Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Yhteisöt ovat tiedon kasvualustaa

TEKSTI:  MWÄ KOSONEN

Huomattava osa
arvokkaimmasta
tiedosta on ns.  hil-
jaista tietoa...
- Rutiinit:  luo turvalliset puitteet ja
jatkuvuuden edellytykset
Yhteisöllisyyden elementit myös
ruokldvat toinen toisiaa...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Yhteisot ja tieto

1,127 views

Published on

Yhteisöt ovat tiedon kasvualustaa. Artikkeli julkaistu Tietoasiantuntijat -lehden numerossa 2-3/2015.

Published in: Leadership & Management
  • Be the first to comment

Yhteisot ja tieto

  1. 1. Yhteisöt ovat tiedon kasvualustaa TEKSTI: MWÄ KOSONEN Huomattava osa arvokkaimmasta tiedosta on ns. hil- jaista tietoa, joka on sitoutunut ihmisiin ja heidän toimin- taansa. Sitä ei voi monistaa, kopioida tai tallentaa järjes- telmiin. Kuinka hil- jainen, kokemuksel- Iinen tieto saadaan verkostoissa parem- min esiin? K uten sosiaalista oppimista ja yh- teisöjä tutkinut Etienne Wen- ger on osuvasti todennut, tiedon ja- kaminen on yhteisöön kuulumisen luonnollinen sivutuote, Saadaksem- me tiedon liikkeelle tarvitsemme siis jaetun kokemuksen yhteisöllisyydes- tä. Suhde on kaksisuuntainen: yhtei- sö on lopulta se konteksti, joka mää- rittää, onko tiedolla todellista arvoa. Yhteisöllisyyden murros: jotain uutta, jotain vanhaa Samaan aikaan kun tiedon ja tieto- pääoman merkitys arvonluonnissa on kasvanut, käsitykset työelämän yhteisöllisyydestä ovat muuttuneet. Työyhteisöt olivat kauan melko py- syviä yhden työnantajan porukoita, joissa ihmiset tekivät päivittäin yh- dessä töitä vuodesta toiseen (Heikki- lä, 2015), Yhteisöllisyyden kokemus ja tuttuus vahvistuivat. Työ on yhä enemmän projekti- maista, nopeasti muuntuvaa ja ver- kottunutta. Toimintaympäristö muut- tuu jatkuvasti. Yhä useampi ei enää tee työtä työpaikassa, vaan luo paik- koja omalle työlleen - esimerkiksi free- lancerina tai itsenäisenä yrittäjänä. Oman lusikkansa keitokseen tuovat 6 TIETIIASIINTIJNTIJA 2-3/ 2015 taloudellinen epävarmuus ja organi- saatioiden isot rakenteelliset uudis- tukset. Työterveyslaitoksen Rajoja rikko- va työ -hankkeen tutkijat puhuvat- kin huokaisesta rihmastoyhteisöllisyy- desta, jossa yhdellä ihmisellä on usei- ta "yhteisöjen kudelmia" ja sidosten vahvuus eri yhteisöissä vaihtelee ajan ja tilanteen mukaan. Mielenkiintois- ta on tutkijoiden mukaan se, että yh- teisöllisyyden rakennusainekset eivät itsessään ole muuttuneet tai kadon- neet mihinkään. Yhteisön ytimes- sä ovat aina jaetut intressit, toimi- vat vuorovaikutussuhteet ja näiden myötä syntyvä yhteenkuuluvuuden kokemus, 'me-henki' (Janhonen et al. , 2015; Kosonen, 2008). Sosiaalisen median myötä on syn- tynyt erityinen yhteisömanagereiden (engl. community manager) ammat- tiryhmä, jonka tehtävänä on osallis- taa ihmisiä, tuottaa sisältöä ja johtaa yhteisöä. On kuitenkin muistettava, ettei yhteisöjä voi pakottaa synty- mään. Yhteisömanagereiden työ onkin tosiasiassa yhtei- söille otollisten olosuhteiden luomista. Yhteisöllisyys on yhä enemmän