perinteisen tietokoneen lisäksi myös älypuhelimella ja tabletilla. Opinnäytetyöni toisena tutkimusaineistona oli kirjoittamani blogi; TUNNEPEILI- terapiaratkaisuja online oppien. Kirjoitin yhteensä viisi blogia. Niissä käsittelin blogin tarkoitusta ja ratkaisukeskeistä ajattelua (28.5.2013), online-vuorovaikutustaitojen muutosta (3.9.2013), online-terapiataitoja (4.12.2013), omia kokemuksiani nettipsykoterapian toteuttamisesta osana psykoterapiakoulutukseni harjoittelua (16.2.2014) ja tekemääni ryhmähaastattelua puhelin- ja nettipsykoterapiaa työkseen tekeville ja heidän kuvaus nettiterapiassa tarvittavasta osaamisesta (20.4.2014) (Luukka 2014).
  4. 4. 4 Tässä opinnäytetyössä esittelen ensin tieteellisten tutkimusten kautta saatavan tiedon avulla nettipsykoterapiaa (luku 2). Seuraavaksi teen katsauksen ratkaisukeskeisessä terapiasuhteessa tarvittaviin vuorovaikutustaitoihin (luku 3). Viimeisessä luvussa (luku 4) teen johtopäätelmiä ratkaisukeskeisen nettipsykoterapian mahdollisuuksista (luku 4.1), lopuksi pohdin tämän opinnäytetyön merkityksellisyyttä ja luotettavuutta (luku 4.2). 2 NETTIPSYKOTERAPIAN MAHDOLLISUUKSIA 2.1 Radioterapiasta kohti mobiilia ja pelillistävää nettipsykoterapiaa Nettipsykoterapian juuret ulottuvat 1950-luvulle, jolloin aloitettiin ensimmäiset radio-ohjelmat, joissa terapeutti keskusteli suorassa lähetyksessä hänelle soittaneiden kuuntelijoiden kanssa. Radioterapiasta seuraavana kehitysaskeleena voidaan pitää 1990-luvun alkua, jolloin sähköpostin käyttöönottaminen yleistyi ja erilaisia internetin avulla toimivia chatti- sovellutuksia (mm. IRC) otettiin käyttöön. (Pergament 1998). Seuraavaksi tuli erilaisia verkko-ohjelmia, jotka mahdollistivat itseopiskelun ja/tai ohjatun työskentelyn verkon välityksellä. Tällaisia ovat mm. Ben Furmanin kehittämät ratkaisukeskeiset sovellutukset: Kritiikkisimulaattori, Muksuoppi online ja Self Helper (Furman 2014), Pelipoikki- ohjelma (Pelipoikki 2014) ja HUSin Mielenterveystalo.fi- palveluissa käytettävät nettiterapiat (Mielenterveystalo 2014). Älypuhelimien ja tablettien yleistymisen myötä yleistyvät erilaiset sovellutukset kuten OIVA- hyvinvointiohjelma, jonka avulla voi vähentää stressiä ja parantaa mielialaa kuuntelemalla ja tekemällä sovelluksen harjoituksia vaikka bussimatkalla (Oivamieli 2014). Lisäksi erilaiset pelimekaniikkaan perustuvat sovellutukset yleistyvät kuten esimerkiksi ”Elämäni peli”, joka on suunnattu 16-19 -vuotiaille nuorisopsykiatrian asiakkaille tavoittamaan nuoria heidän oman maailmansa kautta (Kajaanin AMK 2014). Erilaisten sovellutusten hyödyntämä mobiiliteknologia edistää nettipsykoterapian laajentumista ja helppokäyttöisyyttä (Watts et al., 2013). 2.2 Tutkimuksia nettipsykoterapiasta Laajoissa metatutkimuksissa on selvitetty internetin mahdollisuuksia toimia psykoterapian välineenä. Bee ym. (2008) tekivät analyysin 13:sta tieteelliseen julkaisuun: heidän tutkimuksessaan eräänä yhteenvetona todettiin, että hyvää terapiaa voidaan antaa niin, ettei asiakkaan ja psykoterapeutin tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa. Foroushani ym. (2011) tekivät analyysin kymmeneen tutkimukseen, joissa kognitiivinen nettipsykoterapia todettiin
  5. 5. 5 tehokkaaksi hoitomuodoksi. Richards ja Viganó (2013) tekivät katsauksen 123 tieteelliseen tutkimuksen. Heidän tutkimuksensa keskeinen tulos on, että kasvava määrä tutkittua tietoa osoittaa online-ohjauksen positiivisia vaikutuksia terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Nettipsykoterapiaan liittyvistä tutkimuksista useissa on sovellettu kognitiivista käyttäytymisterapiaa (Andersson 2010, Andrews ym. 2010, Bendelin ym. 2011, Bennet-Levy ym. 2012, Foroushani ym. 2011, Johansson ym. 2013 & 2012a, Lopez-Del Hoyo ym. 2013 ja Preschel ym. 2013) ja myös psykodynaamista terapiasuuntausta (Johansson 2012a & 2012b). Näitä molempia suuntauksia suositellaan käytettäväksi nettipsykoterapiassa, kun tarkoituksena on psykoedukatiivisia menetelmiä hyödyntäen oppia mielialojen hallintataitoja. Lisäksi nettipsykoterapiaa suositellaan käytettävän erityisesti mielialahäiriöiden kuten masennuksen (Andrews ym. 2010, Griffiths ym. 2012, Johansson ym. 2012b, Montero-Marin ym. 2013 ja Preschel ym. 2013) ja postraumaattisen stressin hoidossa (Spence ym. 2011). Internetin negatiivisina puolina pidetään erityisesti ”extreme yhteisöjä”, joissa voidaan opettaa haitallista käyttäytymistä jopa tekemään itsemurha tai edistämään syömishäiriöitä (Bell 2007). Internetin käytön lisääntyminen on myös tuonut tullessaan lisääntyviä ongelmia internetin liikakäyttönä, jolloin ajan- ja elämänhallintataidot voivat kadota. Psykoterapeutit joutuvat yhä enemmän kohtaamaan työssään asiakkaita, joilla on mm. nettiriippuvuutta ja parisuhdeongelmia, jotka aiheutuvat internetin käytöstä (Hertlein 2011). Internetin ja myös sosiaalisen median käyttöä suositellaan vältettävän silloin, kun asiakkaalla on vaikeuksia mielialojen hallinnassa tai, jos hän on esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa psykoottisen oireilun vuoksi. Nettipsykoterapian etuna pidetään sitä, että se on kustannustehokasta (Cartreine ym. 2010) ja helposti saavutettavissa (Bee ym. 2008). Saksalaisille tehdyssä mittavassa kansallisessa tutkimuksessa todettiin, että neljäsosa asiakkaista hakee tietoa internetin kautta mielenterveysongelmiin. Asiakkaat, joilla on muutenkin valmius käyttää internetiä ja mobileja ICT-välineitä on myös osaamista käyttää nettiterapiapalveluita enemmän (Eichenberg et al. 2013). Nettipsykoterapia kohtaa edelleen hyvin paljon vastustusta erityisesti ammatillisten työntekijöiden suunnalta (Goss & Anthony 2009). Tutkimuksissa on todettu, että asiakkaat suhtautuvat myönteisemmin nettipsykoterapiaan kuin ammattilaiset (Richards & Vigan 2013). Toisaalta asiakkaat eivät erottele nettityöskentelyä muusta työskentelystä kuten ammattilaiset tekevät (Baker & Ray 2011). Richardsin ja Viganin (2013) 123 tieteellistä
  6. 6. 6 artikkelia käsittelevässä tutkimuksessa eräänä tarkastelun kohteena oli myös terapeuttinen vuorovaikutus online-keskustelussa. Seuraavaksi perehdytään yhdeksästä eri näkökulmasta online- vuorovaikutussuhteeseen nettipsykoterapiassa (Richards ja Vigan 2013). 2.3 Online- vuorovaikutussuhteen erityispiirteitä 1. Anonyymisyys ja avoimuus (disinhibition) Asiakas voi tulla online-vastaanotolle joko omalla nimellään tai anonyyminä esimerkiksi nimimerkin tai virtuaalisen Avatar- hahmon (esim. Second Life) kautta. Se, että asiakkaalla on mahdollisuus olla anonyyminä online-vastaanotolla, tutkimusten mukaan lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta, poistaa estyneisyyttä ja saa asiakkaan paljastamaa enemmän itsestään (Rickhards ja Vigan 2013). Toisaalta, jos psykoterapeuttikin toimii nimimerkillä tai ilman kuvaa anonyyminä tai virtuaalihahmona terapiasuhteessa, niin asiakas voi kuvitella psykoterapeutin sellaiseksi kuin itse haluaa. 2. Mukavuus ja saavutettavuus Internetin helppo käytettävyys ovat sekä asiakkaiden että psykoterapeuttien mielestä tärkein syy online-terapian käyttämiseen. Online-vastaanotot mahdollistavat palveluita, jotka olisivat muuten asiakkaiden saavuttamattomissa joko välimatkojen tai ajankäytön vuoksi. (Rickhards ja Vigan 2013). Toisaalta perinteisen puhelimen käyttö lisää myös asiakaslähtöistä psykoterapian saavutettavuutta. Asiakas voi halutessaan lähteä esimerkiksi lenkille ja keskustella samalla puhelimessa psykoterapeutin kanssa. 3. Aikaviive (synkronoitu- ja ei-synkronoitu keskustelu) Samanaikaisen terapiakeskustelun voi toteuttaa videokonferenssia ja chattia käyttäen esimerkiksi Skype, Facetime ja AACP- yhteyksillä. Tällöin vuorovaikutussuhde välittyy kuvan kanssa ja lisänä voidaan käyttää kirjoittamista reaaliaikaisena chattina. Myös ei- reaaliaikaista psykoterapiaa voidaan toteuttaa kuvan kanssa nauhoitettuina videoina tai äänitteinä eli podcasteina. Ei- reaaliaikainen toteutus antaa niin asiakkaalle kuin
  7. 7. 7 psykoterapeutillekin mahdollisuuden reflektoida keskustelussa esille nousseita asioista rauhassa ajan kanssa (Rickhards ja Vigan 2013). 4. Non-verbaalin viestinnän puuttuminen Sekä visuaalinen että verbaalinen viestintä tuovat kasvokkain tapahtuvaan psykoterapiaan oman lisänsä esimerkiksi tunteina. Kasvokkain tapahtuvassa psykoterapiassa mukana olevat sosiaaliset signaalit puuttuvat usein nettiterapiasta. Tämä ei ole välttämättä huono asia, koska se voi myös tuoda turvallisuuden tunnetta vuorovaikutussuhteeseen. Samalla keskustelussa voidaan keskittyä enemmän asiasisältöön kuin non-verbaaliin viestintään, joka voi joskus olla myös esteenä vuorovaikutussuhteessa. (Rickhards ja Vigan 2013). 5. Kirjoittaminen ja itsensä ilmaiseminen Kirjoittaminen terapeuttisena kommunikaatiomuotona antaa usein enemmän aikaa prosessoida käsiteltyjä asioida kuin kasvokkain tapahtuva psykoterapia. Kirjoitettuun tekstiin voi aina palata uudestaan niin asiakas kuin psykoterapeuttikin. Tutkimuksissa on todettu kirjoittamisen lisäävän itsereflektiota (Rickhards ja Vigan 2013). Kirjoittaminen voi sopia osalle asiakkaista itseilmaisun muotona kuten esimerkiksi käyttäen blogeja tai sähköposteja. Toiset taas eivät pidä kirjoittamisesta, joten heille tämä ei ole sopivin kommunikaatiomuoto psykoterapiassa. 6. Etiikka Eettisissä kysymyksissä keskeisinä ovat tietoturvaan liittyvät kysymykset, asiakkaan tiedotus ja tietoinen suostumus nettipsykoterapiaan, perustuminen sopimukseen, digitaalisen datan säilyttäminen, yksityisyys ja hoitovastuu. Amerikkalaisissa tutkimuksissa (Rickhards ja Vigan 2013) on todettu, että noin kolmannes psykoterapeuteista (practioner) huolehtii tietoturvaan liittyvistä erittäin hyvin, kolmannes jokseenkin hyvin ja kolmannes ei lainkaan. Esteenä sille, ettei internetin käyttö laajene nopeammin terapeuttisena välineenä pidetään sitä, ettei ICT- teknologia kehity ja säädökset muutu tarvittavalla aikataululla terapiatoiminnan kehittymisen myötä.
