Projektipäällikkö Tero Piippo MAL-verkostosta kertoo, miten TEAS-rahoitteisessa JULMA-hankkeessa tehtiin menestyksekästä sidosryhmäyhteistyötä. Esitys pidetty Vauhtia vaikuttamiseen – vinkkejä hedelmälliseen sidosryhmäyhteistyöhön –koulutustilaisuudessa 7. huhtikuuta 2016.

1. Näin teimme yhteistyötä JULMA-
hankkeessa (maankäy6ö, asuminen ja
kestävä julkinen talous)
Tero Piippo
MAL-verkoston koordinaaCo
7.4.2016
Balderin sali Helsinki

2. JULMA –tutkimushanke (11/2014 – 1/2016)
Maankäy'ö, asuminen ja kestävä julkinen talous (JULMA) -projek> oli val>oneuvoston rahoi'ama
kuudesta erillisestä osatutkimuksesta sekä näiden välisestä vuoropuhelusta koostunut tutkimushanke. Osa
val>oneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa, kärkiteema ”Kestävä julkinen
talous”.
Keskeinen tutkimuskysymys:
• Miten maankäytön suunni6elun ja asumisen ratkaisut vaiku6avat julkiseen talouteen, ja miten
julkisen talouden, muun muassa palvelutuotannon, ratkaisut vaiku6avat maankäy6öön ja asumiseen?
Tutkimusmenetelmät:
• Olemassa olevan tutkimusCedon kokoaminen, analyysi ja jäsentely, asiantunCjahaasta6elut, MAL-
verkoston työpajat, Clastollinen analyysi.
Tekijät:
• Aalto-yliopisto, Maankäy6öCeteiden laitos, YTK-tutkimusryhmä
• Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu
• Valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehi6ämisverkosto (MAL-verkosto)
• Yhteistyökumppani: Uudenmaan lii6o

3. MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT
Kansallinen kaupunkipoli.ikka
• YM, LVM, VM, TEM
• ARA, Liikennevirasto
• Kuntalii6o, ELY,
• Aalto-yliopisto
• Sitra, Tekes, SYKE ja muita t&k-tahoja

4. Yhteiskunnalliset ongelmat, joihin hae]in
ratkaisuja
• Hallintomme on siiloutunut ja sektoroitunut niin, e6ä eri sektorit toimivat (osin)
toisistaan Cetämä6ä ja ilman kunnollista koordinaaCota. Myös aikaperspekCivit ovat
erilaiset.
Vaikutuksia:
• Kustannukset kasvavat
• Kustannuksia (ulkoisvaikutuksia) siirrellään sektorilta toiselle tai tulevaisuuteen
• Toimima6omat ratkaisut
• Päällekkäisyydet
• Kansalaisten näkökulmasta huonot ja elämän laatua heikentävät ratkaisut
• Hallinnon legiCmitee] eli hyväksy6ävyys kärsii.

5. Hankkeen tavoi6eita
1.Lisätä ymmärrystä maankäytön suunni6elun, asumisen ja julkisen talouden kytkennöistä
- Palveluverkon suunni6elun ja maankäytön suunni6elun yhteydet, täydennysrakentamisen taloudelliset
vaikutukset
2. Jäsentää olemassa olevia maankäytön suunni6elun ja asuntopoliCikan ohjauskeinoja ja välineitä sekä tuo6aa näkemyksiä
niiden kehi6ämisestä
- mm. MALPE-sopimusmene6elyn kehi6äminen, kaavoituksen ja täydennysrakentamisprosessien kehi6äminen
3. Lisätä hallinnon toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaa.ota sekä selkey6ää eri tason toimijoiden työjakoa
- Työpajat ja tulosten & toimintaohjeiden yhteiskehi6ely alan keskeisten toimijoiden kanssa .
4. Lisätä Cetoa toimivista good prac.ce -käytännöistä kaupunkiseutujen kesken
- mm. kaupunkiseutujen strateginen yhteistyö, täydennysrakentamisprosessit, segregaaCon estäminen,
5. Tuo6aa uu:a .lastollista tutkimusCetoa
- Valtakunnallinen vertailu kaupunkiseutujen segregaaCosta
6. Tuo6aa kehi:ämisehdotuksia ja työkaluja valConeuvoston ja ministeriöiden sekä muiden julkisten toimijoiden käy6öön.
- mm. palvelujen ja yhdyskuntarakenteen rajapintojen tunnistaminen, täydennysrakentamisen kehi6äminen,
MALPE-sopimusmene6elyn kehi6äminen, kaupan ja asuntotuotannon kilpailun edistäminen kaavoituksella
ja maapoliCikalla

