Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta Heidi Anttila
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•572 views
Esitys Apuvälinekeskusten neuvottelupäivillä Oulussa 15.9.2011
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta Heidi Anttila
Similar to Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta Heidi Anttila (20)
Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta Heidi Anttila
- 1. Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta Apuvälinekeskusten neuvottelupäivät Oulu 15.9.2011 Heidi Anttila FT, ft, erikoistutkija THL, apuvälineala 15.9.2011 1 Heidi Anttila
- 2. Sisältö • Ajatuksianne: Mitä pitäisi kehittää, tukia, selvittää? • Tutkimusnäytöstä • Apuvälineiden tutkimisen ja kehittämisen malleja • Mittaamisesta ja mittareista • Palveluprosessin kuvaamisesta • Innokylä - verkostoituminen • KASTE - rahoitus 22.9.2010 Heidi Anttila 2
- 3. Taustaa: HEARTista nykypäivään Fagerber, G. From HEART to date. Technol Disabil 23 (2011) 183-189 • Horizontal European Activities in Rehabilitation Technology (HEART) v. 1994: – Apuvälineala on Euroopassa pirstoutunutta – Käyttäjät tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön • laati alalle T&K toimintasuunnitelman: 1) Laaja EU T&K ohjelma, 2) koulutus, 3) apuvälinealan eurooppalainen verkosto, 4) tiedonvälitys • Mitä on saatu aikaan? – Teknologian T&K lisääntynyt, AAATE, apuvälinetietokannat – Apuvälinepalveluiden ja koulutuksen kehittäminen ja tutkiminen edelleen pirstoutunutta 22.9.2010 Heidi Anttila 3
- 4. Yhteenveto järjestelmällisistä katsauksista Anttila, H., Samuelsson K., Salminen A.-L. and Brandt Å. Effectiveness of assistive technology interventions for people with disability: an overview of systematic reviews. Technol Disabil, 2011; 23, Number 4 (Special Issue on Outcomes Research within the field of Assistive Technology, In Press). Tavoite: Selvittää, mitä tiedämme erilaisten apuvälineiden vaikuttavuudesta vammaisilla ihmisillä järjestelmällisten katsausten perusteella? 30.11.2010
- 5. Mitä apuvälineitä katsauksissa oli arvioitu? • 7 katsausta henkilökohtaisen hygienian ja suojan apuvälineistä (ISO 09) • 6 liikkumisen apuvälineistä (ISO 12) • 1 asuntojen ja muiden tilojen varusteista (ISO 18) • 23 kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineistä (ISO 22) • 7 erilaisista apuvälineistä (useista ISO-luokista, myös 15, 24 ja 27). • Vapaa-ajan ja leikin apuvälineistä ei yhtään katsausta (ISO 30) 30.11.2010
- 6. Millaista näyttöä löytyi katsausten perusteella? Tasokasta tutkimusnäyttöä löytyi yksittäisistä apuvälineistä: • Apuvälineiden luovuttaminen kodin riskien arvioinnin yhteydessä lisää toimintakykyä • Lonkkasuojaimilla on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutusta lonkkamurtumien vähenemiseen laitoshoidossa olevilla vanhuksilla • Kuulokojeesta on selkeä hyöty huonokuuloisille ihmisille, pääasiassa niille, joilla on keskivaikea tai vaikea kuulon alenema 30.11.2010
- 7. Kohtalainen näyttö • Kertakäyttösiteistä on hyötyä naisilla, joilla on vähäistä virtsankarkailua • Erilaisilla kuulokojeilla ei eroa elämänlaadussa • Prismalaseilla ja tavallisilla silmälaseilla ei eroa elämänlaadussa 22.9.2010 Heidi Anttila 7