  8. 8. 8 7. Asenteet ja kokemukset Rickhards ja Viganin ( 2013) mukaan useissa tutkimuksissa on todettu, että asiakkaat suhtautuvat myönteisemmin internetin välityksellä tapahtuvan psykoterapian toteuttamiseen kuin ammattilaiset (professionals). Asiakkaat, jotka muutenkin käyttävät enemmän internetiä työssään ja vapaa-ajallaan, suhtautuvat myönteisemmin nettipsykoterapiaan (Eichenberg ym. 2013, Rickhards ja Vigan 2013, ). Nettipsykoterapian käyttöä vähentää se, etteivät psykoterapeutit osaa käyttää ICT-sovellutuksia. Käyttöä toisaalta lisää se, että on opittu havaitsemaan internetin vaivattomuus ja edullisuus verrattuna kasvokkain tapahtuvaan terapiaan. 8. Nettipsykoterapian sopivuus Nettipsykoterapiaa on suositeltu käytettävän erityisesti lievissä ja keskivaikeissa mielialahäiriöissä kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Lisäksi sitä suositellaan käytettävän sosiaalisten suhteiden ja henkilökohtaisen kehittymisen välineenä. Nettipsykoterapian on myös todettu sopiva erityisen hyvin 20 - 40-vuotiaille naispuolisille asiakkaille. (Rickhards ja Vigan 2013). Nettipsykoterapian sopivuuden arvioinnissa oleellisinta on kuitenkin, että sekä asiakas että terapeutti osaavat käyttää teknologiaa ja kokevat online-vuorovaikutuksen luonnollisena ja uskovat nettipsykoterapian hyötyihin. 9. Koulutus Nettipsykoterapiaan järjestetään erittäin vähän koulutusta. Tutkimuksen mukaan 94 % psykoterapeuteista kertoo, ettei heidän koulutuksensa sisältänyt osuutta nettipsykoterapiasta. Nettipsykoterapiassa tarvittavaa osaamista on opittu itsenäisesti tai työskentelemällä kollegoiden kanssa, työpajoissa ja osallistumalla koulutuksiin. (Rickhards ja Vigan 2013). Suomessa on tiettävästi järjestetty ensimmäinen nettipsykoterapian koulutus syksyllä 2014 (Therapion 2014) 3 RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIASUHDE Ratkaisukeskeinen psykoterapiasuuntaus on ensisijaisesti lyhytterapiaa, jossa 1 - 10 terapiatapaamisella pyritään saamaan asiakkaan toivomat muutosprosessit liikkeelle, jotta asiakas voimaantuisi, alkaisi saavuttaa haluamiaan asioita ja tulisi samalla tyytyväisemmäksi
  9. 9. 9 itseensä ja elämäänsä. Psykoterapia voi kestää vain yhden tapaamisen verran, jos asiakas kokee sen riittäväksi antamaan uutta näkökulmaa saavuttamaan omia muutostoiveita. Jos psykoterapia kestää esimerkiksi kymmenen käyntiä, voidaan se jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäistä ja sitä seuraavaa kahta psykoterapiakertaa voidaan pitää terapiasuhteen aloitusvaiheena, jossa määritellään asiakkaan näkökulmasta psykoterapian tavoitteet ja samalla syntyy luottamuksellinen vuorovaikutussuhde asiakkaan ja psykoterapeutin välille. Tänä aikana terapia ns. ”lähtee lentoon”. Neljä seuraavaa psykoterapiakertaa (4 - 7) ovat varsinaista terapeuttisista työskentelyä vuorovaikutussuhteessa asiakkaan ja terapeutin välillä. Terapiasuhteen päättäminen tapahtuu kolmen viimeisen (8 – 10) terapiakerran aikana, jolloin myös päätetään vuorovaikutussuhde asiakkaan kanssa. Päätösvaiheessa terapia ns. ”laskeutuu takaisin maanpinnalle”. (mukaillen Bannik 2014). 3.1 Eriksonin hypnoosista asiakaslähtöiseen psykoterapiaan Ratkaisukeskeinen psykoterapia on todettu laajassa metatutkimuksessa vaikuttavaksi terapiamuodoksi. Gingerichin ja Petersonin tekemä tutkimus kattoi 43 tieteellistä julkaisua, joissa 32:ssa (74%) raportoitiin merkittävistä hyödyistä ja 10:ssä (23%) positiivisista muutoksista (positive trends) ratkaisukeskeisessä terapiassa. Erityisesti vahvaa näyttöä on ratkaisukeskeisen suuntauksen toimivuudesta masennuksen hoidossa. Myös siitä on näyttöä, että hoitokertoja tarvitaan vähemmän kuin perinteisissä terapioissa ja siten psykoterapiasta aiheutuu vähemmän kustannuksia. (Gingerich ja Peterson 2013). Myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa ratkaisukeskeinen psykoterapia on osoittautunut vaikuttavaksi terapiamuodoksi (Mattila 2014). Ratkaisukeskeisen psykoterapian juuret sijoitetaan usein 1950-luvulle Milton H. Eriksonin työskentelyyn psykoterapeuttina, jolloin internet ei luonnollisestikaan ollut käytössä terapiatyöskentelyn välineenä. Haley (1997, 190) kuvaa Eriksonin psykoterapiassa käyttämää vuorovaikutusta hypnoosina, jossa ”kaksi ihmistä reagoi toisiinsa” ja, jossa ”syvä transsi on eräänlainen kahden ihmisen välinen suhde”. Erikson käytti työskentelyssään myös ns. ”sirottelutekniikkaa”, jossa hän rennosti asiakkaan kanssa keskustellen asetti tietyille sanoille erityispainoa niin, että ne toimivat tehokkaina suggestiona (Haley 1997, 297). Psykoterapeutin hyvät kommunikaatiotaidot ovat keskeisiä, jotta asiakkaan muutosprosessit mahdollistuvat terapeuttisessa vuorovaikutustilanteessa (Smock Jordan & Beavin Baveles 2013). Myös Chang ja Nylund (2013) ja De Jong ja Berg (2008, 30-58) korostavat
  10. 10. 10 psykoterapeutin käyttämien kommunikaatiotaitojen merkitystä hyvässä ratkaisukeskeisiä menetelmiä hyödyntävässä terapiasuhteessa. Changin ym. (2012) mukaan ratkaisukeskeinen lähestymistapa on viimeisen 20 vuoden aikana vuodesta 1991 alkaen muuttunut psykoterapeutin asiantuntijan, julistajan asemasta ja ”peilien takaa”- toimimisen strategisista interventioista kohti matalampaa hierarkiaa, jossa asiakkaan kanssa käydään yhteistyössä terapeuttisia keskusteluja. Tässä artikkelissa ei mainita internetin mukanaan tuomaa muutosta terapiakeskusteluihin. Myös ratkaisukeskeisen terapian oppikirjat, kuten esimerkiksi De Jong ja Berg 2008, Furman ja Ahola 2012, on kirjoitettu kasvokkain vastaanotolla tapahtuvien tapausesimerkkien näkökulmasta. 3.2 Ratkaisukeskeisyys ennen terapiasuhteen alkua ja aloituskysymykset Terapeuttisessa vuorovaikutuksessa tulisi huomioida, mitä edistystä on tapahtunut ennen vuorovaikutussuhteen alkamista (pre-treatment change). Tämän vuoksi asiakkaalta tulisi kysyä, mitä muutosta parempaan asiakas on havainnut sen jälkeen, kun hän on ottanut yhteyden vastaanotolle. Ratkaisukeskeisen psykoterapeutin puheeseen on sisäänrakennettuna oletus paremmasta tulevaisuudesta sanavalintoina. Esimerkiksi tapaamisen yhteydessä kysytään mielellään ”mikä menee nyt paremmin”- kysymystä kuin ”mitä kuuluu”-kysymystä. (Beyebachin 2014) Jos edellistä voidaan pitää ensimmäisenä kysymyksenä asiakkaalle terapiatilanteessa, niin toisena kysymyksenä psykoterapeutin tulisi olla kiinnostunut niistä asioista, joista asiakas hyötyisi eniten tapaamiselta. Tähän liittyen psykoterapeutti voisi kysyä asiakkaalta esimerkiksi seuraavasti: ”mikä on se ensimmäinen tai kenties tärkein kysymys, joka minun pitäisi sinulle esittää, jotta tapaamisen jälkeen olisit tyytyväinen, että tällä käynnillä puhuttiin sinun kannaltasi oikeista asioista?” (mukaillen Ahola 2014, Panayotov 2014). Richmond ym. (2014) ovat tutkimuksessaan vertailleet ongelmakeskeisiä ja ratkaisukeskeisiä vastaanotolle sisääntulovaiheen haastattelukysymyksiä keskenään. Heidän mukaan viisi keskeisintä ratkaisukeskeistä aloituskysymystä ovat seuraavat: 1) miten voimme parhaiten auttaa sinua, 2) asteikolla 1-10, missä olet nyt ja missä haluaisit olla, 3) missä haluaisit nähdä olevasi vuoden päästä, 4) mistä tiedät, ettei sinun tarvitse tulla enää terapiaan ja 5) siitä, kun soitit ja otit yhteyden vastaanotolle, niin ovatko asiat mennen
  11. 11. 11 huonompaan päin, pysyneet samana vai tulleet paremmiksi? Näiden viiden kysymyksen on todettu käynnistävän muutosta asiakkaan toipumisessa jo ennen varsinaisen vastaanottokäyntien aloittamista. 3.3 Ratkaisukeskeisyys vuorovaikutussuhteessa Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskeistä on ns. ”ei-tietämisen asenteen” omaksuminen, jossa psykoterapeutti on aidosti utelias tietämään niistä asioista, joista ”asiakas informoi terapeuttia” (De Jong ja Berg 2008, 30). Tällöin vuorovaikutustilanteessa asiakas kokee tulleensa kuulluksi, häntä kunnioitetaan ja hänen ratkaisujaan vahvistetaan (Beyebachin 2014). Tähän lukuun on koottu neljä erilaista näkökulmaa, joista muodostuu hyvä ratkaisukeskeinen vuorovaikutus asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. 3.3.1 Asiakasjohtoinen keskustelu Hyvän vuorovaikutussuhteen perustana pidetään psykoterapeutin taitoa kuunnella ja kuulla asiakasta. Psykoterapeutin vastaus ja kysymykset liittyvät asiakkaan edelliseen puheenvuoroon. Tällöin keskustelu on asiakasjohtoista ja menetelmästä voidaan käyttää nimitystä ”leading from the one step behind” . Erittäin tärkeää keskustelun aikana on, että asiakkaan omat sanat tulevat käyttöön ja ettei psykoterapeutti tee omia tulkintoja asiakkaan puheesta. (Beyebach 2014, De Jong ja Berg 2008, 30-31). Myös tutkimuksessa on todettu, että ratkaisukeskeisen suuntauksen expertti-terapeutit käyttävät enemmän asiakkaan omia sanontoja ja tekivät vähemmän tulkintoja kuin kognitiivisen ja motivoivaa haastattelumenetelmää käyttävät expertti-terapeutit (Korkman ym. 2013). Asiakkaan omien sanojen käyttäminen (paraphraising) kertoo asiakkaalle olennaisen siitä, mitä juuri puhuttiin. Samalla psykoterapeutti lyhentää ja selkeyttää asiakkaan kommentit käyttämällä asiakkaan ilmaisemia avainsanoja. Asiakkaan omien sanojen toistaminen on lyhyempi versio yhteenvedosta. Yhteenvedolla tarkoitetaan sitä, että asiakkaalle aika ajoin toistetaan hänen ajatuksiaan, tekojaan ja tunteitaan. Tätä menetelmää käytetään sen jälkeen, kun asiakkaalta on ensi saatu tarkka kuvaus tietystä osasta hänen tarinaansa käyttäen esimerkiksi asiakkaan sanontojen toistamista ja avoimia kysymyksiä. (De Jong ja Berg 2008, 34-35).