6. Hankkeen vaiku6avuus
MAL-verkoston kehi6ämistyöpajat ja yhteistyö Uudenmaan liiton kanssa toimivat
samanaikaisesC sekä tutkimustulosten disseminaaCon välineinä e6ä niiden
käytäntölähtöisen edelleenkehi6ämisen välineinä.
Kaupunkiseuduilla tutkimus edisC ymmärrystä kunta-seutu-valCo-suhteiden
kytkennöistä ja jänni6eistä pyri6äessä edistämään MAL(PE)-koordinaaCota ja
yhdyskuntarakenteen toimivuu6a seututasolla.
Tutkimustulokset ovat hyödynne6ävissä maankäytön ja asuntopolii]sen sekä
julkistaloudellisen ohjauksen kehi6ämisessä, erityisesC niiden keskinäistä
koordinaaCota paranne6aessa.
Tutkimus tukee myös tähän lii6yvää ajankohtaista lainsäädäntötyötä.

7. Osatutkimukset
• Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen ja kaupunkiseutujen kehi:äminen. Vesa Kanninen
• MAL-aiesopimusmene:ely ja sen kehi:äminen. Miten lisätä MAL -aiesopimusten
tuloksellisuu:a ja sitovuu:a sopimusosapuolten kesken sekä turvata MAL
-aiesopimusten ja muun sopimusperusteisen kaupunkipoli.ikan kytkentä MRL:n
mukaiseen maankäytön suunni:eluun. Raine Mäntysalo, KaC-Jasmin Kosonen
• Päätöksenteon sudenkuopat. Julkisen talouden tuloksellisuus ja
yhdyskuntarakenteen kestävyys. Jarmo Vakkuri, Ilari Karppi, Iina Sankala
• Elinkeinoelämän kilpailunäkökulman huomioiminen kunnan maankäy:öpoli.ikassa.
Raine Mäntysalo & Hanna Ma]la
• Täydennysrakentaminen kaupunkisuunni:elun haasteena. Sari PuusCnen
• Alueellinen segregaa.o ja väestörakenteen muutokset. Jukka Hirvonen ja Sari
PuusCnen

8. Julkaisu
PuusCnen, Sari & Mäntysalo, Raine & Karppi, Ilari (toim.) (2016):
Strateginen ehey:äminen kaupunkiseuduilla. Näkökulmia kestävän
maankäytön ja julkisen talouden kysymyksiin. ValConeuvoston selvitys- ja
tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2016. ISSN PDF 2342-6799, ISBN
978-952-287-209-8.
Löytyy esimerkiksi MAL-verkoston verkkosivuilta
h6p://www.mal-verkosto.fi/hankkeet/

9. JULMAn keskeiset käsi6eet
• Tarkastelukohteena ”julkistaloudellisen” ja ”maan-
käytöllisen” kestävyyden rajapinta
• Kestävyyden parametreina
Ø Fiksu kasvu
Ø Resurssivastuullisuus
Ø Strateginen adapCivisuus

11. Yhteiskehi6elyn tulos = >
Kaupunkiseudun strategisen ehey6ämisen kolmiomalli
11

12. 12
RESURSSI-
VASTUULLINEN
TOIMINTA
Johtamisen epätarkoituksenmukaisuus
RAKENNE
Siiloutuminen ja osaoptimointi
AIKAJÄNTEET
Ajallinen epäjohdonmukaisuus
-
- -
Yhdyskunta- ja
palvelurakenteita
koskeva strateginen
päätöksenteko