- 8. Heikko tai epäselvä tutkimusnäyttö • kenkien liukuesteet • sähköpyörätuolit- ja skootterit, istuinlaudat, tyynyt • kotien laitteet tai varusteet • erilaiset optiset laitteet, yönäköä parantavat lamput • lasten apuvälineet • teknologiaratkaisut ikääntyneille 30.11.2010
- 9. Johtopäätökset • 44 katsausta, useimmat tasokkaita • Näytön laatu oli useinmiten heikko tai epäselvä, koska alkuperäistutkimuksissa oli puutteita • Muutosten suuruudesta ei tietoa • Kaikkiaan löytyi vain vähän tietoa apuvälineiden vaikutuksista ihmisten toimintakykyyn, osallistumiseen tai elämänlaatuun työssä, kotona tai vapaa-aikana ja erityisen vähän lasten apuvälineistä • Useista nykyisin käytössä olevista apuvälineistä ei löytynyt katsauksia • Tarvitaan parempia tutkimuksia ja tulosten 30.11.2010
- 10. Miten koota tutkimusnäyttöä? • Priorisoi kysymyksesi, määrittele PICO • Mini-HTA-lomake on hyvä apuväline sairaaloiden sisäisessä päätöksenteossa: • miten teknologian vaikuttavuutta ja turvallisuutta on tutkittu, • millaiset kustannukset siitä koituu, • miten uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa organisaatiossa tai muissa organisaatioissa, • millaisia vaikutuksia uudella teknologialla on potilaan elämään, • liittyykö käyttöönottoon eettisiä kysymyksiä. http://finohta.stakes.fi/FI/halo/minihta/index.htm • Uudet teknologiat: ehdota arvioitavaksi shp:n ja Finohtan yhteiselle HALO-neuvottelukunnalle 22.9.2010 Heidi Anttila 10
- 11. Ehdotus HALO-katsausaiheeksi: robottiteknologiat • ehdottaja: LT Katri Laimi, VSSHP alueellinen apuvälinekeskus Miksi? • Voisi muuttaa hoito- ja kuntoutusennustetta niin, että toimintakyvyn kompensaation sijasta saavutetaan parempi omatoimisuus arkielämässä. • Esim. kun aiemmin selkäydinvamman tai halvauksen jälkeen on jäänyt pyörätuoliin, voisi robottipuvun kanssa pystyä kävelemään. www.thl.fi/halo
- 12. • Ei vielä Suomessa. Tarvitaan tieto ja päätöksiä mitä, kenelle ja paljonko korvataan ! • Kaupallisia sovelluksia on myynnissä Euroopassa, Aasiassa ja USA:ssa • Esim. Hybrid Assistive Limb (HAL), InMotion3Wrist Robot, InMotion 2.0 Shoulder Robot , InMotion 5.0 Hand Robot, Anklebot, Lokomat, eksoskeletal robots (myomo e100). www.thl.fi/halo
- 13. Tutkimuskysymyksen määrittelyä & PICO • Mikä on robottiavusteisten kuntoutusmenetelmien (robottipuvut, apuvälineet) vaikuttavuus, kustannukset ja hyväksyttävyys yläraajan toimintakyvyn ja kävelyn aivohalvaus- ja selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa • P: aivohalvaus, selkäydinvamma, muut? • I: robottiavusteinen harjoittelu (yläraajan toiminta, liikkuminen) • C: muut kuntoutusmenetelmät, ei harjoittelua • O: ylä- tai alaraajan motorisen toimintakyvyn palautuminen, liike tai liikkuminen, päivittäiset toiminnat, elämänlaatu, avun tarve, haittavaikutukset, kipu www.thl.fi/halo
- 14. Alustava kirjallisuushaku (robotics AND rehabilitation) – 2 Cochrane -katsausta • Robotti-avusteunen kävely: 17 trials (N=837) – Saattaa parantaa itsenäistä kävelyä, epäselvää milloin ja miten usein pitäisi käyttää.(Merholz 2010, päivitetty10/09) • yläraajaharjoittelu: 11 trials (N=328) – Ei todennäköisesti paranna päivittäisiä toimintoja, halvaantuneen raajan liikkeet ja voima voi lisääntyä (Merholz 2009, päivitetty 02/08) – 14 muuta, esim. Langhorne Lanset Neurol. 2009 – Clinical trials: 56, Economic evaluations: 1, HTA: 0, Clinical trials register: 22 www.thl.fi/halo
