Maijaliisa Junnila: Askeleita kohti sosiaali ja terveydenhuollon valinnanvap...THL
Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen –seminaari 15.3.2016. Maijaliisa Junnila: Askeleita kohti sosiaali ja terveydenhuollon valinnanvapautta.
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
2. 16.4.2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistamisen keskeiset tavoitteet
Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen.
• Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut
koko maassa
• Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon
peruspalveluja
• Toteuttaa kustannustehokas ja
vaikuttava palvelurakenne
3. 16.4.2015
”Perustuslakivaliokunta toteaa,
että sosiaali- ja terveyspalvelujen
tehostamiselle, integraatiolle sekä
järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle
on olemassa akuutti tarve myös
sosiaalisten perusoikeuksien
toteutumisen näkökulmasta.” (PeVL 75/2014 vp)
4. 16.4.2015
Mikä olisi PeV:n mielestä
mahdollista?
• Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille
itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus
toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi
verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta
mahdollinen vaihtoehto.
• Yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan
lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna. Sen
toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi
kokonaisuutena arvioiden olla
kansanvaltaisuusperiaatteen tai
rahoitusperiaatteen vastainen.
• PeV ei pidä perustuslain näkökulmasta
lähtökohtaisesti mahdottomana siirtää sote-
järjestämisvastuuta valtiolle.
6. 16.4.2015
Väliportaan itsehallintoalue?
+ Kaikki sotepalvelut mukana, laajapohjaisuus
mahdollistaa integraation
+Henkilöstöresurssin tasapainotus
+Tarveperustaisuus
- Epäselvää, mikä on itsehallintoalue, miten
toteutuisi käytännössä, miten päätöksetekijät
valitaan
- Mitä, jos rahoitus ei riitäkään, kuka maksaa
- Kuntauudistus? Pienen kunnan näkökulma?
7. 16.4.2015
Kuntayhtymä?
+ yhtenäiset käytännöt, mallit, it
+Osaaminen
+-Ky tuttu, hyvässä ja huonossa, isot jyrää…
- Kustannusten jakautuminen
- Saatavuus pienissä kunnissa, erit. esh
- Valinnanvapaus ja kilpavarustelu, riippuu
lkm ja ohjauksen vahvuudesta
- Rahoitus tärkeä
8. 16.4.2015
Valtio?
+Valtion verotus selkeä, yhdenvertaisuus
+yksi it ja tietovarasto
+virkamiesjohtoinen, vrt kelan toiminta
- Kunnilta valta pois, motivaatio yhteistyöhön?
- Asiakkaan päätäntävallan väheneminen
valtion ohjauksen kautta, jos kaikkea
ohjataan ja jäykät rakenteet
- Yksityisen rooli?
- tulisiko Hki-keskeinen