  12. 12. 12 3.3.2 Ratkaisukeskeiset kysymykset Ratkaisukeskeinen psykoterapia on tulevaisuus- ja tavoitesuuntautunutta (Beyebach 2014, Furman ja Ahola 2012). Tämän vuoksi siinä käytettävät kysymykset painottuvat nykyisyyteen ja tulevaisuuteen (Bliss & Bray 2009). Tutkimuksessa on todettu, että ratkaisukeskeiset kysymykset ohjaavat tehokkaasti tavoitteen saavuttamiseen, lisäävät positiivista ja vähentävät negatiivista tunnetilaa, lisäävät voimaantumisen/pystyvyyden (sef-efficacy) tunnetta ja saavat toimimaan tavoitteiden suunnassa (Grant 2012). Asiakasta voidaan ohjata arvioimaan omia ratkaisukeskeisen ajattelun osaamisen taitojaan esimerkiksi itsearviointi- kyselylomakkeen avulla (Smock Jordan 2014). Avoimet kysymykset Psykoterapiassa ratkaisukeskeisten kysymysten tavoitteena on, että ne osallistavat asiakasta rakentamaan hänen tarvitsemiaan ratkaisuja. Keskeisenä periaatteena on, että psykoterapeutin kysymykset pohjautuvat asiakkaan edelliseen tai sitä edeltävään vastaukseen tai kertomukseen. Psykoterapia on vuorovaikutusprosessi, joka etenee kysymysten muotoilun kautta vastausten kuunteluun ja siitä uuden kysymyksen muotoiluun ja kysymykseen (De Jong ja Berg 2008, 31-33). Avointen ja suljettujen kysymysten välinen ero on siinä, että suljetut kysymykset kaventavat asiakkaiden näkökenttää. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa avoimia kysymyksiä käytetään tutkittaessa asiakkaan asenteita, ajatuksia, tunteita ja havaintoja. Avoimet kysymykset kunnioittavat asiakkaan viitekehystä paremmin kuin suljetut kysymykset. Esimerkkejä ratkaisukeskeisistä avoimista kysymyksistä ovat: 1) Minua kiinnostaisi kuulla lisää siitä, kun olit…, 2) Voitko kertoa minulle jotain siitä, kun… 3) Jos/kun oletetaan, että asiat tulisivat/tulevat paremmiksi …, mikä olisi toisin. Avoimia kysymyksiä ohjaa aito uteliaisuus. Ne antavat asiakkaalle enemmän valinnan vapautta kertoa itsestään ja miten ilmaista itseään. Suljettuja kysymyksiä käytetään, kun halutaan saada tietoa faktoista kuten, onko edellisen tapaamiskerran jälkeen tapahtunut toivottua muutosta. (De Jong ja Berg 2008, 35-36). Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa yksityiskohtien tutkiminen tarkoittaa täsmennyksiä, joissa käytetään kuka-, mitä-, missä-, milloin- kysymyksiä koskien asiakkaan kertomusta. Miksi- kysymyksiä ei suositella käytettävän, koska ne johtavat usein syy- ja seuraussuhteiden pohdintaan ja voivat syyllistää/tuomita asiakasta ja ovat siten hyödyttömiä
  13. 13. 13 ratkaisujen rakentamisessa. (De Jong ja Berg 2008, 33-34). Toisaalta miksi- kysymyksiä ei tulisi turhaan vältellä, vaan ne olisi hyvä ymmärtää asiakkaan näkökulmasta ratkaisukeskeisen ajattelutavan edeltävänä jopa tarpeellisena vaiheena (Panayotov 2014). Ihmekysymykset Ihmekysymyksiä käytetään tavoitteiden määrittelyyn herättelemällä mielikuvia paremmasta tulevaisuudesta. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet luovat asiakkaalle toiveikkuutta. Ihme (miracle) on sanana neutraali ja se antaa asiakkaalle mahdollisuuden ajatella, mitä tahansa. Ihmekysymys auttaa asiakasta saamaan selville hänen muutostoiveitaan ja suuntaa asiakkaan huomion tulevaisuuteen. Samalla se suuntaa ajattelua pois menneisyydestä ja nykyisyydestä. Ihmekysymys on asiakkaan näkökulmasta merkittävä fokuksen siirtyminen ongelmakeskeisestä ajattelusta ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Psykoterapeutteja suositellaan käyttävän seuraavia ohjeita esittäessään ihmekysymyksen asiakkaille: 1) puhu hitaasti ja pehmeällä äänellä antaaksesi asiakkaalle aikaa siirtää huomio ongelmista ratkaisuihin, 2) ilmaise selvästi ja dramaattisesti se hetki, jossa ratkaisujen rakentaminen alkaa selittämällä, että ihmekysymys on epätavallinen ja outo kysymys, 3) pidä useita taukoja ja anna asiakkaalle aikaa sulatella kysymystä ja prosessoida ajatuksiaan kunkin kysymyksen vaiheen aikana, 4) koska kysymyksellä pyydetään kuvausta tulevaisuudesta, on syytä pyrkiä käyttämään verbien futuurimuotoa: mikä tulisi olemaan toisin, mitkä tulevat olemaan merkkejä siitä, että ihme on tapahtunut, 5) jatkokysymyksissä on hyvä toistaa lausetta: ”kun tapahtuu ihme, jolloin ongelma, jonka vuoksi tulit tänne on ratkennut”. Tällä vahvistetaan siirtymistä ratkaisupuheeseen ja 6) jos asiakas putoaa takaisin ongelmapuheeseen, voi psykoterapeutti ystävällisesti suunnata asiakkaan huomion takaisin siihen, mikä tulee muuttumaan, kun ihme on tapahtunut. (Bliss & Bray 2009, De Jong ja Berg 2008, 88-103, 191-192, 213-214, Stith ym. 2012). Ihmekysymyksiä on hyvä jatkaa seuraavilla jatkokysymyksillä: 1) Mistä muut huomaisivat ihmeen tapahtuneen, 2) Mitkä asiat olisivat muuttuneet ja miten, mitä tekisit toisin, 3) Asiakkaalla voi olla vaikeuksia kuvitella ihmeen tapahtuvan, jolloin psykoterapeutti voi auttaa sanomalla ”kuvitellaan, että huomenna herätessäsi huomaat olevasi oikealla tiellä ongelman ratkaisemiseksi, mitä teet silloin toisin”, 4) Asiakkaan vastatessa ”tuntuu erilaiselta”,
  14. 14. 14 terapeutti voi vastata ”OK, kun sinusta tuntuu erilaiselta, niin, mitä teet silloin toisin”, 5) Jos asiakas vastaa, ”ettei tiedä” niin, silloin psykoterapeutti auttaa ”kuvitellaan, että tietäisit, niin mitä silloin sanoisit”, 6) Asiakkaan vastatessa, että joku muu toimii toisin, niin silloin psykoterapeutti jatkaa hyväksymällä tämän vastauksen ja voi jatkaa ”kun muut toimivat siten kuin haluaisit, niin, mitä sinä itse teet toisin” ja 7) Jos asiakas vastaa ongelman olevan poissa, niin psykoterapeutti voi jatkaa ”OK, mitä teet silloin, kun sinulla ei enää ole ongelmaa”. (Mattila 2000). Asteikko-, poikkeus- ja selviytymiskysymykset Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa käytetään 0-10- asteikkokysymyksiä 1) psykoterapiassa asetettavan muutostoiveen tavoitetason määrittelyssä, 2) nykyhetkessä edistymisen seuraamisessa ja 3) ennen psykoterapiaa tapahtuneen muutoksen arvioinnissa (Beyebach 2014, Bliss & Bray 2009, De Jong ja Berg 2008 (109-112, 148-149, 192-194). Asteikkokysymysten avulla asiakkaat arvioivat omia havaintojaan, vaikutelmiaan ja ennustuksiaan. Niitä voidaan käyttää minkä tahansa asiakkaalle tärkeän asian kuten: itsetunnon ja -luottamuksen, muutosvalmiuden, halukkuuden panostaa muutokseen, ratkaisua kaipaavien ongelmien tärkeysjärjestyksen ja toiveikkuuden arviointiin. Poikkeuskysymyksiä käytetään osana ratkaisujen rakentamista. Poikkeukset ovat sellaisia tilanteita asiakkaan elämässä, jolloin ongelmia olisi voinut odottaa esiintyvän, mutta niitä ei tullutkaan tai ne olivat vähemmän vaikeita. Poikkeuskysymysten avulla asiakas tulee tietoisemmaksi onnistumisistaan, toiveikkuus ja kiinnostus ratkaisujen rakentamiseen kasvaa, vahvuudet paljastuvat, asiakkaan oman viitekehyksen kunnioittaminen välittyy asiakkaalle ja ”menestys tuottaa lisää menestystä”. (De Jong ja Berg 2008 105-109, Mattila 2004). Selviytymiskysymyksiä käytetään vaikeimpien asiakkaiden kanssa, jos asiakas on toivoton ja/tai pessimistinen, masentunut, kokenut kovia ja akuutissa kriisitilanteessa. Selviytymiskysymyksillä pyritään siirtämään asiakkaan huomio asioihin, joiden avulla hän on auttanut itseään ja/tai tehnyt jotain, jonka avulla hän on selviytynyt tuskastaan ja vaikeasta tilanteestaan. Selviytymiskysymysten käyttämisessä psykoterapeutin puhetyyli on hyvin kannustavaa kehupuhetta, jossa hämmästellään asiakkaan voimavaroja ja osaamista toimia vaikeassa tilanteessa De Jong ja Berg 2008, 214-216, Mattila 2004).