- 15. Sopivuus HALO-aiheeksi? EI, haluttiin laajempi näkökulma -> esiselvitys, sopisiko Finohtan laajaksi katsaukseksi • Valmiita katsauksia on harjoittelusta • Tutkimustieto kuitenkin vielä suorituskyky-tasolla, kokemukset käytännön elämästä puuttuvat • Taloudellisia arvioita ei ole tehty, hinnat korkeita, käytön lisääntyessä laskevat? • Tutkimusta käynnissä, sovelluksia jo saatavilla, ala vasta kehittymässä • Finohtan päätös: ei vielä aiheellista tehdä katsausta, koska tietoa liian vähän www.thl.fi/halo
- 16. Miten tutkia monimuotoista interventiota? Medical Research Council Kehitä systemaattisesti ja vaiheittain: • Käytä parasta saatavilla olevaa tutkimustietoa • Tunnista/kehitä sopiva teoria • Testaa vaiheittain, pienet pilotit, alustava arviointi • Varsinainen vaikuttavuuden arviointi (esim. RCT tai muu soveltuva asetelma) • Levitä tulokset laajasti ja perusteellisesti • Monitoroi pitkäaikaisvaikutuksia 22.9.2010 Heidi Anttila 16
- 17. Kehittämisen ja arvioinnin ydinkohdat Sopivuus/Pilotointi 1 Käytäntöjen testaus 2 Otantatapa, poisjäävät 3 Otoskoon määrittely Kehittäminen Arviointi 1 Tutkimusnäyttö 1 Vaikuttavuuden arviointi 2 Teorianmuodostus 2 Muutosprosessin ymmärtäminen 3 Prosessin kuvaus ja mittarit 3 Kustannus-vaikuttavuus Juurruttaminen 1 Levittäminen 2 Monitorointi 3 Pitkänajan seuranta 22.9.2010 Heidi Anttila 17
- 18. Kehittämisen ja arvioinnin ydinkohdat Sopivuus/Pilotointi 1 Käytäntöjen testaus 2 Otantatapa, poisjäävät 3 Otoskoon määrittely Kehittäminen Arviointi 1 Tutkimusnäyttö 1 Vaikuttavuuden arviointi 2 Teorianmuodostus 2 Muutosprosessin ymmärtäminen 3 Prosessin kuvaus ja mittarit 3 Kustannus-vaikuttavuus Juurruttaminen 1 Levittäminen 2 Monitorointi 3 Pitkänajan seuranta 22.9.2010 Heidi Anttila 18
- 19. Apuvälineiden tulosten mittaamisen viitekehys Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22):1243-51 22.9.2010 Heidi Anttila 19
- 20. Käytön Käytön lopettaminen lopettaminen Lyhyen ajan Pitkän ajan tulokset tulokset Vaikuttavuus Vaikuttavuus Tehokkuus Pitkä- Tehokkuus Apuvälineen Kokeilu Tyytyväisyys aikainen Tyytyväisyys Hankinta apuvälineeseen käyttö apuvälineeseen Psykologinen Psykologinen toimintakyky toimintakyky Subjektiivinen Subjektiivinen hyvinvointi hyvinvointi Käytön Sekoittavat tekijät jatkaminen ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset 15.9.2011 Heidi Anttila 20
- 21. Apuvälineiden valinnan viitekehys Sherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8 22.9.2010 Heidi Anttila 21
- 22. Apuvälineiden valinnan viitekehys Ympäristötekijät Kulttuurin ja talouden prioriteetit Lainsäädäntö ja politiikka Asenteet Yksilötekijät Apuvälineen valinta ja päätös Resurssit: Toiminnallisen • Perhe, lähi- tarpeen omaiset/ystävät arviointi •Taloudelliset (objektiivinen Kuluttaja tarve) CATOR viitekehys Tieto ja (asiakas) apuvälineiden Tiedonvälitys tulosten Mittaamiseen Palvelun- Asiakkaan (ks. edellinen kuva) tuottaja tarpeiden Odotukset arviointi (subjektiivinen Henkilökohtaiset tarve) Mieltymykset ja tavoitteet 22.9.2010 Heidi Anttila 22
- 23. Mitä apuvälinetutkimuksissa on mitattu? Lenker et al. 2005. Psychometric and administrative properties of measures used in assistive technology research. Assist Technol 17: 7-22, 2005 • Apuvälineen käyttö ja käytettävyys: 70 % mitatuista muuttujista • Toimintakyky, osallistuminen ja elämänlaatu: 30 % mitatuista muuttujista • 82 artikkelia, joissa yhteensä 212 tulosmuuttujaa • Näistä 79% (n=168) ei-standardoituja, omia lomakkeita • Mittarien psykometriset ominaisuudet huonosti kuvattu 22.9.2010 Heidi Anttila 23
