Vastuullisuus ja sosiaalinen media - esimerkkinä tutkijayhteisön valinnat

1. Kohti vastuullisempaa
sosiaalista mediaa
MIIA KOSONEN, TOHTORIVERKOSTO RY, 2023

2. Esityksen rajaus
• Tässä esityksessä sosiaalista mediaa käsitellään erityisesti tutkimus-
ja muiden asiantuntijayhteisöjen näkökulmasta. Jos olet
verkkokauppias-yrittäjä, suhteesi esimerkiksi Metan alustaan on
luultavasti hyvin toisenlainen kuin itsenäisellä, oman
tutkimusrahoituksensa kokoon keräävällä asiantuntija-yrittäjällä.
• Sosiaalisen median eri palveluiden suora vertailu ei ole mielekästä –
niin erilaisia niiden käyttäjät, toimintalogiikat, tavoittavuus ja koko
kulttuuri ovat. Siksi tässä esityksessä ainoa vertailukriteeri on akselilla
avoin ja hajautettu vs. kaupallinen ja keskitetty.

3. 1) Sisältöjen luomista ja jakamista käyttäjävetoisesti – esimerkiksi
Facebook, Instagram,YouTube,TikTok
2) Sosiaalisten verkostojen rakentamista ja näkyväksi tekemistä –
esimerkiksi LinkedIn, Facebook,Twitter, Mastodon
3) Yhteisöllisiä työtapoja ja –välineitä tiedon yhdistelyyn ja
uuden tiedon luomiseen – esimerkiksi wikit ja blogit
Mitä sosiaalinen media on

4. Tässä esityksessä rajaus on datatalouden vastuullisuudessa, lähtökohtana
EU:n digitaalisen strategian määrittelyt:
1) Palveluiden tekninen luotettavuus ja turvallisuus
2) Yksityisyyden suoja (vrt. GDPR) ja datan hallinta
3) Läpinäkyvyys ja tiedonkulku, saavutettavuus
4) Monimuotoisuus, syrjimättömät algoritmit ja palvelut,
oikeudenmukaisuus
5) Ympäristön, yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointi
Mitä vastuullisuus on

5. Sosiaalisen median
mahdollisuudet ja riskit

6. LinkedInistä minut sitten
bongattiin töihin. – Fyysikko
Janne Simonen, 2016
Kun sain idean Tohtoriverkostosta
Ruokolahden S-marketin pihalla, blogin,
Twitterin ja LinkedInin ansiosta meillä oli
jo seuraavana päivänä kymmeniä
innokkaita jäseniä. – Miia Kosonen, 2015
Tubettava teologian tohtori Ville Mäkipelto, Yle Oppiminen 11.2.2020

7. tiedottaminen
brändäys
vertaistuki
osaajien löytäminen
maineen rakentaminen
tuorein tieto nopeasti
huumori, ilo, luovuus
verkostojen laajentaminen
markkinointi
ideat ja oivallukset
laaja tavoittavuus
ilmaisuus
keskustelu ongelmanratkaisu
opettaa tiivistämään
Miten Twitter on auttanut ihmisiä työssään?
kriisiviestintä
oppiminen
myynnin lisäys
kumppanit
dokumentoi tapahtumia
ilmiöt

8. Yksin,
julkisesti
Oma blogi,YouTube,
Instagram
Yhdessä,
julkisesti
Organisaation blogit,
avoimet wikit,Twitter
Yksin,
rajatusti
Valmiin sisällön
seuraaminen ja
”kuluttaminen”
Yhdessä,
rajatusti
Esim. suljetut
keskusteluryhmät
Facebook, LinkedIn
TuijaAalto (2010),
Marko Suomi (2015)

9. • Aika on ajanut norsunluutornien ohi. Asiantuntemus
vanhenee kätevimmin juuri siten, että vetäydytään
omaan kuoreen eikä lainkaan osallistuta avoimeen
keskusteluun.Tutkijalle ja opettajalle sosiaalinen media
on jatkuvaa uuden oppimista.
• ”Monenkeskisyys, kaksisuuntaisuus ja reaaliaikaisuus
ovat niin mullistavia viestinnän muutoksia, että on vaikea
edes kuvitella paluuta vanhoihin, hitaampiin ja
jäykempiin kommunikaation muotoihin.”
Janne Matikainen ja Pekka Sauri: Sosiaalinen media voidaan pelastaa, HS.fi 22.4.2018

10. Sosiaalisen median hyödyt ovat siis 15-20
vuodessa osoittautuneet kiistattomiksi.
Mutta tämän ei tule tarkoittaa riskien
sivuuttamista kokonaan – saati sitä, että
jämähdetään nykyisen kaltaisiin palveluihin
ikään kuin ne olisivat luonnonlakeja.
- Miian teesi nro 1

11. Ei ole olemassa ilmaisia lounaita
• Kaupallisen sosiaalisen median valuuttaa ovat sen käyttäjät. Eli
henkilökohtainen tieto, jonka perusteella kohdennetaan,
markkinoidaan ja myydään. Kuten kärjistäen sanotaan, Facebook ei ole
kiinnostunut sinusta, vaan meistä kaikista.
• Kyseessä on aina vaihtokauppa: laajempia verkostoja, tehokkaampaa
tiedonjakoa, hauskaa sisältöä, uusia ideoita tai maksavia asiakkaita
henkilökohtaista tietoamme vastaan.