itseohjautuvaa ja kum- puaa jäsenten omasta aktiivisuudesta - ei ulkoisista olo- suhteista. Jokaisella yhteisöllä on verkosto, mutta jokainen verkosto ei ole automaaüisesti yhteisö Verkostojenja yhteisöjen olennainen ero on sitoutumisen asteessa ja sidosten vahvuudessa. Arkikielessä esimerkiksi monet sosiaalisen median "yhteisöt" ovat tosiasiassa sisäl- lön jakelukanavia tai löyhiä verkostoja, jotka auttavat pai- kantamaan osaajia ja tavoittamaan oman alan asiantun- tijat aiempaa vaivattomammin. Mutta vain osa niistä ke- hittyy tiiviimmiksi yhteisöiksi (mm. Pönkä, 2014). Kuin- ka tämä tapahtuu? Kaikkien yhteisöjen ytimessä on jaettu intressi tai kiin- nostuksen kohde. Yhteisöllisyyden kokemusta rakentavat Muiden jäsenten tunnistaminen: mahdollista erottu- vuus ja yhteisön rajat - Sosiaalinen vuorovaikutus eli kokemusten ja tiedon ak- tiivinen jakaminen: laita oma persoona ja kokemusmaa- ilma rohkeasti peliin - Luottamus: osoita luottamusta ja toimi itse luottamuk- sen arvoisesti
  2. 2. - Rutiinit: luo turvalliset puitteet ja jatkuvuuden edellytykset Yhteisöllisyyden elementit myös ruokldvat toinen toisiaan. Avoimuus ja henkilökohtaisten kokemusten jakaminen herättää muissa luotta- musta. Luomme pala palalta käsi- tystä yhteisön jäsenten osaamises- taja persoonasta. Tuttuus taas mah- dollistaa rutiinit, joiden varaan yh- teisön arki rakentuu. Verkkoyhteisö- jen aktiivisimmat jäsenet omistautu- vat päivittäin tuntikausiksi yhteisön sisällöille ja keskusteluille. Vertaisten muodostamaan ryhmään sitoudu- taan jopa lujemmin kuin omaan lä- hiyhteisöön. Luottamusta rakennetaan pienil- lä huomionosoituksilla ja vihjeil- lä, esimerkiksi osoittamalla, että olet reagoinut saamaasi viestiin ja arvostat toista osapuolta. Keskity, kuuntele, tarkista tekemäsi oletuk- set muiden tarkoitusperistä ja väl- tä hätiköityjä johtopäätöksiä. (Kosonen, 2014 - lähde: http: // www. slideshare. net/ miiak/ kuin- ka-edist-yhteisllisyyden-kokemusta) Taitava yhteisöllisyyden vaalija yhdistää sujuvasti eri kanavia Hyvin harva yhteisö on enää tänä päivänä puhtaasti online tai offli- ne. Taitavimmat viestijät käyttävät luontevasti eri kanavia senhetkisen tilanteen ja tarkoituksen mukaan. Henkilökohtainen tapaaminen on usein ylivertainen tapa saada halut- tu vaikutus aikaan, kun taas sosiaa- linen media mahdollistaa kytkeyty- misen tuhansien ihmisten tietoon ja osaamiseen. Kysymys ei siis ole joko-tai, vaan sekä-että. Työyhteisöjen tiedonkulun on- gelmia eivät aiheuta sähköposti, Yammer tai videoneuvottelut, vaan tapamme käyttää niitä. Hyvä esi- merkki tästä on ns. tunneköyhyy- den noidankehä. Olemme tottu- neet ajattelemaan, että herkistä ja vaikeista asioista tulee aina keskus- tella kasvotusten. Kun tätä periaa- tetta noudatetaan riittävän tunnol- lisesti, sähköinen viestintä typistyy ajan myötä varovaiseksi tiedottami- seksi. Sovitaan aikatauluja, lähetel- lään dokumentteja, jaetaan uutiskir- jeitä. Lopuksi kauhistellaan aikaan- saannosta eli sitä, että virtuaalinen kanssakäyminen on niin "tunnekyl- mää ja