  15. 15. 15 3.3.3 Asiakkaan voimaantuminen vuorovaikutuksessa Ratkaisukeskeisessä terapiassa on keskeistä, että psykoterapeutti hyväksyy asiakkaan käsitykset, jotka sisältävät paljon tunteita. Tunteet ovat tärkeässä osassa asiakkaan käsityksissä, ne eivät kuitenkaan ole sen tärkeämpiä kuin hänen ajatuksensa, asenteensa, uskomuksensa ja tähänastiset toimintatapansa. Asiakkaan käsitysten tutkiminen ja vahvistaminen sellaisina kuin he ne itse kuvaavat, ovat keskeisiä ratkaisujen rakentamisessa. (De Jong ja Berg 2008, 44-47). Ratkaisukeskeisessä keskustelussa huomioidaan asiakkaan voimavaroja, osaaminen, positiiviset puolet, kehittymisen/edistymisen esille nostaminen ja ohitetaan ja vältetään vikojen ja puutteiden esillä pitämistä (Beyebach 2014, Furman ja Ahola 2012). Psykoterapeutin roolina on käyttää ns. ”luonnollista empatiaa”, jossa psykoterapeutteja suositellaan käyttävän asiaan kuuluvia luonnollisia kommentteja ilman sentimentaalisia lausahduksia ”sinä kärsit nyt kovin”, jotka johtavat vain syvemmälle negatiiviseen ajatteluun (De Jong ja Berg 2008, 47-49). Asiakas, joka kamppailee tunnepitoisten vaikeuksien kanssa, kadottaa usein suhteellisuudentajunsa. Kun asiakas ei löydä ongelmiinsa tyydyttävää ratkaisua ja on tuskansa ja ahdistuksensa vanki, hän alkaa puhua ikään kuin hänen ongelmansa olisivat ainutlaatuisia eikä niille voisi kukaan tehdä mitään. Normalisointia pidetään hyvänä tapana palauttaa suhteellisuudentajun kadottaneet asiakkaat. Normalisoinnin tulee olla luontevaa, ettei asiakkaalle tule tunnetta, että psykoterapeutti vähättelee asiakkaan tilannetta. (De Jong ja Berg 2008, 49-51). Asiakas kokee usein, että hänen tilanteessaan ”ei ole tapahtunut muutosta tai edistymistä”. Tällaisen ”ei muutosta”- kokemusten uudelleen määritys tapahtuu psykoterapeutin toimesta niin, että asiakasta autetaan havaitsemaan muutosta/edistystä pienistä merkeistä (Beyebach 2014). Muutoksen uudelleenrakennus voidaan hahmottaa Sánchez-Pradan ja Beyebachin (2014) mukaan viitenä vaiheena: 1) yhteyden luomisena, 2) valmisteluna, 3) uudelleen rakentamisena, 4) vahvistamisena ja 5) vakauttamisena. Asiakkaan voimaantumista edistää usein huomion palauttaminen asiakkaaseen itseensä. Asiakkaat kertovat usein ongelmistaan niin, ettei heillä itsellä ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, koska he näkevät ongelmien johtuvan esimerkiksi toisista henkilöistä ja samalla toivoisivat toisten muuttuvan. Yleensä kuitenkin asiakkaan on myös itse tavalla tai toisella toimittava aikaisempaan nähden toisin. On kuitenkin tärkeää, että asiakasta kuullaan ja hänen näkemyksiään kunnioittaan. Kun asiakas haluaa päästä voimattomuuden tunteesta
  16. 16. 16 voimaantuneeksi, tulee hänen suunnata huomionsa toisin. Tällöin asiakkaan tulee siirtää huomionsa siihen, miten he haluaisivat asioiden olevan ja mitä he voivat itse tehdä asioille. (De Jong ja Berg 2008, 51-52). Psykoterapeutin itsestä kertomista ei pidetä asiakasta voimaannuttavana, koska ratkaisukeskeisessä menetelmässä oleellisinta on rakentaa ratkaisuja asiakkaan omien kokemusten ja hänen oman viitekehyksensä pohjalta. Psykoterapeutin omien kokemusten jakaminen asiakkaiden kanssa perustuu kyseenalaiseen näkemykseen, jossa ”vastaavan kokemuksen omaava pystyy parhaiten auttamaan saman asian kanssa kamppailevaa”. Ratkaisukeskeisessä terapiassa psykoterapeutin omien ajatusten kertominen on ymmärrettävissä niin, että siinä psykoterapeutti käyttää aistejaan, kriittistä ajatteluaan ja ajatuksiaan osana asiakkaan ratkaisujen rakentamisen prosessia. (De Jong ja Berg 2008, 41). 3.3.4 Ratkaisupuheen vahvistaminen Ratkaisukeskeisen puheen vahvistamisen tavoitteena on, että psykoterapeutti pitää keskustelun tavoitesuuntautuneena pois ongelmakeskeisestä puheesta (De Jong ja Berg 2008, 55-57). Hyvässä vuorovaikutussuhteessa psykoterapeutti huomioi asiakkaan sanattomat viestit (De Jong ja Berg 2008, 40-41) ja psykoterapeutin sanaton viestintä vastaa asiakkaan viestintään. Psykoterapeutilla on mm. asiakkaan kanssa yhtenevä äänensävy, katsekontakti, pään oikea aikaiset nyökkäykset, kasvojen ilmeet, oikea-aikainen hymy, käsien käyttö, istuminen asiakkaan lähellä, normaali puhenopeus, nojautuminen asiakasta kohti. Nämä kaikki ilmaisevat psykoterapeutin kiinnostusta ja keskittymistä psykoterapiasuhteessa. (De Jong ja Berg 2008, 38-39). Asiakkaat tarvitsevat myös hiljaisia hetkiä reflektoidakseen asioita, joten psykoterapeuttien tulisi paremmin sietää hiljaisuutta (De Jong ja Berg 2008, 39- 40). Hiljaisten hetkien lisäksi psykoterapiatilanne voidaan keskeyttää myös mietintätauon vuoksi, jonka tarkoituksena on mm. koota yhteen asiakkaalle annettavaa palautetta. Asiakas voi tauon aikana poistua tai olla samassa huoneessa psykoterapeutin kanssa (Bliss & Bray 2009, De Jong ja Berg 2008, 117) Asiakkaan kommunikaatioprosessin ymmärtäminen tarkoittaa sekä sisällön että prosessien ymmärtämistä. Sisällöllä tarkoitetaan asiakkaan kertomaa informaatiota hänen kamppailustaan, johon liittyvät usein hänen elämässään olevat tärkeät ihmiset ja tapahtumat.