- 24. Joten tutkimuksissa voi olla jokin seuraavista harhoista: • vaikutuksia ei voida todeta, koska mittarit eivät ole luotettavia • epäluotettavilla mittareilla mitatut tulokset voivat joko yli- tai aliarvioituja tai vääriä • apuvälineiden hyötyä ei ole mitattu kiinnostavien vaikutusten osalta 22.9.2010 Heidi Anttila 24
- 25. Apuvälineseurannan mittareita • Suomeksi käännetyt: – QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja –palveluun – NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari – Tekeillä: • Käännetty suomeksi ja validoitavana modifioitu KWAZO = Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of AT Services) • Muita mahdollisia: • PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale) – Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun • IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment) – Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin 22.9.2010 Heidi Anttila 25
- 26. CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach) • v. 2001 alkaen apuvälinealan T&K • Kehitteillä uusia mittareita: • AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M • AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI): väline liikkumisapuvälineiden ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan • Impact of ATon the User-Human helper dyad -> Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM) • www.atoutcomes.com 22.9.2010 Heidi Anttila 26
- 27. ATSM - Standardoitu menetelmä apuvälinepalveluprosessiin Elsaesser L, Bauer S, Scherer M. Assistive technology Service method (ATSM). Everyday Technology for independence and Care. IOS press, 2011 • Perustana sosiaalinen malli, jossa ihminen ymmärretään kokonaisvaltaisesti - toimintakyky ja elämänlaatu on yhteydessä yksilö-, yhteisö- ja ympäristötekijöihin • Monitoimijanäkökulma: asiakas, tavarantoimittaja, valmistaja, tutkija, palvelut ja resurssit palveluille, järjestelmälle ja politiikoille • Menetelmä yhdistää: IMPACT2 malli, RESNA Guidelines, Assistive technology Device Classification (ATDC), ICF, Matching person and Technology -malli (MTP) 22.9.2010 Heidi Anttila 27
- 28. RESNA Guidelines • 4 suositusta apuvälineiden luovutuksessa tarvittavista tiedoista ja taidoista: a) Access, Integration, and Control of Computer-Based Technology b) Augmentative and Alternative Communication c) Job Accommodation d) Seating and Mobility • Kussakin 5 vaiheen tehtävät ja niihin tarvittavat taidot: Inform, Assess, Strategize, Implement, and Assure. • Tehtävämääritykset ovat yksityiskohtaisia ja kattavia: “mitä palveluita”, ei “kuka” tai “miten”. 22.9.2010 Heidi Anttila 28
- 29. Matching Person and Technology (MPT) Scherer MJ. 2005. Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books. • Mallin mukaan teknologiaa käyttävän henkilön ominaisuudet ja mieltymykset, teknologian käyttöympäristö sekä tekniset ominaisuudet on huomioitava apuvälineen valinnassa • 7 vaihetta: 1. Tunnista asiakkaan tarpeet 2. Tunnista asiakkaan aiemmin saama kuntoutus, tyytyväisyys siihen ja palvelutarpeen syy 3. Selvitä apuvälineen käytön esteet ja mahdollisuudet (Erilaisia tarkistuslistoja mm. tunteet, kokemukset, tyytyväisyys kehon toimintoihin, tavoitteiden priorisointi, yksilötekijät, odotukset, kognitio, oppimisen tavoitteet ja tarpeet, työ ja työpaikka, terveysongelma ja terveydenhuollon palvelut) 4. Keskustele mahdollisista ongelmista ja apuvälineen hyväksymisestä 5. Suunnittele interventio ongelmien ratkaisemiseksi 6. Kirjaa suunnitelma 7. Seuraa tarvitaanko apuvälineeseen muutoksia, ja tee muutokset. Seuraa, muuttuvatko asiakkaan tavoitteet. 15.9.2011 Heidi Anttila 29
