Verkkoidentiteetti ja sen tutkimus -kurssi syyskuu 2014, päivä 1

1. 16.9.2014
Anne Holappa, TY
anmahol@utu.fi

2. Tavoitteet
 oppii tuntemaan verkkoidentiteetin tutkimiseen liitettyjä
aihepiirejä ja menetelmiä
 osaa tarkastella verkkoidentiteettiä tutkijan
näkökulmasta

3. Aikataulu
~ 3x45 min
 16.9.2014 14:15- LK268 TY
 17.9.2014 09:15- LK268 TY
 18.9.2014 10:15- LK268 TY
 Verkkotyöskentely Facebookissa: keskustelu 19.9.- 30.9.
 Harjoitustyö: tutustumisen johonkin verkkoidentiteetin
muotoon ja pienimuotoinen analyysiharjoitus. Esseesuoritus
Palautus 10.10. mennessä
 Palaute/arviot -31.10.
 Ilmoittakaa KORVAAVUUDET: DIGU1 A3c, EIHS1 S2

4. Aihepiirit
 Identiteetti – sosiaalinen identiteetti –
kulttuurinen identiteetti –
verkkoidentiteetti
 Verkkoyhteisöt, verkkokeskustelu
 Sosiaalinen media ja vastaliikkeet/-ilmiöt
 Visuaalisuus (profiilikuvat, selfiet)
 Tarkoituksellinen verkkoidentiteetti eli
brändäys
 Verkkoidentiteetin uhat

5. Identiteetti / kuka minä olen?
 Sosiaaliseksi identiteetiksi määritellään usein ne
ryhmäjäsenyydet, joita yksilöllä on: mikä meitä yhdistää muihin
ihmisiin. Paino on minuutta enemmän sosiaalisessa elämässä.
 Henkilökohtainen identiteetti se, mikä erottaa meitä muista.
 Sama ominaisuus voi joissakin tilanteissa yhdistää, toisissa taas
erottaa. Tietyn uskontokunnan jäsenyys koulussa
henkilökohtaisen identiteetin lähde, seurakunnan kesäleirillä
sosiaalisen
 Sosiaalinen identiteetti on tutkimuksellisesti helpompi kuin
henkilökohtainen minuus
 Ilmaistun identiteetin ja yksilön kokemuksen välinen suhde on
edelleen haaste identiteetin tutkijoille.

6. Sosiaalinen identiteetti
 Henri Tajfelin (Human Groups and Social Categories
1972) sosiaalisen identiteetin teoria: Ihmiset
määrittelevät itsensä ryhmäjäsenyyksiensä avulla: mitä
tietyn yksilön mielestä tarkoittaa olla tietyn sosiaalisen
ryhmän jäsen ja mitä arvoja yksilö liittää tähän
jäsenyyteen
 Identiteetin muodostus tapahtuu yleensä siten, että
yksilö määrittelee itsensä vertaamalla itseään muihin ja
etsimällä eroja ja yhteneväisyyksiä
 Itse määrityksessä välitön sosiaalinen ympäristö on
merkityksellinen
 Todellinen minä vs. haluttu/ihanneminä

7. Cultural identity is the identity or feeling of belonging to, as part of the
self-conception and self-perception to nationality, ethnicity, religion,
social class, generation, locality and any kind of social group that have its
own distinct culture, in this way that cultural identity is both
characteristic of the individual but also to the culturally identical
group that has its members sharing the same cultural identity.
M. Ennaji 2005, Multilingualism,
Cultural Identity, and Education in Morocco,
Springer Science & Business Media

8. Kielellinen käänne
 Sosiaalitieteen kielellisen käänteen (1960-70-luvuilla)
jälkeen on kyseenalaistettu koko ajatus aidosta
minuudesta, joka olisi piilossa jossain ja voitaisiin
paljastaa.
 E. Goffman ja H. Garfinkel :miten itseyttä esitetään ja
rakennetaan vuorovaikutuksessa. Sittemmin tutkimuksen
kohteena on ollut, miten nimenomaan kieli ja sen käyttö
kietoutuvat siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme
olemusta
 Esimerkiksi kielelliset kategorisoinnit mutta myös erilaiset
narratiiviset rakenteet ja pronominien käyttö ovat
kytköksissä siihen, miten toimimme ja kohtelemme
toisiamme "yksilöinä". Erilaisissa julkisissa teksteissä ja
kuvissa tarjotaan meille identiteettejä, joiden merkitykset
ovat ensi sijassa kulttuurisia.