  17. 17. 17 Prosessilla tarkoitetaan tapaa, jolla asiakas välittää informaation psykoterapeutille. Asiakas voi välittää informaatiota hyvin tunnepitoisesti, joka näkyy asiakkaan: 1) asennossa (suora istuma asento tai valahtaminen tuoliin), 2) katsekontaktin määrässä, 3) puheenrytmissä, 4) hiljaisuuden käytössä, 5) kyvyssä keskittyä puheena olevaan asiaan, 6) kasvojen ilmeissä ja 7) äänen sävyssä. Siihen on tärkeää kiinnittää huomiota, miten asiakas kertoo asioistaan. Kun psykoterapeutti huomaa asiakkaassa sellaisia ominaisuuksia ja menneitä kokemuksia, jotka voivat olla hänelle hyödyksi, tulee ne mainita asiakkaalle positiivisena palautteena ja kehuina. (De Jong ja Berg 2008, 41-42). Psykoterapiassa positiivinen palaute on paikallaan, kun asiakkaalla on henkilökohtaisia ominaisuuksia ja menneitä kokemuksia, jotka hyödynnettyinä voivat auttaa häntä voittamaan vaikeuksia ja tekemään elämästään tyydyttävämpää. Asiakkaalla voi olla vahvuuksina mm. ajatusten selkeys, johdonmukainen ja looginen ajattelu, oivalluskyky, huumorintaju, myötätunto muita kohtaan, lämmin ja toisista huolehtiva tyyli, kyky selvitä vaikeuksista, sinnikkyys, kyky kuunnella ja nähdä asiat toisten näkökulmasta ja halua oppia ymmärtämään elämää paremmin. Psykoterapeutti voi antaa asiakkaalle suoraa positiivista palautetta (kehupuhe) kommenttina siihen, mitä asiakas on kertonut. Toisaalta palaute voi olla epäsuoraa, jolloin esimerkiksi psykoterapeutin kysymyksiin on sisälle rakennettu kehupuhetta palautteena. Lisäksi asiakkaan oma kehupuhe onnistumisista voidaan vahvistaa psykoterapeutin huomioina siitä, miten asiakas on selvinnyt vaikeista tilanteista kysymällä esimerkiksi epäsuorasti: ”oliko se sinulle itsellesikin yllätys, että päätit tehdä niin”, ”oliko se uutta sinulle”, ”onko se ollut vaikeaa” ja ”onko se jotain sellaista, jota voit tehdä jatkossakin”. (De Jong ja Berg 2008, 42-44). Smock Jordan ym. (2013) ovat tutkimuksessaan vertailleet kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja ratkaisukeskeistä terapiaa keskenään. Tutkimuksen mukaan ratkaisukeskeinen keskustelu on sisällöltään huomattavasti positiivisempaa kuin kognitiivinen käyttäytymisterapia. Edellä kuvatut ratkaisukeskeiset työskentelytavat rohkaisevat asiakkaita olemaan omien kokemustensa asiantuntijoita. Tämä ei tarkoita sitä, että psykoterapeutti odottaa passiivisena kunnes asiakas alkaa ilmaista itseään. Psykoterapeutti, joka on omaksunut ei-tietämisen asenteen, johdattelee keskustelua ikään kuin askelen matkaa takaapäin. Tällaiset haastattelutaidot vahvistavat asiakkaiden toiveikkuutta ja edistävät heidän luottamusta itseensä. (De Jong ja Berg 2008, 57). Tällöin psykoterapeutin roolina on huomata vihjeet mahdollisuuksista (De Jong ja Berg 2008, 52) ja toimia asiakkaan käsitysten tutkijana (De Jong ja Berg 2008, 54).
  18. 18. 18 3.4 Ratkaisukeskeisen terapiasuhteen arviointi Davidson (2014) on kehittänyt STRENGHT- mallin arvioimaan ratkaisukeskeisiin ja voimavaroihin perustuvaa vuorovaikutusta. STRENGHT muodostuu kahdeksasta kirjaimesta: 1) Solution focus (kuunnellaan ongelmia empaattisesti ja strategisesti rakentaen yhdessä uusia mahdollisuuksia), 2) Trajectory preview (mielikuvituksen käyttämistä uuden ja paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi), 3) Resource development (toimeenpannaan resursseja, jotka edistävät toivottua päämäärää), 4) Exeptions analysis (rakennetaan ratkaisuja menneisyyden ”positiivisille poikkeamille”, 5) Noticing positives (mikä on jo hyvin ja mikä on muuttumassa paremmaksi), 6) Goal setting (lyhyen tähtäimen tavoitteet, joista saadaan nopeita ratkaisuja ja pitkäntähtäimen tavoitteita, jotka perustuvat vahvuuksille), 7) Tenacity review (vahvistetaan positiivista mielikuvaa aikaisemmista ponnisteluista ja selviytymistaidoista, jotka sovitetaan yhteen uusien tavoitteiden saavuttamisessa) ja 8) Human capacity developement (tunnistetaan ja rakennetaan osaaminen ja potentiaaliset mahdollisuudet henkilökohtaisen tason lisäksi huomioimalla asiakkaan perinteet ja kulttuuri. Edellä kuvatusta kahdeksasta eri näkökulmasta voidaan arvioida ratkaisukeskeisen terapiasuhteen toimivuutta. 4 JOHTOPÄÄTELMÄT JA POHDINTA Tässä luvussa yhdistän toisiinsa kahdessa edellisessä luvussa esitettyjä näkökulmia nettipsykoterapiasta ja ratkaisukeskeisestä terapiasuhteesta sekä liitän ne omaan työkokemukseeni nettipsykoterapiasta (Luukka 2014). Olen koonnut johtopäätelmiin (4.1) otsikoiksi ratkaisukeskeisen ajattelun periaatteita, joita on painotettu psykoterapeuttikoulutukseni aikana ja liittänyt niihin nettipsykoterapian mahdollisuuksia. Pohdinnassa (4.2) teen katsauksen opinnäytetyössä käsiteltyihin asioihin ja tutkimuksen luotettavuuteen.
  19. 19. 19 4.1 Johtopäätelmiä ratkaisukeskeisen nettipsykoterapian mahdollisuuksista Tee lisää sitä, mikä toimii eli käytä online-vuorovaikutusta silloin, kun se sopii Nykyisin yhä useammat asiakkaat osaavat ja haluavat käyttää ICT- sovelluksia myös psykoterapian toteuttamiseen. Asiakkaat ovat oppineet kokemaan vuorovaikutuksen luontevaksi myös nettiympäristössä eli heille on jo kehittynyt online-vuorovaikutustaitoja. ICT- sovellusten käyttäminen mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumatonta kommunikaation mahdollisuuden. Ratkaisukeskeisyyden eräs keskeinen periaate on ”tee lisää sitä, mikä toimii”. Tämä periaate sopii hyvin myös ratkaisukeskeisen nettipsykoterapian lähtökohdaksi. Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki myöskään online-vuorovaikutuksessa ”Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki” on toinen keskeinen periaate. Psykoterapeutin ei pitäisi alkaa kehitellä asiakkaalle sellaisia ongelmia, joita hänellä ei ole. Nettipsykoterapiassa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että psykoterapeutin pitäisi olla erityisen tarkkana näkemästään ja kuulemastaan informaatiosta online-vuorovaikutussuhteen aikana. Tämä sen vuoksi, ettei psykoterapeutti ryhdy tekemään tulkintoja online-vuorovaikutustilanteessa asiakkaan käyttäytymisestä, joka voi johtua vaikka puutteellisesta non-verbaalista viestinnästä. Toisaalta non-verbaalin viestinnän puuttuminen voi olla myös mahdollisuus, koska silloin sanaton viestintä ei ole häiritsemässä ja keskustelussa voidaan paremmin keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan asiakkaan esille nostamiin asiasisältöihin. Jos jokin ei toimi, tee toisin ja älä tee sitä uudelleen myöskään online- vuorovaikutuksessa Sen valinta, käytetäänkö nettipsykoterapiaa vai perinteistä kasvokkain tapahtuvaa psykoterapiaa, pitäisi olla aina asiakaslähtöistä. Netti- ja kasvokkain tapahtuvaa psykoterapiaa voisi myös vuorotella niin, että ennen nettiterapian aloittamista pyritään saavuttamaan luottamuksellinen psykoterapiasuhde kasvokkain tapahtuvalla terapialla. Netti- ja/tai puhelinterapiaa voitaisiin käyttää tilanteen mukaan myös kasvokkain tapahtuvan psykoterapian rinnalla. Nettipsykoterapiassa voidaan myös kokeilla erilaisia vaihtoehtoja asiakkaalle toimivimman psykoterapiamuodon löytämiseksi.
  20. 20. 20 Perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia toteutuu usein 45 minuutin vastaanotolla esimerkiksi kerran viikossa. Viikossa on kuitenkin 168 tuntia (7 x 24), jolloin asiakas on omien ongelmiensa kanssa enemmän tai vähemmän tekemisissä. Asiakas voi pohtia asioitaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Otollisin aika käsitellä asioita ei tällöin välttämättä osu juuri sille samalle hetkelle, joka on sovittu psykoterapeutin 45 minuutin vastaanotolle. Parempi vaihtoehto olisi etsiä asiakaslähtöisesti sopivinta vastaanottoaikaa ja nettiterapiatyöskentelyn tapaa ICT- sovellutusten avulla. Ratkaisukeskeisen lyhytterapian pienet askeleet voivat johtaa isoihin muutoksiin myös online-työskentelyssä Psykoterapian oikea-aikaisuus on keskeistä terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa. Perinteisestä vain kasvokkain tapahtuvasta ja vastaanotolla toteutettavasta terapiasta poiketen, nettipsykoterapiassa on helppo sopia erilaisia tapoja, joilla asiakas voi kertoa omista pienistäkin edistymisen askeleista kohti muutostoivetta. Asiakas voi avata esimerkiksi chattikeskustelun ja liittää tähän blogin, jakaa kuvan tai videon. Keskustelua voidaan käydä tai jatkaa nettityöskentelyn lisäksi myös puhelimella tai tekstiviestein. Psykoterapeutti voi antaa palautetta ja jatkaa keskustelua käyttämällä asiakkaan kanssa samoja viestintäkanavia. Tällöin online-työskentely on henkilökohtaistettua ja asiakkaan edistymisen pienetkin askeleet saadaan nopeasti keskustelun kohteeksi psykoterapiassa. Tähän opinnäytetyöhön liittyen kirjoitin Tunnepeili- terapiaratkaisuja online oppien blogin, joka käsitteli psykoterapiaa ja online-vuorovaikutussuhdetta eri näkökulmista (Luukka 2014). Ensimmäinen blogikirjoitus julkaistiin 28.5.2013, toinen 3.9.2013, kolmas 4.12.2014, neljäs 16.2.2014 ja viides eli viimeinen 20.4.2014. Blogilla oli yhteensä 992 lukijaa 26.10.2014 mennessä. Blogi oli täysin julkinen ja sitä sai kommentoida. Olen viimeisen viiden vuoden aikana kirjoittanut useita eri blogeja ja myös työblogeja. Minua ei yllättänyt se, että Tunnepeili- blogi sai vain muutaman kommentin. Tämä saattoi johtua siitä, että kommentointi edellytti järjestelmään kirjautumisen ja oman profiilin luomisen. Toisaalta aihetta voitiin pitää uutena ja/tai arkaluontoisena, mikä saattoi myös vähentää kommentointihalukkuutta. Tämän opinnäytetyön yhteydessä kirjoittamani blogi toimi itselleni kuitenkin ensisijaisesti oppimisen välineenä. Kirjoittajana joutuu väkisinkin perehtymään ennen julkaisua syvällisemmin itse aiheeseen ja samalla blogin julkaisemisella voi testata omia ajatuksiaan muiden samasta aiheesta kiinnostuneiden henkilöiden kanssa.
