Tutkija Mikko Annala Demos Helsingistä jakaa kokemuksiaan kokeilurahaston perustamisvaihtoehtoja tutkivasta hankkeesta. Esitys pidetty Vauhtia vaikuttamiseen – vinkkejä hedelmälliseen sidosryhmäyhteistyöhön -koulutusilaituudessa 7.4.2016.

1. Kokeilurahoituksen toteutusvaihtoehdot
10/2015–3/2016
Miten Suomeen saadaan sujuvasti toimiva ja
tarkoituksenmukainen kokeilurahoitus?
Mikko Annala
tutkija, Demos Helsinki
+358 40 7786062
mikko.annala@demoshelsinki.fi

2. Ruohonjuuritasolla on kehittämispotentiaalia, joka saadaan käyttöön matalan kynnyksen
siemenrahoilla. Tällaista rahoitusta on ollut saatavilla vain hankekohtaisesti tai maantieteellisesti
rajatusti.
Pienkokeilujen rahoituksen ohella kokeilukentältä puuttuu rahoitusta, joka auttaisi skaalaamaan niiden
tulokset. Kentällä ei ole rahoittajaa, joka järjestelmällisesti rahoittaisi myös ei-kaupallisia
yhteiskunnalliseen hyötyyn tähtääviä vahvoja kokeiluja, kuten julkisten palveluiden tai ohjelmien
testausta kenttäkokein sekä näiden kokeilujen dokumentointia.
Kokeilukulttuuriin siirtyminen on merkittävä toiminnallinen muutos, johon pitää ohjata selkeillä
kannustimilla ja tukitoimilla. Rahoitusalustaan voidaan integroida tukitoimia.
Kokeilut tuottavat eniten yhteiskunnallista hyötyä, kun tieto kasaantuu ja sitä hyödynnetään
päätöksenteossa järjestelmällisesti.
Miksi kokeilurahoitusalusta?

3. Kokeilurahoitusalustan toiminta

4. Yhteiskehittäminen
Yhteiskehittämisellä – usein
tunnettu myös nimellä co-creation
– viitataan menetelmään, jossa
tuodaan yhteen joukko tavoitteen
kannalta keskeisiä toimijoita
fasilitoidusti tuottamaan ratkaisuja
ja tuloksia, jotka nämä eri toimijat
kokevat arvokkaiksi.

6. Kokeilukummit selvityksen
kehittäjäverkostona
• 40 suomalaista tahoa
• mukana mm. järjestöjä, ministeriöitä, kuntia,
yrityksiä, säätiöitä, tutkimuslaitoksia
• avoin haku kansalaisjäsenille
Aalto&yliopisto&
Evira&
Etelä0Savon&ELY&
Finanssialan&Keskuslii9o&
Forum&Virium&Helsinki&
Hämeenlinnan&kaupunki&
Jyväskylän&amk&
KAUTE0sää@ö&
Koneen&Sää@ö&
Koulutuksen&tutkimuslaitos&
Kulu9ajalii9o&
Kuopion&kaupunki&
Lahden&kaupunki&
LVM&
MesenaaF.me&
Miina&Sillanpään&sää@ö&
MMM&
Open&Knowledge&Finland&
Pirkanmaan&lii9o&
Pohjois0Pohjanmaan&lii9o&
!
Sää@öiden&ja&rahastojen&
neuvo9elukunta&
Sitra&
SOK&
SOSTE&
SRNK&
Suomen&Kuntalii9o&
Suomen&ympäristökeskus&
Tampereen&yliopisto&
Tänk&
Tekes&
Teknologiateollisuus&ry&
TEM&
THL&
Uudenkaupungin&kaupunki&
Valo&ry&
VATT&
VNK&
VM&
YM&
!
Yhteiskehi)ämiseen!työpajoissa!ja!
haasta)eluihin!on!osallistunut:!

7. Yhteiskehittämisen etuja
Lumipallomenetelmä. Monipuolinen joukko on merkittävä hyöty tietolähteiden ja tiedon
keräämisessä.
Tehokkuus. Suurikin joukko asiantuntijoita saadaan ääneen yhtä aikaa – ja keskustelut saadaan
dokumentoitua.
Ratkaisujen lean-kehittäminen. Asiantuntevat osallistujat mahdollistavat ratkaisujen
simuloimisen ja nopean kehittämisen.
Lähtökohdat toimeenpanolle. Ratkaisujen lisäksi prosessi voi synnyttää lähtökohtia rahaston
toimeenpanolle sekä rahoittaja- ja hyödyntäjäverkostolle. Kun tavoitteet määritellään yhdessä,
ratkaisun kehittäminen on vahvalla pohjalla.
Reiluus. Saadaan yhteisesti hyväksyttyjä ja reiluiksi koettuja ratkaisuja.

8. Valittuja havaintoja sidosryhmätyöstä
Budjetoi sidosryhmätyöhön enemmän aikaa kuin aluksi ajattelit.
Lopulta kumppanuus- ja sidosryhmätyö kuitenkin säästää, ei tuhlaa aikaa.
Osa palautteesta ei ole totta! Rohkaise rehellisyyteen.
Sidosryhmätyö on näköalan kasvattamista. Jos et näe prosessia, kysy muilta.