- 30. IMPACT2 malli Smith, R. O. (2004). Using assistive technologies to enable self care and daily living. In C. Christiansen (Ed.), Ways of Living: Self-Care Management for People with Special Needs. (3rd Ed.) Bethesda, MD: American Occupational Therapy Association, Inc. • kuvaa vammaisten ihmisten toimintakyvyn parantamista varten käytettyjen intervention ydinosien teoreettiset suhteet • määrittelee mitattavat muuttujat, kun halutaan ymmärtää apuvälineinterventioiden vaikutuksia ihmisten arkielämässä
- 31. IMPACT2 mallin yksityiskohtainen rakenne INTERVENTIOT PRSOSESSI- KONTEKSTI ALKUTILANNE TULOKSET TULOKSET PRE-INTERVENTION
- 32. IMPACT2 Malli PROSESSI- KONTEKSTI ALKUTILANNE INTERVENTIOT $$ VAIKUTTAVUUS- TULOKSET TULOKSET Ympäristö Toimintarajoitteiden vähentäminen Toimintarajoitteiden Henkilö kompensointi Toimintakyky Toimintakyky Precursor (suoritukset, (suoritukset, elämänlaatu, Variables elämänlaatu, Tehtävä osallistuminen) Apuvälineiden ja osallistuminen) apuvälinepalvelun käyttäminen $$ $$ Tehtävien/toimien Tyytyväisyys Tyytymättömyys muokkaaminen Palvelu Palvelu Apuväline Apuväline Terveyden edistäminen Ympäristön $$ muokkaaminen Universal Design Käyttö PRE-INTERVENTIO Avustajan Ei käyttö käyttäminen
- 34. Apuvälinepalvelun laatuindikaattorit Samant D et al. A Quality Indicators Framework for Effective AT Service Delivery. Everyday Technology for independence and Care. IOS Press, 2011 • Center on Effective Rehabilitation Technology (CERT) kehittää ja testaa laatuindikaattoreita tehokkaalle apuvälinepalvelulle • Monimenetelmäinen lähestymistapa: a) järjestelmällinen katsaus: arvioitavien kohteiden tunnistaminen b) asiantuntijapaneeli: palaute c) kysely apuvälinepalvelukäytännöistä USA:ssa d) asiantuntijapaneeli: iterointi ja palaute indikaattorien laadun varmistamiseksi
- 35. 50 laatuindikaattoria, 9 pääluokkaa 1. Organisaation hallintojärjestelmät (budjetointi, päätöksenteko, valvontatavat) 2. Henkilökunta (osaaminen, jatkokoulutus, tutkinnot) 3. Vaikutukset asiakkaalle (työllistymiseen tai työn onnistumiseen) 4. Politiikat ja toimintatavat (hankinta, palvelun joustavuus, apuvälineen ajoituksen osuvuus työllistymisen edistämiseksi, asiakaskunnan laajuus) 5. Yhteistyösuhteet (yhteistyösuhteiden laatu, ongelmienratkomisprosessit) 6. Palveluntuotannon menetelmät (sijainti, lähetteet, tarvearvioinnit, esteet tehokkaalle luovuttamiselle, kustannus-vaikuttavuus) 7. Yksilöllinen apuvälineen sovittaminen henkilölle (menetelmät sopivan apuvälineen löytämiseksi, asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon, neuvonnan ja seurannan menetelmät) 8. Rahoitus 9. Laadunhallinta ja arviointi
- 36. VERKOSTOITUMINEN
- 37. Innokylä Innokylästä tulee sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteinen innovaatioyhteisö, joka tarjoaa työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen.