  21. 21. 21 Sain kirjoittamani blogin avulla arvokasta kokemusta myös siitä, miten blogia voisi käyttää terapiavälineenä. Periaatteessa blogi toimii samoin kuin perinteinen paperinen päiväkirja, mutta se on helppo- ja monikäyttöisempi digitaalisen työstämisen ja 24/7-mahdollisuuden vuoksi. Blogi voidaan kirjoittaa suljettuna versiona, jolloin vain asiakas ja psykoterapeutti pääsevät kirjoittamaan samalle blogialustalle. Blogin kommentointikenttä voi toimia vuoropuhelun ympäristönä. Blogiin voi liittää kuvia, videoita, podcasteja ja linkkejä, joiden avulla voi havainnollista sanomaansa. Nettityöskentely mahdollistaa nopean reagoinnin lisäksi myös riittävien ja/tai tarvittavien taukojen pitämisen psykoterapiasuhteen aikana. Mahdollisuus ei- synkronoituun ajasta ja paikasta riippumattomaan vuorovaikutukseen tuo oman positiivisen lisän ratkaisukeskeiseen nettipsykoterapiaan, kun asiakas voi kirjoittaa omia ajatuksiaan silloin, kun se hänelle parhaiten sopii ja psykoterapeutti vastaa takaisin sovitun aikataulun mukaisesti. Kannusta ja ohjaa asiakasta turvalliseen ja järkevään nettityöskentelyyn Kasvokkain tapahtuvalla psykoterapialla on huomattavasti pidemmät perinteet kuin vajaa 20 vuotta internetin välityksellä käytetyillä nettipsykoterapiapalveluilla. Viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt verkkokauppa ja sosiaalisen median käyttö ovat omalla tavallaan arkipäiväistäneet internetin käyttöä (Luukka 2011). Samalla asiakkaille on tullut online- palveluiden käyttäjäkokemusta, mikä osaltaan madaltaa kynnystä ottaa käyttöön myös sosiaali- ja terveyspalveluita online-sovellusten kautta. Nykyisin ihmisten arki on täynnä lyhyitä online-kohtaamisia mm. blogikirjoituksina, kuvien jakamisena ja chattina erilaisissa sosiaalisen median yhteisöissä. Hyvin erilaisia asioita kuten onnistumisia/epäonnistumisia ja iloja/murheita laitetaan helposti jakoon omille verkostoille nettiyhteisöissä. Se, miten julkisesti psykoterapia-asiakas haluaa jakaa omia onnistumisen ja voimaantumisen tai pettymyksen ja vastoinkäymisten kokemuksiaan sosiaalisen median kautta, on hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen läsnäolo jättää digitaalisen jalanjäljen internetiin. Tämän vuoksi ennen postausta sosiaalisen median yhteisöihin jokaisen kannattaisi omalla kohdallaan harkita, mitä vaikutusta postauksella on omaan itsen lisäksi myös lähipiiriin. Tämän lisäksi jokaisen on hyvä miettiä, että tiedostaako myös sen mahdollisuuden, että alkuperäinen vain lähipiirille tarkoitettu postaus voi levitä esimerkiksi
  22. 22. 22 Facbookin kavereiden ja Twitterin seuraajien kautta aivan muille foorumeille, jonne sitä ei olisi itse halunnut alun perin jakaa. Jokaisen ammatillisesti toimivan nettipsykoterapeutin tulisi käydä keskustelua ja ohjata asiakkaita turvalliseen ja järkevään online-työskentelyyn. Asiakkaan kanssa olisi hyvä keskustella siitä, kannattaako asiakkaan jakaa elämän huolia ja/tai mielenterveysongelmia internetissä esimerkiksi sosiaalisen median yhteisöissä. Nettipsykoterapian käyttö työvälineenä lisää avoimuutta psykoterapeuttiseen työskentelyyn. Psykoterapeuttien tulisi olla valmiita esittelemään omia internetin välityksellä tapahtuvia työskentelytapojaan, jotta asiakkaat osaisivat paremmin erottaa ammatillisesti toimivat Valviran laillistamat psykoterapeutit epäpätevistä ”terapeutti”- nimikkeellä toimivista henkilöistä internetissä. 4.2 Pohdinta Ratkaisukeskeisen psykoterapian ”oppi-isä” Milton H. Erikson toimi ennen nettiaikakautta asiakaslähtöisesti hyödyntämällä asiakkaiden osaamista ja voimavaroja terapiatyöskentelyssään. Uskon vahvasti, jos guru Erikson eläisi tässä ajassa, niin hän ennakkoluulottomana ja luovana henkilönä hyödyntäisi monipuolisesti käytössä olevia kommunikaatiomuotoja myös internetin ja teknologian tuomia mahdollisuuksia terapiatyössään. Lisäksi olettaisin hänen olevan kärkijoukossa kehittämässä esimerkiksi pelejä ratkaisukeskeiseen online-psykoterapiaan. Suomessa Ben Furman (2014) on tehnyt ansiokasta työtä ja kehittänyt erilaisia tietokonesovellutuksia ratkaisukeskeiseen työskentelytapaan. Seuraavana askeleena voisi olla pelillisten sovellusten kehittäminen ratkaisukeskeiseen nettipsykoterapiaan. Uudet sukupolvet osaavat käyttää erilaisia pelisovellutuksia. Mutta, osataanko terapiatyöskentelyssä hyödyntää tämä asiakkaiden pelillinen (gamification) osaaminen ja rakentaa psykoterapeuttiset ratkaisut uudenlaisesta näkökulmasta asiakaslähtöisesti. Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat jo kauan hyödyntäneet internetiä työskentelyvälineenä asiakkaiden kanssa. Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat hitaasti seuranneet perässä esimerkiksi avaamalla mm. ajanvarausjärjestelmän käyttömahdollisuutta asiakkaille. HUSin valtakunnallisesti kehittämät Mielenterveystalo.fi - palvelut ovat tuoneet vaihtoehtoisia hoitomuotoja kasvokkain tapahtuvalle vastaanotolle nettiterapiasovelluksina masennuksen, paniikkihäiriön, alkoholin liikakäytön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. eResepti ja Kanta.fi-palvelut ovat tuoneet digitaaliset terveyspalvelut jokaisen
  23. 23. 23 kansalaisen käyttöön. Asiakkaiden verkko- ja mobiilityöskentelyn taidot kehittyvät koko ajan ja sitä kautta tulee tarpeita monipuolistaa palveluiden saatavuutta myös psykoterapiapalveluissa. Myös katsaus tieteellisiin tutkimuksiin osoittaa, että nettipsykoterapiaa voidaan pitää validina näyttöön perustuvana hoitomuotona siinä missä perinteistä kasvokkain tapahtuvaa psykoterapiaakin. Keskeisenä haasteena on kuitenkin se, että psykoterapiaa antavalta hoitohenkilökunnalta puuttuu tarvittavaa osaamista työskennellä asiakaslähtöisesti hyödyntäen erilaisia ICT-sovelluksia niin psykoterapiassa kuin muissakin sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Psykoterapeuttien, kuten myös muun sosiaali- ja terveysalan henkilöstön, tulisi opetella perinteisen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutussuhteen rinnalle online-vuorovaikutustaitoja. Online-vuorovaikutustaidot sisältävät mm. blogien kirjoittamista, chatti-keskusteluja, videopuheluiden ja podcastien käyttöä, jotka kaikki ovat uudenlaista osaamista vaativia taitoja. Tämän opinnäytetyön kolmannessa luvussa on tehty katsaus ratkaisukeskeisen vuorovaikutussuhteen elementeistä. Niitä kaikkia voidaan hyödyntää myös online- vuorovaikutussuhteessa. Pidän ratkaisukeskeisten nettipsykoterapiapalveluiden kehittämistä ja käyttöönottamista vastauksena ja luonnollisena jatkeena käynnissä olevalle laajemmalle muutokselle niin yksilöiden tapana kommunikoida kuin työyhteisöiden työskentelykulttuurin muutokselle. Asiakkaan kohtaaminen on aina yhtä aitoa ja ainutkertaista läsnäoloa myös online-tilanteissa, joka olisi hyvä muistaa opetellessa uudenlaisia online-vuorovaikutustaitoja. Nettipsykoterapiapalveluiden käytössä tulisi olla myös kriittinen, sillä ne eivät sovi kaikille kuten esimerkiksi vakavista mielenterveydenongelmista kärsiville asiakkaille. Nettipalveluiden käytön merkittävänä esteenä on tällä hetkellä se, etteivät psykoterapeutit ole riittävän perehtyneitä nettiterapiassa tarvittaviin online-vuorovaikutustaitoihin. Lisäksi tarvittaisiin riittävää tietoteknologian osaamista, jotta työskentelyssä voitaisiin varmistaa tietoturvallisuus niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta. Pitäisin myös suositeltavana, että asiakas ja psykoterapeutti tekisivät kirjallisen sopimuksen nettipsykoterapian toteuttamistavoista ja siinä syntyvien digitaalisten aineistojen säilyttämisestä niin, että toiminta vastaa Valviran (2014) ohjeistusta psykoterapiassa laadittavista potilasasiakirjoista. Tämän opinnäytetyön luotettavuutta voidaan arvioida kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtiin sopivilla arviointikriteereillä, joita ovat Perttulan (1995) mukaan: 1) tutkimusprosessin johdonmukaisuus, 2) tutkimusprosessin aineistolähtöisyys ja reflektion kuvaus, 3) tulkinnan
  24. 24. 24 luotettavuus ja esiymmärrys, 4) tutkimustyön subjektiivisuus ja vastuullisuus, 5) tutkimusprosessin kontekstisidonnaisuus ja 6) tavoiteltavan tiedon laatu ja tutkimusetiikka. Tutkimusprosessi eteni johdonmukaisesti kolmannen eli viimeisen psykoterapeuttikoulutukseni opintovuoden aikana. Päätin kirjoittaa blogia tutkimusprosessin aikana, koska aikaisemmasta kokemuksesta tiesin, että sen avulla pystyn testaamaan ajatuksiani muiden samasta teemasta kiinnostuneiden henkilöiden kanssa. Blogien lisäksi varsinainen tutkimusaineisto muodostui 22 tieteellisestä artikkelista, joista on tehty kooste opinnäytetyön liitteeksi. Tämän opinnäytetyön lukija voi käydä halutessaan tarkistamassa nettipsykoterapiaa käsittelevien tutkimusten alkuperän. Opinnäytetyössä käytettyjen tutkimusten tulkinta on luonnollisesti subjektiivista ja se perustuu omiin kokemuksiini nettipsykoterapiasta todellisten asiakkaiden kanssa psykoterapeuttikoulutukseni aikana. Tutkimuksen vastuullista ja eettistä toimintaa kuvastaa se, että tutkimukseen osallistuneet asiakkaat ja nettipsykoterapiaa tekevät työntekijät ovat tutkimuksessa mukana anonyymeinä tutkimuksen aineistona käytetyissä blogeissa. Tämä tutkimus on kuvaileva case-tutkimus, jonka tutkimustuloksia ei ole tarkoitettukaan yleistettäväksi. Tutkimuksen merkityksellisyys on lähinnä siinä, että tämänkaltaista ratkaisukeskeiseen nettipsykoterapiaan liittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa. Tämä opinnäytetyön raportti laitetaan julkisesti jakoon Slideshareen, josta se on helposti ladattavissa asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Tutkimusaineistoa on edelleen huomattavasti käyttämättä, joten tätä tutkimusta voisi jatkaa edelleen esimerkiksi tieteellisenä tutkimuksena ja/tai raportointina Ammattikorkeakoulun tai Yliopiston julkaisusarjan kautta.