12. Sosiaalisen median riskit (1/2)
Organisaatioille ja yhteiskunnalle Yksilölle
Pitkäjänteisyys, haastavien ongelmien ratkaisu ja
omistautunut luova työskentely kärsii (Hari, 2022), ”B.J.
Skinnerin eläimet ja Idioluutio-efekti”
Keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden rapautuminen (Hari, 2022)
dopamiinikoukut ja addiktio, henkiset ja fyysiset terveyshaitat
Iso luotto kolmannen osapuolen alustoihin ja niiden myötä
datan hallinnan menettäminen
Maksamme mainosvetoisten palvelujen olemassaolosta kovaa
hintaa henkilökohtaisella datallamme – vrt. Cambridge Analytica
Haitallisen ja valheellisen informaation leviäminen
salamannopeasti, polarisaation syveneminen, maineriskit
Haitallinen tai valheellinen informaatio yksilöstä, vihakampanjat,
maalitus, maineen menettäminen
Mainostajien etu syö eettiset valinnat aamupalaksi,
algoritmien läpinäkymättömyys
Vinoutunut informaatio ja sosiaalisten kuplien vahvistuminen,
ajattelun jämähtäminen, poimitaan informaatiotulvasta vain se mikä
vahvistaa omaa ennakkokäsitystä

13. Sosiaalisen median riskit (2/2)
Organisaatioille ja yhteiskunnalle Yksilölle
Tietoturvariskit, itse tietoaineisto ja sen sisältö, tekniset
riskit, tietojen kalastelu ja verkkohuijaukset
Yksityisyyden menetys, identiteettivarkaudet, tietojen kalastelu ja
verkkohuijaukset
Tietosuojaan liittyvä mismatch, kansalaisten ja asiakkaiden
epärealistiset odotukset kohtaamisen tavoista: ”miksei
pankkiasiat hoidu mesessä ja lääkärin vastaanotto
WhatsAppilla”
Turvattomuuden kokemus, ”kylänä koko maailma”, eristäytyminen ja
yksinäisyyden tunne, sosiaalisten taitojen vinoutuminen ruutuelämän
suuntaan
Digitaaliset mustat aukot (Cerf, 2015), tiedon luotettava
säilytys pitkälle tulevaisuuteen puuttuu, arkistoinnin
katvealueet
Arvokkaiden muistojemme katoaminen samalla kun palvelu lakkaa
olemasta tai muuttuu saavuttamattomaksi, myös olennaisen
hukkuminen kuva- ja sisältötulvaan (Baraniuk, 2021)
Datatalouden ja -yhtiöiden taipumus luoda monopoleja
(Hindman, 2018) ja keskittää valtaa – demokratian
vaarantuminen
Näennäinen valinnanvapaus, digitaalinen syrjäytyminen

14. Bisnes-some saa vastuullisuudesta
yhden pisteen viidestä
Tunnetut palvelut ovat volyyminsa ansiosta varsin luotettavia ja vakaita, ja niiden tietoturva ei
todellakaan ole osastoaVastaamo. Palveluita on helppo käyttää. Mutta ongelmia on kaikilla
muilla osa-alueilla:
1) Yksityisyyden suoja ja datan hallinta – emme tiedä mihin tietomme päätyvät
2) Läpinäkyvyys ja tiedonkulku, saavutettavuus – algoritmit ovat liikesalaisuus
3) Monimuotoisuus, syrjimättömät algoritmit ja palvelut, oikeudenmukaisuus – näkyvyyden
maksimointi suosii äärimmäisyyksiä ja polarisoi yhteiskuntaa
4) Ympäristön, yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointi – monista sosiaalisen median kanavista on
täysin tietoisesti rakennettu addiktiokoneita, joissa päätavoite on maksimoida palveluissa
vietetty aika ja mainostajien tuotot, ei hillitä ylikuluttamista

15. Miten valita
vastuullisemmin

16. Voisiko meistä vielä tulla dataitsenäisiä?
• Maailmantilanteen vuoksi Euroopan maat pyrkivät nyt kaikin tavoin
lisäämään omavaraisuutta, ja se koskee myös datataloutta.
• Sosiaalisen median osalta se tarkoittaa, että emme voi olla riippuvaisia
Yhdysvaltojen ja Kiinan tarjoamista tiedustelu somepalveluista.
• Kaikki jakamamme on joka tapauksessa jo annettu ruoaksi tekoälylle.
Tällä hetkellä on vaarana, että teemme tekoälysovellusten kohdalla
saman virheen kuin aiemmin somessa: Euroopalla on hädin tuskin
mitään omaa. Piuhat on irrotettava viimeistään kun tekoäly saavuttaa
ns. sekoamispisteen.