- 38. Innokylää rakentamassa Toteuttajat •Suomen Kuntaliitto (KL) • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) • Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) • Terveyden edistämisen keskus Rahoittajat • (Tekry) sosiaali- ja terveysministeriö (STM) • Tekes • Raha-automaattiyhdistys (RAY)
- 39. TAPAHTUMAT FOORUMIT INNOMARKKINAT Innokylän palvelut INNOTORI VERKOSTOT OPASTUS INNOKIOSKI JA UUDET INNOPANKKI KEHITTÄMISEN TULOKSET VERKKO- AREENAT TIETOKANTA PALVELUUN INNO- OPISTO INNO-OPISTO KIRJASTO TUUTORIT TYÖPAJAT
- 40. INNOKYLÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN TUKI Verkosto A Verkosto B Menetelmät A Menetelmät B Tuutorit Pajat Tuutorit Pajat Verkosto F Muutoksen seuranta Verkosto C Ja arviointi Alkuvaiheen Pajat kehittäminen Hankkeen suunnittelu Pajat Menetelmät F Tuutorit REA ja arviointi Menetelmät C Käytännön Tuutorit mallinnus Käyttöönoton seuranta Ja arviointi Pajat Pajat Tuutorit Tuutorit Menetelmät E Menetelmät D Verkosto E Verkosto D esimerkkialatunniste 8.12.2011 40
- 41. Inno-opiston mahdollisuuksista 1. Käytäntöjen moninäkökulmainen arviointimalli - REA 2. Innotuutorit – koulutus ja verkostot 3. Innopajat - tukea työhön 4. Innokirjasto – kehittämis- ja arviointityön menetelmät 5. Osaamis- ja oppimisverkostot 17.1.2011 41
- 42. REA on malli ja työkalu • käytäntöjen kuvaamiseen ja arviointiin sekä hanketietojen kirjaamiseen • Tukee ideointia ja innovointia, kuvaamista, kokeilua ja käyttöönottoa sekä suunnittelua ja arviointia. • Voit hyödyntää, kun uuden käytännön ideointi ja kehittäminen alkaa. – Tällöin jäsennät ja kuvaat käytännön yleistä mallia, ns. toimeenpanomallia, jonka avulla käytäntö voidaan ottaa käyttöön erilaisissa sovellusympäristöissä. • Voit mallintaa työkalun avulla myös jo jossakin toimintaympäristössä toimivan käytännön. – Tällöin yleistät ja kuvaat paikallisesti toimivan käytännön yleiseksi toimeenpanomalliksi. • Voit hyödyntää työkalua lisäksi käytännön käyttöönoton arvioinnissa ja käytännön tuottaman muutoksen pidemmän tähtäimen arvioinnissa sekä näiden suunnittelussa.