9. Postmoderni identiteetti
 Epäjatkuvuus ja hajanaisuus
 Leikkaa – liimaa -identiteetti erilaisista osista; "Cosmo-nainen",
"Miehille jotka tietävät mitä tahtovat”
 Zygmunt Bauman: yksilö kuluttajana -ajatus
 Identiteetin rajat siirrettäviä ja joustavia, ja eri
identiteetin osat limittyvät ja lomittuvat muodostamatta
välttämättä mitään loogista kokonaisuutta
 Kritiikki:
 koskee vain pientä, hyvinvoivaa ja länsimaista,
joukkoa ihmisiä.
 suurin osa ihmisistä edelleen työskentelee
pitääkseen kiinni identiteettinsä pysyvistä osista,
kuten etnisyydestään

10. Pakollinen historiaosuus
 Visiot : The Terminator 1984
 1991 World Wide Web -standardi
 1993 Helppokäyttöinen graafinen
selain (Mosaic) -> tavalliset käyttäjät
 1994 Yahoo.com / aihehakemistot -> internetin käyttäjien
suuri kasvu alkoi
 1996 selaimiin Java-tuki: liikkuva kuva ja animaatiot
 Vuoden 1996 lopussa WWW-sivuja noin 100 miljoonaa
What space is cyberspace?
Mark Nunes 1997
When someone says ”I´m going online”, where are they
going?
Wood&Smith 2001

11. Peter Steiner
The New Yorker 5.7..1993

12. Anonymiteetti = estottomuus ja
holtittomuus?
 Näkymättömyys - Anonymisuus - Hierarkian puute
J. Suler 2004: The Online Disinhibition Effect. Cyberpsychology and
Behavior
 Yllyttääkö anonyymiteetti antisosiaaliseen käytökseen?
 kysymys ei ota huomioon yksittäisiä tilanteita
 anonyymiteetti yksin ei ole riittävä selitys antisosialiselle
käytökselle: liittyy myös sosioekonomiseen taustaan
 Seuraavat tekijät vaikuttavat siihen miten anonymiteettiä
käytetään:
○ ryhmänormit
○ valittu media
○ anonymiteetin taso joka tässä tietyssä mediassa
voidaan tuottaa
R. Chui 2014. A Multi-faceted Approach to Anonymity Online: Examining
the Relations between Anonymity and Antisocial Behaviour
https://journals.tdl.org/jvwr/index.php/jvwr/article/view/7073/6342

13. Gender swapping /bending
 “In text-based virtual reality environments on the Internet
called MUDs, it is possible to pretend to be the opposite
gender.”
 “Gender swapping is one example of ways in which network
technology can impact not just work practice but also culture
and values”
MUD Multi-User Dungeon
Multi-User Dimension
Multi-User Domain
A. S. Bruckman 1993. Gender Swapping on the Internet. Proc. INET’93

14. http://www.recantha.co.uk/blog/?p=4157

15.  MUD identiteettityöpajana
 Seksuaalisuus, kansallisuus, sijainti – kokeilut:
- - - that it allows people to experience rather
than merely observe what it feels like to be the
opposite gender or have no gender at all.
 Käytti tutkimuksessa keskustelupalstoja (USENET
newsgroup), joissa pohdittiin varsinaista ilmiötä
 Kokemukset ja selitykset ilmiön sisältäpäin, tutkija
kokijoiden ja akateemisen maailman välissä selittäjänä
 People who become friends can exchange real names
and email addresses, but many choose not to.
Conventions about when it is acceptable to talk about
“real life” vary between communities.
A. S. Bruckman 1993. Gender Swapping on the Internet. Proc. INET’93

16. Sampo, 35, on treffisivuston himokas
nainen
HS 10.8.2014
http://www.hs.fi/sunnuntai/Sampo+35+on+treffisivuston+himokas+nainen/a1407475332014?sivu=4

17. Minä vs monta minää?
How can be the self be one yet
many?  1995 -> lisääntyi internettiin liittyvien
identiteettitutkimusten määrä
 Sherry Turkle (Life on the screen Identity in the Age of
the Internet 1995): uudentyyppisessä identiteetin
muodostamisessa ei ole niinkään kyse sosiaalisesta
identiteetin rakentamisesta vaan ennemminkin
yksilöllisyydestä. On mahdollisuus rakentaa useita
vaihtoehtoisia identiteettejä ja leikitellä erilaisilla
rooleilla. Halutessaan voi kokeilla eri sukupuolta, ikää,
etnisyyttä tai ammattia
 Verkossa on mahdollisuus liikkua joustavasti minän eri
puolien välillä, on mahdollista nähdä minuus enemmän
monena kuin yhtenä
Turkle 1996: Who Am We.
http://archive.wired.com/wired/archive/4.01/turkle.html

18.  Hurja identiteettileikittely liioittelua, suurin osa ihmisistä
esiintyy netissä idealisoituna itsenään ja suurimmalla
osalla MUD-käyttäjistä vain yksi hahmo
D.J. Schiano 1999 http://dl.acm.org/citation.cfm?id=1246809
 Visuaalinen anonymiteetti = materiaalisen ruumiin
näkymättömyys
A. Joinson 2003. Understanding the Psychology of Internet behaviour.