  25. 25. 25 6 LÄHTEET Ahola, T. 2014. Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus. Luennot 2012-2014. Lyhyterapiainstituutti. Andersson, G. 2010. The promise and pitfalls of the internet for cognitive behavioral therapy. BMC Medicine 2010, 8:82, http://www.biomedcentral.com/1741-7015/8/82 Andrews, G., Cuijpers, P., Craske, M. G., McEvoy, P., & Titov N. 2010. Computer Therapy for the Anxiety and Depressive Disorders Is Effective, Acceptable and Practical Health Care: A Meta-Analysis. PLoS ONE, www.plosone.org , 1 October, Volume 5, Issue 10, e13196. Baker, K. D. & Ray, M. 2011. Online counseling: The good, the bad, and the possibilities. Counselling Psychology Quarterly, Vol. 24, No. 4, 341–346. Bannik, F. 2014. Ratkaisukeskeinen konfliktinhallinta. Seminaari. Lyhyterapiainstituutti. 17- 18.3.2014. Bee, P.E., Bower, P., Lovell, K., Gilbody, S., Richards, D., Gask, L. & Roach, P. 2008. Psychotherapy mediated by remote communication technologies: a meta-analytic review. BMC Psychiatry, 8:60. Bell, V. 2007. Online information, extreme communities and internet therapy: Is the internet good for our mental health? Journal of Mental Health, 16(4): 445 – 457. Bendelin, N., Hesser, H., Dahl, J., Carlbring, P., Zetterqvist Nelson, K. & Gerhard Andersson 2011. Experiences of guided Internet-based cognitive-behavioural treatment for depression: A qualitative study. BMC Psychiatry, 11:107 Bennett-Levy, J., Hawkins, R., Perry, H., Cromarty, P. & Mills, J. 2012. Online Cognitive Behavioural Therapy Training for Therapists: Outcomes, Acceptability, and Impact of Support. Australian Psychologist 47, 174–182. Beyebach, M. 2014. Change Factors in Solutions Focused Brief Therapy: a Review of Salamanca Studies. Journal of Systemic Therapies, Vol. 33, No. 1, 62–77. Bliss E. V. & Bray, D. 2009. The Smallest Solutions Focused Particles: Towards a Minimalist Definition of When Therapy is Solutions Focused. Journal of Systemic Therapies, Vol. 28, No. 2, 2009, 62–74. Cartreine, J. A., Ahern, D. K. & Locke, S. E. A 2010. Roadmap to Computer-Based Psychotherapy in the United States. Harvard Review Psychiatry, Volume 18, Number 2, 80- 95. Chang, J.& Nylund, D. 2013. Narrative and Solution-focused Therapies: Twenty-year Retrospective. Journal of Systemic Therapies, Vol. 32, No. 2, 72-88. Chang, J., Combs, G., Dolan, Y., Freedman, J., Mitchell, T. & Trepper, T. 2012. From Erkisonian Roots to Postmodern Futures. PART 1. Finding Postmodernism. Journal of Systemic Therapies, Vol. 31, No. 4, 63–76.
  26. 26. 26 Davidson, T. 2014. STRENGHT: A System of Integration of Solution-Oriented and Strength- Based Principles. Journal on Mental Health Counseling, Vol. 36, No. 1, 1-17. De Jong, P. & Berg, I. K. 2008. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti Oy. Livionia Print, Latvia. Depressio 2014. Depression käypähoitosuositus, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023 6.10.2014. Eichenberg, C., Wolters, C. & Brähler, E. 2013. The Internet as a Mental Health Advisor in Germany - Results of a National Survey. PLOS ONE | www.plosone.org, Volume 8, Issue 11, e79206 Foroushani, P. S. , Schneider, J. & Assareh, N. 2011. Meta-review of the effectiveness of computerized CBT in treating depression. BMC Psychiatry, 11:131. Furman, B. 2014. Ben Furmanin kehittämät terapeuttiset tietokoneohjelmat, http://www.benfurman.com/tietokoneohjelmat/ 25.10.2014. Furman, B. & Ahola, T. 2012. Ongelmista ratkaisuihin. Lyhytterapian perusteet. Livonia Print. Latvia. Gingerich, W. J. & Peterson, L. T. 2013. Effectiveness of Solution-Focused Brief Therapy: A Systematic Qualitative Review of Controlled Outcome Studies. Research on Social Work Practice. 23:266, published online 27 January 2013 by SAGE. Goss, S. & Anthony, K. 2009. Developments in the use of technology in counselling and psychotherapy. British Journal of Guidance & Counselling, Vol. 37, No. 3, 223-230. Grant, A. M. 2012. Making Positive Change:A Randomized Study Comapring Solutions- focused vs. Problem-focused Coaching Questions. Journal of Systemic Therapies, Vol. 31, No. 2, 21–35. Griffiths, K. M., Mackinnon, A. J., Crisp, D. A., Christensen, H., Bennett, K. & Farrer, L. 2012. The Effectiveness of an Online Support Group for Members of the Community with Depression: A Randomised Controlled Trial. PLOS ONE www.plosone.org, Volume 7, Issue 12, e53244. Haley, J. 1997. Lyhytterapian lähteillä. Milton H. Eriksonin terapeuttiset menetelmät. Lyhyterapiainstituutti Oy. WSOY, Juva. Hertlein, K. M. 2011. Therapeutic Dilemmas in Treating Internet Infidelity. The American Journal of Family Therapy, 39:162–173. Johansson, R., Nyblom, A., Carlbring, P., Cuijpers, P. & Andersson, G. 2013. Choosing between Internet-based psychodynamic versus cognitive behavioral therapy for depression: a pilot preference study. BMC Psychiatry 2013, 13:268.
  27. 27. 27 Johansson, R., Sigrid Ekbladh, S., Hebert, A., Lindström, M., Möller, S., Petitt, E., Poysti, S., Holmqvist Larsson, M., Rousseau, A., Carlbring, P., Cuijpers P. & Andersson, G. 2012a. Psychodynamic Guided Self-Help for Adult Depression through the Internet: A Randomised Controlled Trial. PLoS ONE, www.plosone.org, Vol. 7, Issue 5, e3802 Johansson, R., Sjöberg, E., Sjögren, M., Johnsson, E., Carlbring,P., Andersson, T., Rousseau, A. & Gerhard Andersson, G. 2012b. Tailored vs. Standardized Internet-Based Cognitive Behavior Therapy for Depression and Comorbid Symptoms: A Randomized Controlled Trial. PLoS ONE | www.plosone.org. Volume 7, Issue 5, e36905. Kajaanin AMK. 2014. Pelaamalla elämä haltuun. Nuorisopsykiatria etsii uusia auttamisen keinoja. http://yle.fi/uutiset/pelaamalla_elama_haltuun__nuorisopsykiatria_etsii_uusia_auttamisen_kei noja/7522078 16.10.2014. Korkman, H., Bavelas, J. B. & de Jong Peter 2013. Microanalysis of Formulations in Solution- focused Brief Therapy, Cognitive Behavioral Therapy and Motivational Interviewing, Journal of Systemic Therapies, Vol. 32, No. 3, 2013, pp. 31–45 López-del-Hoyo, Y., Olivan, B., Luciano, J., Mayoral, F., Roca, M., Gili, M., Andres, E., Serrano-Blanco, A., Collazo, F., Araya, R., Baños, R., Botella, C., Magallón, R. & García- Campayo, J. 2013. Low intensity vs. self-guided Internet-delivered psychotherapy for major depression: a multicenter, controlled, randomized study. BMC Psychiatry 2013, 13:21. Luukka, K. 2014. Tunnepeli- Terapiaratkaisuja online oppien blogi. http://tunnepeili.blogspot.fi/ 25.10.2014. Luukka, K. 2011. Managers’ Experiences of the Use of Social Media as Part of Their Leadership: Towards the Social Media Leadership Theory. MBA Dissertation, Swasea Metropolitan University, Wales, http://www.slideshare.net/KatriLuukka/katri-luukka- dissertation-without-appendices-8419276 25.10.2014. Mattila, A. 2014. Ratkaisukeskeinen psykoterapia hyödyntää potilaan voimavaroja. Suomen lääkärilehti. Vsk. 69, 2635 a-d. Mattila, A. 2004. Poikkeus- ja selviytymiskysymykset Luentomonisteet. Psykoterapeuttikoulutus 2012-2014. Lyhyterapiainstituutti. Mattila, A. 2000. Tavoitteen määrittelyn kysymykset. Luentomoniste. Psykoterapeuttikoulutus 2012-2014. Lyhyterapiainstituutti. Mielenterveystalo 2014. Psyykkistä hyvinvointia edistävä nettipalvelu. https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/Pages/default.aspx 03.07.2014. Montero-Marín, J., Carrasco, J.M., Roca, M., Serrano-Blanco, A., Gili, M., Mayoral, F., Luciano, J.V., Lopez-del-Hoyo, Y., Olivan, B., Collazo, F. , Araya, R., Baños, R., Botella, C. & García-Campayo J. 2013. Expectations, experiences and attitudes of patients and primary care health professionals regarding online psychotherapeutic interventions for depression: protocol for a qualitative study. BMC Psychiatry, 13:64.