- 43. REA-pilotointi 2011 ja Innopajat – yhteistyö Kaste- hankkeissa • Lapsiperheiden hyvinvointihanke (Tukeva II Oulu seudulla): Tukeva 1 kehittämien käytäntöjen käyttöönotto 10 kunnassa (5 Innopajaa 2010-11) • Lapset ja perheet Kaste II Itä- ja Keski-Suomessa: useita hankekokonaisuuksia, joissa käytäntöjen kehittämisprosessi eri vaiheissa (5 innopajaa 2011) • Kasperi - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen kohdentuva Väli-Suomen alueen Kaste - hanke (2 Innopajaa) • Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Pohjois- Suomessa (1-2 Innopajaa) • Lapsen ääni –Kaste-hanke (2 Innopajaa) 8.12.2011 43
- 44. Innotuutori-koulutus: Tuutori-verkosto kehittämistyön tukena • Innokylä ja Verutum oy ovat käynnistäneet 4 koulutusryhmää (valmisteilla 5/2011), joka tukee laajasti palvelukehitysprojektien suunnittelua, toteutusta, viestintää ja arviointia sekä käytäntöjen kehittämistä. • Koulutus sisältää osioita kaikista Innokylän palveluista ja jalkauttaa niitä. • Koulutus toteutetaan 12 lähipäivää sisältävänä oppisopimuskoulutuksena, kestää 13 kk • Antaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintopätevyyden • Koulutus tuottaa asiantuntijoiden pysyvän vertaisverkoston, joka tukee hanketyötä sekä käytäntöjen kehittämistä, arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa. • Koulutukseen osallistujat järjestävät 2 kpl Innopajoja v. 2013 loppuun mennessä -> kolme koulutusryhmää = 90 hlöä = 180 Innopajaa. esimerkkialatunniste 8.12.2011 44
- 45. Innopankki – tietopankki, idealaari ja työhuone • matalan kynnyksen verkkopalvelu • yhtenäistä tietoa systemaattisessa muodossa • sote-alan hankkeista, kehittämisohjelmissa ja perustyössä • kehitetyistä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista • myös arvioituja tuloksia • käyttöönottokokemuksia • ideoita mahdollisista uusista kehittämistarpeista • kaikkien saavutettavaksi ja hyödynnettäväksi. 17.1.2011 45
- 46. Innopankki ja käyttäjät INNOPANKKI ON TIETOPANKKI, IDEALAARI JA TYÖHUONE Ideat ja Kehittämis- Arvioidut Käyttöönoton ongelmat hankkeet Tulokset tulokset ja kokemukset käytännöt Ammatti- Päätöksen- Asiakkaat Kehittäjät laiset tekijät ja käyttäjät Rahoittajat INNOPANKIN KÄYTTÄJÄT JA KUMPPANIT 17.1.2011 46
- 47. Mitä Innokylän oppimisverkostot ovat? • Pysyväksi tarkoitettu toimintamuoto, joka edistää oppimista ja tiedonrakentelua hyvistä käytännöistä ja toimijoiden välistä verkottumista. • Oppimisverkostojen tehtävänä on tuottaa teema- alueittaista tietoa hyvistä käytännöistä: tunnistaa omalla vastuualueellaan olevia hyviä käytäntöjä sekä tukea käytäntöjen arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.
- 48. THL:n koordinoimien oppimisverkostojen teemat ja toimijat osaamiskeskukset yliopistot järjestöt ja ammattikorkeakoul kansalaiset Innokylän ut Aikuis- oppimisverkostot sosiaalityö Vammaisuus Rikossovittelu Lapset, nuoret ja perheet Monisektoriset hyvin- Päihde- Tietoteknologia vointipalvelut Ikäihmisten ja mielenterveys- sosiaalialalla ja verkostomaiset palvelut työ käytännöt 48
- 49. Oppimisverkostojen toimintamuodot • toiminta on käytännössä – Oppimisverkostotoiminnan organisoimista (osa aloittanut v.2007, osa sitoutunut Kaste-prosesseihin, osa vasta käynnistymässä) • Koordinaattori THL:ssä, lisäksi ulkopuolisia tuutoreita – Oppimisverkostotilaisuuksien ja innopajojen järjestämistä käytäntöjen kehittämisprosessin eri vaiheisiin riippuen kunkin oppimisverkoston työn rajauksesta (esim. vain kuvausprosessista eteenpäin tai käytännön kehittely alusta asti) – Tuutorointituen organisoimista käytäntöjen kehittämiselle/kuvaamiselle sähköisellä alustalla (kuvausprosessien loppuun saattaminen, REA-mallin käyttö), innotuutorien ohjausta – Innowiki –sivustolla oppimisverkostojen toiminnan esittely
