Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/sähköinen hyvinvointikertomus

1. Sähköinen
hyvinvointikertomus –
työväline kuntien
hyvinvointijohtamiseen
Sanna Salmela, projektipäällikkö
Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke,
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
sanna.salmela@ppshp.fi

2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen
”kolmikanta” kunnassa
Kuntalaisten omaehtoinen
toiminta
Eri hallinnonalojen ja muiden
kunnan alueella olevien tahojen
toiminta
(= hyvinvoinnin edistämistyö)
Kunnan strateginen
toiminta
(= mm.
hyvinvointijohtamista)
(Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013)

3. Järjestöjen
edustajia

4. 23
44 42
22
68
41
0
20
40
60
80
100
Kuntalainen Järjestöt, seurat,
yhdistykset yms.
Seurakunnat Yritykset Luottamushenkilöt Erilaiset
teemaryhmät
Hyvä tai
melko hyvä, %
hyvinvointiryhmien
jäsenistä
Koko maa (n=644)
Järjestöt!
KYSELY: Suorat osallistumismahdollisuudet
hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun

5. • 134 kuntaa on valmistellut
työvälineellä vähintään yhden
kertomuksen
• 102 kunnalla valmistelu
työvälineellä on kesken tai
kunnalla on ainakin
käyttäjätunnus
 Työvälinettä käyttää yhteensä
236 kuntaa eli 78 % Manner-
Suomen kunnista
 Kuntaliiton omistukseen
11/2014
Sähköinen hyvinvointikertomus
(kesäkuu 2014)
www.hyvinvointikertomus.fi

6. Hyvinvointi kunnan toiminta- ja
taloussuunnittelun vuosikellossa
Hyvinvointinäkökulman
huomiointi
talousseminaareissa ja
talousarvion valmistelussa
Hyvinvointinäkökulman
sisältävän talousarvion ja
-suunnitelman ja
hyvinvointikertomuksen
hyväksyntä
Sähköinen hyvinvointikertomus:
Hyvinvointitiedon koonti, tulkinta
ja johtopäätökset
Hyvinvointinäkökulma
mukana
kunnan tilinpäätöksessä,
arviointikertomuksessa ja
talousarvion
suunnitteluohjeissaSähköinen
hyvinvointikertomus:
Hyvinvointisuunnitelma

7. Rakenne

8. Hyvinvointitieto näkyväksi
Järjestöt
tulkintatukena ja
tiedon täydentäjinä!

9. Tiedon puutteet näkyväksi
Järjestöjen
kokemustieto!

10. Tiedosta toiminnaksi:
Esimerkki Kempeleen
hyvinvointikertomuksesta