asiakeskeistä". Verkkoyhteisöjä on ollut ole- massa jo vuosikymmeniä ja ne ra- kentuvat jaetun intressin ympäril- le, tarkalleen kuten perinteisetkin yhteisöt. Niissä myös jaetaan hen- kilökohtaisia kokemuksia ja tue- taan muita samassa tilanteessa ole- via. Esillä on inhimillisten tunteiden koko kirjo. Liian työkeskeinen viestintä nakertaa ihmisten yhteenkuulu- vuuden tunnetta. Yhteisöllisyyttä taas ruokkii välitön sosiaalinen kans- saküyminen, Spontaani keskustelu, rentous ja huumori - kanavasta riip- pumatta. Jos rakentava yhteisöllisyys puut- tuu, teknologia useimmiten vain pahentaa ongelmia. Hyvä yhteisö toimii, oltiinpa verkossa tai sen ul- kopuolella. Anna yhteisöllisyydelle aikaa ja tilaa Verkostoyhteistyössä pyritään löy- tämään molempia osapuolia hyö- dyttäviä kumppanuuksia, mutta käytännön tasolla yhteistyö ei vält- tämättä suju ja suurin osa arvok- kaasta tiedosta jää poteroihinsa. Syynä voi olla kilpailutilanne, poh- o Erottuvuus o Yhteinen symboiljårjestelmå o Jiisenwden vaihe o Jaetut intressit EI-'išilläl- : iilmlii ' PYSYVYVS o Selkeys o Tolmlntavarmuus I Muutokset pienin askelin jimmiltaan erilaiset intressit tai luottamuksen puuttuminen, mutta usein ongelma on näi- täkin yksinkertaisempi: osapuolilla ei ole tar- peeksi yhteistä aikaa. Uuden tiedon luomisen ja jakamisen tavallisimmat ongelmat ovat tii- vistettävissä jaetun kontekstin puuttumiseen. Kohtaaminen kaksi kertaa vuodessa työpajas- sa riittää vain harvoin luomaan rakentavaa yh- teisöllisyyttä. Toimivaan yhteisöön ei ole oikotietä tai pa- tenttiratkaisua. Jos verkostosuhteissa panos- tetaan laadun sijasta määrään, ihmisten aika, huomio ja energia hajoavat moneen eri koh- teeseen. Toisinaan vähemmän on enemmän. Kognitiiviset rajoitteet tulevat nopeasti vas- taan, sillä yhdellä ihmisellä voi olla vain muu- tama aktiivinen rooli eri yhteisöissä. Valitse siis huolella yhteisöt, joihin panostat ja kanavat, joissa osaamisesi pääsee parhai- ten esiin. Karsi rönsyt. Omista riittävästi ai- kaa yhteisölle ja ihmisten kohtaamiselle* Kirjoittaja on tietojohtamiseen, tietotyön kehittämi- seen, yhteisöihin ja sosiaaliseen mediaan erikoistunut kouluttajaja tutkijajota inspiroivat enemmän ihmiset kuin datamassaL Miia on myös uusista haasteista kiin- nostunut uranvaihtajaja keikkatyöläinen. http: //tohto- riIIetoita. wordpress. com LISÄTIETOA JA KIRJALLISUUTTA - Janhonen, Minna, Toivanen, Minna, Eskelinen, Kaisa, Heikkilä, Heli & Järvensivu, Anu (2015). Rajoja rikkova työ. Kohti sujuvia toimintakäytäntöjä verkostoituvassaja lohkoutuvassa työssä. Työterveyslaitos. - Pönkä, Harto (2014). Sosiaalisen median käsikirja. Docendo. - Kosonen, Miia (2008). Knowledge sharing in virtual communities. Acta Universitatis Lappeenrantaensis, 335. Suomalaisten yhtei- sömanagereiden verkosto: httpz/ /cmadfi o Keskustelu, tarinallisuus a Reagolnthpaiaute - Jaetut käytännöt 'iIi-IJIIVIHNINIL* llitlir-IIIIIL' Juttu ymmärrys - läpinäkwvvs - Rellu peli c Yhteiset tapahtumat Kuvio: yhteisöllisyyden osatekijät. TIETIIISIMITIJIITIJI 2-3/ 2015 7

×