- 50. KASTE • Vuosien 2012-2015 ohjelma on osin jatkumo nykyisellä ohjelmakaudella (2008-2011) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan sekä levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä. Rahoitus • Ohjelman toimeenpanoon ja hankkeisiin on käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi muu sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitus koordinoidaan edistämään ohjelman tavoitteita. 8.12.2011 50
- 51. Luonnos Kaste-ohjelmasta (2012-2015) Tavoite Terve ja sosiaalisesti kestävä Suomi! Keinot 1) Edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. 3) Vahvistetaan ihmisten osallisuutta. 2) Turvataan asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteen saavuttaminen ja keinojen toteuttaminen edellyttävät monialaista yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen, yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. 51
- 52. Luonnos Kaste-ohjelmasta (2012-2015) 2 (2) Osaohjelmat • Kaste-ohjelma muodostuu 5-7 osaohjelmasta, jotka tukevat Kaste- ohjelman tavoitteen saavuttamista ja konkretisoivat ohjelman keinovalikoimaa. Osaohjelman tehtävänä on: – koordinoida normi-, voimavara- , vuorovaikutusohjausta ja valvonnan käyttöä osaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi – koordinoida käytännön yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä (eri ministeriöt, STM:n alaiset laitokset, kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat) – koordinoida hankerahoittajien yhteistyötä 52
- 53. Ehdotus osaohjelmiksi: 1. Syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen 3. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen 5. Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen 53
- 54. Jokainen osaohjelma rakennetaan siten, että siinä huomioidaan: o hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, o ihmisten osallisuuden lisäämisen sekä o asiakaskeskeisten sosiaali- ja terveys palvelujen uudistamisen näkökulmat. Vammaisten, maahanmuuttajien, romanien, saamenkielisten ja viittomakielisten erityistarpeet huomioidaan kaikissa osaohjelmissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, osallisuuden lisäämisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen näkökumista. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeasiat otetaan huomioon kaikissa osaohjelmissa. 54
- 55. 4) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen 2) Sosiaali- ja 1) Syrjäytymisen ja terveydenhuollon terveysongelmien rakenteiden ja ehkäiseminen ja palvelukokonaisuuk- vähentäminen sien uudistaminen 3) Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen 5) Työhyvinvointi ja johtaminen 6) Tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen
- 56. Ohjausryhmä •Tehtävän määritys, •Dynaaminen suhde osaohjelmajohtajaan ja ohjelmatasolle neuvottelukuntaan ja johtoryhmään Innokylän oppimisverkosto Osa-ohjelmajohtaja Asiantuntijapooli •Verkostoi osahanketasolla •Hankevalmistelutuki Verkostoi hankepäälliköt •Käytäntöjen mallintaminen •Osallistuminen asiantuntijana Tukee hankeprosessia oppimisverkostontapahtumiin •Käytäntöjen arviointituki asiantuntijapoolin tuella •Levittämisen tuki Säännölliset tapaamiset •Synteesi käytännöistä Aikataulut vuodeksi •Oppimisverkoston prosessi ja resurssit suunniteltu Kaste- Yhteiset hanketuen minimisisällöt kaudeksi osaohjelmille •THL:n Omavalvontasuunnitelma oppimisverkostokoordinaattori ja innotuutorit organisoivat toiminnan THL:n KASTE-TUKI: askellus hanketyön rytmiin
- 57. INNOKYLÄN vammaisasioiden oppimisverkoston pajailtapäivä • Aiheena: Kaste-hanke ja kehittämisajatukset käytännön työssä • THL, Helsinki 22.11.2011 klo 12:15–16:00 • Oletko kiinnostunut keskustelemaan vammaispalveluiden kehittämisestä? Entäpä apuvälinepalveluiden kehittäminen? Haluatko tietää lisää Kaste- hankkeesta? Ja miten Innokylä voi tukea käytännön kehittämistyötä? 22.9.2010 Heidi Anttila 57