13. Fiksu kasvu Resurssivastuullisuus Strateginen adaptaa.o
Yhdyskuntarakenteen
ohjaaminen ja
kaupunkiseutujen
kehi:äminen
Seudullisen
yhdyskuntarakenteen
toimivuuden parantaminen ja
kasvun kohdentaminen
tehokkuuteen perustuvin
valinnoin
Alueidenkäytön suunni:elujärjestelmän
kehi:äminen paremman paikallisen
osumatarkkuuden ja resurssien
strategisen käytön mahdollistamiseksi eri
tasoilla ja Clanteissa (kaupunkiseututaso,
lievealueet, seudulliset hankkeet)
Ins.tu.onaalisen epäselvyyden
sietämisen ja hallinnan parantaminen
kaupunkiseuduilla lakisääteisten ja
epämuodollisten
suunni6eluinstrumen]en
yhteensovi6avalla käytöllä.
Elinkeinoelämän
kilpailunäkökulman
huomioiminen kunnan
maankäy:öpoli.ikassa
Elinkeinoelämän
kilpailunäkökulman huomioinC
kunnan täydennysrakentamista
tukevassa maankäy6öpoliCikassa.
Yhdyskuntarakenteen eheys ja
(seudullisten) markkinoiden
toimintaedellytysten
pitkäjänteinen edistäminen
ensisijaisina tavoi6eina.
Elinkeinoelämän kilpailun edistäminen kunnan
maankäy6öpoliCikassa kasautumishyötyjä
vahvistaen ilman e6ä kuntatalouden
kustannukset kasvavat kohtuu6omasC.
Seudullinen maankäy:öpoli.ikkojen
koordinaa.o maankäy6övarausten
ylitarjonnan väl:ämiseksi.
Elinkeinoelämän kilpailun strateginen
edistäminen kuntatalou6a ja
yhdyskuntarakenteen ehey6ä vaarantama6a
sekä (seudullisten) markkinoiden
toimintaedellytyksiä pitkäjänteisesC
edistäen.
Päätöksenteon sudenkuopat:
Julkisen talouden tuloksellisuus
ja yhdyskuntarakenteen
kestävyys
Toiminnallises. rikkaiden !heiden
paikkojen vahvistaminen
maankäy6öä ja palveluverkkoja
integroiden.
Julkishallinnon eri sektoreiden toimien
koordinoin. resurssien käytön tehostamiseksi
kunnan ja kaupunkiseudun tasolla.
Yhdyskuntakehi:ämisen johtaminen
paikkojen elinvoimaisuuden sekä kestävän,
resurssivastuullisen yhdyskuntarakenteen
tukijana sekä kunta- e6ä seututasolla.
MAL-aiesopimusmene:ely ja
sen kehi:äminen
TOD- ja vyöhykeaja:elu
kaupunkiseudun kasvun
ohjaamisessa ja kasvun
edellytysten mahdollistamisessa.
Seudullisen yhdyskuntarakenteen toimivuu6a
heikentävän liian pieniin osiin keski6yvän
osaopCmoinnin väl6äminen seutunäkökulmaa
vahvistavalla koordinoinnilla
Seutukohtaisten erityispiirteiden ja
vahvuuksien tunnistaminen
Vaihdon vyöhykkeet M-, A- ja L (+P- ja E-) –
näkökulmien koordinoimiseksi.
Seutukohtaiset strategiset valinnat MAL-
aiesopimuksissa ja hankkeiden kytkeminen
niihin. ’Rullaava’ sopimusmene:ely
strategisena käytäntönä
MAL-(aie)sopimusmene6elyn
johdonmukainen kytkeminen muihin
lakisääteisiin ja epämuodollisiin
ohjausinstrumen6eihin (insCtuConaalisen
epäselvyyden hallinta).
Täydennysrakentaminen
kaupunkisuunni:elun
haasteena
Täydennysrakentaminen
yhdyskuntarakenteen
ehey6ämisen keinona.
Täydennysrakentamisen
sijoi6aminen erityisesC TOD-
aja6elun mukaisesC.
Eri ohjauskeinojen koordinaa.o
täydennysrakentamisen edellytysten
parantamiseksi.
Täydennysrakentamisen taloudellisten
vaikutusten tunnistaminen. KunCen
osaopCmoinnin väl6äminen kohtuuhintaisten
vuokra-asuntojen tuotannossa.
Uudet konsep.t ja normiuudistukset, joilla
edistetään viranomaisyhteistyötä ja eri
osapuolten win/win-asetelmia
täydennysrakentamishankkeiden
houku6elevuuden ja toteute6avuuden
parantamiseksi.
Alueellinen segregaa.o ja
väestörakenteen muutokset
Sosiaalises. kestävä
täydennysrakentaminen:
segregaaCota ehkäisevät
maankäy6ö- ja asuntopolii]set
toimet täydennysrakentamisessa.
Seudullista segregaaCota voimistavan kun.en
osaop.moinnin (kilpailu hyvistä
veronmaksajista) väl:äminen.
Kun.en yhteistyö seudun
segregaaCokehityksen ehkäisemisessä
tunnistaen kaupunkiseudun sosiaalisen
koheesion kilpailu- ja vetovoimatekijänä.