17. Tiedeyhteisöllä on edelläkävijän vastuu
Internetin kehittivät puolustusteollisuus ja tiedeyhteisö. Kumpikaan näistä ei voi
ohjata toimintaansa pelkästään suuren yleisön mielipiteen varassa, vaan niiden
tulee kyetä itsenäisesti näyttämään suuntaa kohti uutta.
Edelläkävijyyteen liittyy datan hallinnan palauttaminen yhteisöjen omiin käsiin
ja asiantuntijuuden suuntaaminen kanaviin, jotka parhaiten täyttävät
vastuullisuuden vaatimukset. Hyvä alku ovat esimerkiksi korkeakoulu- ja
tieteenalakohtaiset Mastodon-instanssit.
Muutos vie aikaa, mutta siinä ei ole kyse sen kummallisemmasta asiasta kuin
edellisenkään kanavasukupolven kohdalla. Myös meille varhaisille blogien,
Facebookin jaTwitterin käyttäjille lähinnä naureskeltiin, eikä somella nähty
vuosiin olevan mitään tekemistä tutkijoiden ”oikean” työn kanssa. Uusien
palvelujen vakiintuminen käyttöön vienee aikaa 10-15 vuotta.
- Miian teesi nro 2

18. Vastuullisuuden ja näkyvyyden
kompromissit käytännössä

19. Keskusjohtoinen malli
Läpinäkymättömyys
Bisneksen pelisäännöt
Hajautettu malli
Läpinäkyvyys
Yhteisön pelisäännöt – vrt. tiede
Näkyvyys

20. Esimerkkipaletti tutkijalle
• Omat tai tutkimusryhmän verkkosivut, joista rakentuu osaamisen
kotipesä
• Löydettävyyteen ajantasainen profiili LinkedInissä
• Tutkimuksen popularisointiin oma tai tutkimusryhmän blogi/videoblogi
• Spontaaniin keskusteluun, oppimiseen ja ajankohtaisten sisältöjen
seuraamiseen ja jakamiseen Mastodon
• Ajaton nyrkkisääntö: mieluummin yksi kanava hyvin kuin kymmenen
huonosti!

21. Aidossa verkkoyhteisössä huomio on muissa ihmisissä ja -
suhteissa, kaupallisessa somessa eniten meissä itsessämme
– koska se on raaka-ainetta, jota mainostajat haluavat
”Voi olla, että sosiaalisen median nimeksi sopisi paremmin personal media,
henkilökohtainen media. – Näin ymmärtäisimme paljon paremmin, miksi some
harvoin saa meissä aikaan samoja asioita kuin muiden ihmisten seura ja tosielämän
sosiaalisuus. Sovellukset eivät ole oikeasti sosiaalisia vaan ne tarjoavat alustan
jollekin sosiaalisuutta muistuttavalle ja ennen kaikkea lavan performoinnille.”
Aino-MariTuuri: Aikakone. Ihmissuhteet digimaailmassa. S&S, Helsinki 2022.
Kts. myös Kosonen M. 2008. Knowledge sharing in virtual communities. Acta
Universitatis Lappeenrantaensis, 335.

22. Vinkkini kootusti
1. Rajaa yleisön ja omien
preferenssiesi mukaan.
2. Suosi hajautettua aina kun
mahdollista.
3. Uskalla myös luopua vanhasta ja
rohkaise muitakin samaan.
4. Somesinkoilun sijaan, tee paluu
tiiviimpiin aiheyhteisöihin eli
virtuaaliselle leirinuotiolle.
Kävin vuodet 2014-22 Twitter-
korkeakoulua: missään muualla en ole
oppinut yhtä tehokkaasti kiteyttämään
sanottavaani. Mutta kuten
korkeakouluissa aina, joskus kannattaa
myös valmistua ja lähteä pois.

23. Lähteitä tutkijasomesta
• Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Petro Poutanen ja Salla-
Maaria Laaksonen. Gaudeamus, 2019.
• Kuinka olla avoin.Työelämän uudet viestintätaidot.Tuija Aalto. Finn Lectura, 2012.
• Sosiaalisen median käsikirja. Harto Pönkä. Docendo, 2014.
• Twitter viestintänä. Ilmiöt ja verkostot. Pekka Isotalus, Jari Jussila ja Janne Matikainen.
Vastapaino, 2018.
• http://sometek.fi/tutkija-sosiaalisessa-mediassa/, Tutkija sosiaalisessa mediassa, Ilkka
Olander, 26.8.2014
• ResearchGate vai julkaisuarkisto – vai molemmat? IreneYlönen, avointiede.fi, 8.4.2016

24. Kiitos ajastasi! Kommentoithan, jos ja
kun löydät korjattavaa.
P.S. Koulutan tohtoriverkostolaisia ja Xamkin kollegoita
muun muassa verkkosivujen rakentamiseen,
hakukonenäkyvyyteen, somepaletin kokoamiseen ja
Mastodonin käytön aloittamiseen. Nappaa nettihihasta
ja kysy lisää: info@tohtoriverkosto.fi