  28. 28. 28 Oivamieli 2014. Stressiä lieventävä ja mielialaa kohentava ohjelma. http://oivamieli.fi/ 03.07.2014 ja http://yle.fi/uutiset/mobiilisovellus_tuo_terapeutin_vaikka_bussipysakille/7542738 25.10.2014. Panayotov, P. A. 2014. Asiakkaat ratkaisujen kehittäjinä. Seminaari 13 - 14.10.2014. Lyhytterapiainstituutti. Helsinki. Pelipoikki 2014. http://www.pelipoikki.fi/ 03.04.2014. Pergament, D. 1998. Internet psychotherapy: Current status and future regulation. Health Matrix: Journal of Law-Medicine. Summer 98, Vol. 8 Issue 2, 233, 47. Perttula, J. 1995. Kokemuksen tutkimuksen luotettavuudesta. Kasvatus 26 (1), 39-47. Preschl, B., Maercker, A. & Wagner, B. 2011. The working alliance in a randomized controlled trial comparing online with face-to-face cognitive-behavioral therapy for depression. BMC Psychiatry, 11:189. Stith, S.M., Strachman Miller, M., Boyle, J., Swinton, J., Ratcliffe, G. & McCollum, E. 2012. Making a Difference in Making Miracles: Common Roadblocks to Miracle Question Effectiveness. Journal of Marital ans Family Therapy. Vol 38. No. 2, 380-393. Richards, D. & Vigan, N. 2013. Online Counseling: A Narrative and Critical Review of the Literature. JOURNAL OF CLINICAL PSYCHOLOGY, Vol. 69(9), 994–1011. Richmond, C. J., Smock Jordan, S., Bicshof, G. J, & Sauer, E. M. 2014. Effects of Solution- focused versus problem-focused intake questions on pre-statement change. Journal of Systemic Therapies, Vol. 33, No. 1, 33–47. Smock Jordan, S. 2014. Asking Different Questions. Validation of the Solutions Building Inventory in a Clinical Sample. Journal of Systemic Therapies, Vol. 33, No 1., 78-88. Smock Jordan, S. & Beavin Baveles, 2013. Introduction to SFBT contributions to practice- oriented research. PART 1. Microanalysis of communication. Journal of Systemic Therapies, Vol. 32, No. 3, 13-16. Smock Jordan, S., Froerer, A. & Beavin Bavelas, J. 2013. Microanalysis of Positive and Negative Content in Solution-focuced Brief Therapy and Cognitive Behavioral Therapy Expert Sessions. Journal of Systemic Therapies, Vol. 32, No. 3, 46–59. Sánchez-Prada, A. & Beyebach M. 2014. Solutions Focused Responses to “ No Improvement”: a Qualitative Analysis of the Deconstruction Process. Journal of Systemic Therapies, Vol. 33, No. 1, 48–61. Spence, J., Titov, N., Solley, K., Dear, B.F., Johnston, L., Wootton, B., Kemp, A., Andrews, G., Zou, J., Lorian, C. & Choi, I. 2011. Characteristics and Treatment Preferences of People with Symptoms of Posttraumatic Stress Disorder: An Internet Survey. PLoS ONE | www.plosone.org, Volume 6, Issue 7, e21864.
  29. 29. 29 Therapion 2014. Psykologinen online-työskentely kurssi. http://www.therapion.com/fi/kurssi/osallistu-kurssille/ 8.7.2014. Valvira (2014) Ohje: Potilasasiakirjat psykoterapiassa. http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakirjat/potilasasiakirjat_psy koterapiassa 30.10.2014. Watts, S., Mackenzie, A., Thomas, C., Griskaitis, A., Mewton, L., Williams, A. & Andrews, G. 2013. CBT for depression: a pilot RCT comparing mobile phone vs. computer. BMC Psychiatry, 13:49.
  30. 30. 30 LIITE 1. Yhteenveto nettipsykoterapiatutkimuksista Tutkijat, vuosi, maa Tutkimuksen tarkoitus Tutkimustuloksia nettipsykoterapiassa 1. Andersson, G. 2010 Tarkasteltiin CBT- internet terapian mahdollisuuksia Auttaa sitoutumaan hoitoon Tuottaa uutta tietoa terapiaprosessista, jossa asiakkaan rooli aktiivinen, arvioitava kenelle sopii 2. Andrews et al. 2010 Australia CBT-internet terapia masennus ja ahdistusoireissa On tehokas tapa face-2-face- terapian rinnalla masennuksen ja ahdistusoireiden hoidossa 3. Baker & Ray, 2011, USA Online vs . face-2-face terapeuttisen vuorovaikutuksen vertailua eri online-terapioiden kuvaus, terapeuttisen vuorovaikutuksen arviointia, juridiset ja eettiset kysymykset, IT-terapian mahdollisuuksia 4. Bee et al., 2008, USA 13 kpl IT-psykoterapia tutkimuksen meta-analyysi Hyvä terapiaa voidaan antaa niin, ettei asiakkaan ja terapeutin tarvitse olla samassa tilassa 5. Bell, V., 2007 Kirjallisuuskatsaus: onko internet hyväksi mielenterveydelle? - netti informaatiolähteenä - ”extreme communities” - online- terapia 6. Bendelin et al. 2011 Ohjattu CBT- internetterapia masennuksen hoidossa Motivoituneet ja itsestä vastuunottavat hyötyivät eniten nettiterapiasta 7. Bennet-Levy et al. 2012 CBT- terapia johtava näyttöön perustuva online- terapiamuoto & verkkokoulutuksen mahdollisuuksia - 15 min lisäohjaus lisää CBT: n loppuunsaattamista, Verkkokoulutusten kustannustehokkuus, verkkotyöskentelyn edut alueellisesti hajallaan toimivat palvelut 8. Cartreine et al. 2010, USA Nettiterapia näyttöön perustuvana hoitomuotona mm. kustannustehokkuus, saavutettavuus, terapeutit toimistoista asiakkaiden koteihin, itseohjautuvat terapiat & etäterapia 9. Eichenberg et al., 2013 Saksa Kansallinen tutkimus saksalaisten (n=2 411) internetin käytöstä mielenterveysongelmien hoidossa ¼ hakee tietoa netin välityksellä, suurimmalla osalla ei ole tietoa nettiterapiamahdollisuuksista, valmius käyttää suurempi niillä, jotka käyttävät muutenkin (mm. ICT & mobile ) 10. Foroushani et al. 2011 10 CBT- internetterapian tutkimuksen 1999-2011 analyysi masennuksen hoidossa CBT on osoitettu tehokkaaksi nettiterapiamuodoksi 11. Goss & Anthony 2009 EU-hanke nettipsykoterapian mahdollisuuksien Eri online-terapioiden esittelyä: Sähköposti, chatti, videokonferenssit, virtuaaliterapiat, mobileterapiat
  31. 31. 31 esiinnostamiseksi 12. Griffiths et al. 2012, Australia Vertailua: internet training group (ITG) & internet support group (ISG) & ITG+ISG, 6kk & 12 kk seuranta Internetin kautta tuettu ryhmä (ISG) toimii lupaavasti masennuksen hoidossa 13. Johansson et al. 2013 toukokuu, Ruotsi CBT- terapian vertailua masennuksen hoidossa Räätälöity internetterapia sisältäen keskusteluterapiaa toimii tehokkaammin kuin standartoitu itsehoitoterapia masennuksen hoidossa 14. Johansson et al. 2012a lokakuu, Ruotsi IPDT & ICBT vertailua IPDT:ssä keskeytettiin vähemmän ja ICBT:ssä enemmän pitemmän ajan hyötyjä 15. Johansson et al. 2012b IT- Psykodynaaminen (PDT) terapian tutkimus masennuksen hoidossa (MDD) IT- PDT- 10 viikon ohjelma osoittautui tehokkaaksi vaikean masennuksen hoidossa ja lisää sekä terapian saavutettavuutta että saatavuutta 16. Lopez – Del Hoyo et al. 2013, Espanja CBT: 8 modulin IT-ohjelma masennuksen hoidossa Käynnissä olevan pitkittäistutkimuksen (9/2012-12/2014) alkutilanteen kuvaus 17. Montero-Marin et al. 2013, Espanja Kvalitatiivinen haastattelu tutkimus : mm. IT teknologiasta, odotuksista, asenteista ja kokemuksista Online-terapia on tehokasta lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, hoitohenkilökunta vastustaa enemmän kuin asiakkaat online-terapian käyttämistä 18. Pergament D., 1998, USA Kuvata psykoterapia kehittymistä eri aikakausina Radioterapia (1950-), nettiterapia : sähköpostit, IRC- chatti, video- telekonferenssit, + mm. juridiikka, etiikka, yksityisyys, datan hallinta 19. Preschel et al. 2013, Sveitsi CBT terapian vertailua: 25- online vs . 28 face-2-face- asiakasta, mm. BDI- testillä vertailuja Online-terapia yhtä vaikuttavaa kuin f-2- f- terapia masennuksen hoidossa… seuranta tutkimukset tulossa 6 & 12 kk 20. Richards & Viganó 2013 Kirjallisuuskatsaus 123 tieteellistä artikkelia Kasvava määrä tutkittua tietoa osoittaa online-ohjauksen positiivisia vaikutuksia terapeuttisessa vuorovaikutuksessa 21. Spence et al. 2011 Nettiterapia PTSD-hoidossa Nettiterapia on varteenotettava vaihtoehto PTSD:n hoidossa 22. Watts et al., 2013, Australia Kännykän/mobilen vertailua tietokoneterapiaan masennuksen hoidossa Tabletti/puhelin lisäävät The Get Happy Program- sovelluksen käytettävyyttä i, maa

×