14. 10.4.16 14

17. Yhteenvetoa yhteiskehi6ämisen organisoinnista,
sidosryhmäyhteistyöstä ja tuloksista
Yhteiskehi6ely ja työpajatyöskentely olivat elimellinen osa tutkimuksen työstöä. Hankkeessa kehite6y säätökolmio ja ehey6ävän kehi6ämisen malli
kaupunkiseuduilla nojasi pitkälC sidosryhmä-yhteistyöhön ja työpajatyöskentelyn tuloksiin. Se ei olisi ollut mahdollinen ilman yhteiskehi6elyä, niin
sisäistä kuin ulkoistakin.
- Yhteiskehi6ely toimi sekä projekCCimin sisäisesC e6ä suhteessa sidosryhmiin ja nk. informan6eihin
- Sisäinen yhteiskehi6ely varmiste]in noin joka kuukausi tapahtuvilla Cimitapaamisilla sekä erikseen kaksi-päiväisellä Fiskarsin workshopilla
kesäkuussa, myös sähköposCkeskustelu oli vilkasta
- Hankkeella oli YM-vetoinen ohjaus, johon saivat osallistua Cimin jäsenet laajasC ja YM:n edustajia eri osastoilta
- Hankkeen etenemistä seloste]in säännöllisesC myös MAL-verkoston ohjausryhmässä, jossa ohryn jäsenet saivat o6aa kantaa hankkeeseen (MAL-
verkoston ohryn monipuolinen koostumus)
- Hankkeen osioita oli esi6elyssä jo hankeaikana useammassa tapahtumassa mm. T&K- päivillä mm. Kaupunkitutkimuksen päivät Tampereella
toukokuussa 2015.
- Hankkeen pui6eissa ja erityisellä yhteiskehi6elyn o6eella järjeste]in lisäksi asiantunCjoiden, kuntapää6äjien ja tutkimusryhmäläisten
teemasessiota, osa-hankekohtaisia työpajoja kolme kappale6a, yksi maaliskuussa ja kaksi toukokuussa.
- Hankkeen pui6eissa osallistu]in myös valConhallinnon työpajoihin, esim. MAL-työpaja VM:ssä tammikuun lopussa 2015.
- Lopuksi oli Tulosseminaari joulukuussa 2015 ja Rapor] VNK:n julkaisusarjassa.
PS. Sitou:amista ei ole se e:ä sidosryhmille ilmoitetaan mistä hankkeen aineistot ovat saatavissa. Oleellista on itse
kehi:ämisprosessi, joka tehdään niin tarvelähtöiseksi ja mielenkiintoiseksi, e:ä se vetää keskeisten sidosryhmien edustajat
puoleensa jo alkuvaiheessa !

18. Kiitos !
Tero Piippo
Mal-verkoston koordinaa.o
kts. JULMA-hankkeen lisä.edot
h:p://www.mal-verkosto.fi/hankkeet
10.4.16 18