19. Verkkoidentiteetti: kotisivut
 Digitaalisella minällä tarkoitetaan henkilön itsensä
rakentamaa tietojen kokonaisuutta, jota hän käyttää
edustamaan itseään (etenkin kotisivut)
”Näytä minulle linkkisi, niin kerron millainen henkilö olet”
 Kotisivujen rakenne ja sisältö, sivujen kirjoittamisen
pelisäännöt
 Paljastavinta kotisivuilla: päiväkirja tai kameranäkymä
kotiin
 ”Ihmiset pyrkivät kertomaan itsestään rehellisesti
kotisivuillaan, kun taas he säännönmukaisesti
vääristelevät tai liioittelevat mielikuviaan kyberavaruuden
roolipeleissä ja keskusteluryhmissä”
(R. Heinonen: Digitaalinen minä. 2001)

20. Verkkoidentiteetti: sähköpostiosoite
 Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröity uteliaisuuttaan moniin
palveluihin, kertyy helposti useita verkkoidentiteettejä.
 Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai
käyttäjätunnus palveluissa, joita käytät.
T. Aalto & M. Uusisaari 2009. Nettielämää: sosiaalisen median maailmat

21. Verkkoidentiteetti: blogit
 Blogit tarjoavat tilan pitkään, henkilökohtaiseen ja
pitkällistä ajattelua vaativaan itseilmaisuun
 Tutkimus teini-ikäisten blogeista: blogit ovat
reaalimaailman jatke eikä paikka, jossa
teeskenneltäisiin jotain muuta mitä ollaan.
D.A. Huffaker & S. L. Calvert 2006. Gender, Identity, and
Language Use in Teenage Blogs Journal of Computer-Mediated
Communication http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-
6101.2005.tb00238.x/full

22. Maakoodit identiteettimerkitsijöinä
 tp Itä-Timor: virtuaalinen kotimaa ja aktivismin väline
(itsenäiseksi 2002)
 .in Intia, mutta hyljeksitty ja enemmän suositaan .com –
päätettä (alun perin commercial)
 .my Malesia, sama kuin Intiassa: kansainvälinen
lyhenne nähdään parempana
 .se Ruotsissa sääntelynalainen, tuli rekisteröityä
saadakseen .se –päätteen: julkinen sektori (.com ja
.nu)
 Suomessa: Viestintävirasto myöntää fi-verkkotunnuksen
(https://domain.fi/info/index/tietoa.html)
 .md Moldova – markkinat englanninkielisissä maissa
(medical doctor)
Addressing the World. National Identity and Internet Country Code
Domains. (ed. Erica Schlesinger Wass) 2003

23. Samalla:
Digital domain is not spatial at all. Networks do not
reproduce space, they eliminate it.
C. Chester 1997. The ontology od digital domains Teoksessa Virtual
politics.

24. Verkkokeskustelu
 CMC Computer-Mediated Communication
 any human communication that occurs through the use of two or
more electronic devices. The term has traditionally referred to
communications that occur via computer-mediated formats (e.g.,
instant messaging, email, chat rooms). It has also been applied to
other forms of text-based interaction such as text messaging
D. McQuail 2005. Mcquail's Mass Communication Theory
C. Thurlow et al. 2004. Computer mediated communication
• Mitä se tekee ihmissuhteille?
a) Tällainen persoonaton tila haittaa ihmissuhteita
b) CMC on yhtä validi ihmissuhteiden luomisen paikka kuin
kasvokkain-tilanne
c) CMC mahdollistaa ihmissuhteiden luomisen niille, jotka eivät
onnistu siinä tavanomaisissa konteksteissa
A. Wood & M. Smith 2001: Online Communication

25. Internetin keskustelupalstojen
tutkimus
 Keskustelupalstat tiloina
 Joissa voi vaikuttaa
(Heinonen et al. 2000. Verkkotorilla)
 Joissa käydään kielellistä kamppailua
(R. Arpo 2005 Internetin keskustelukulttuurit)
 Joissa toimitaan asiantuntijoina
(R. Haataja& J.Perttula 2004. Asiantuntijuuden tuottaminen nuorten
keskustelualueella. Psykologia)
 Joissa fanitetaan
(K. Nikunen 2005. Faniuden aika)
 Joissa solmitaan ihmissuhteita
(U. Paunonen 2004 <seireeni> *huokaus* Missä Mr.Cool? Teoksessa:
Digirakkaus)
 Joissa rakennetaan sukupuolta
(M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus)

26. Kuviteltu yhteisö
 Kuvitellun yhteisön määrittely andersonilaisessa mielessä:
yhteisö, jonka koossa pitävä sidos perustuu muuhun kuin
kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kuvitelluissa
yhteisöissä ihmisiä nivoo yhteen jokin idea, esimerkiksi ajatus
yhteisestä kansakunnasta.
 Median yhteisöllisyyttä rakentava rooli andersonilaisesta
näkökulmasta: median esitykset, tapahtuma ja rituaalit
rakentavat yhteisöllisyyttä – ajattelutapojen, kokemusten ja
tunteiden jakamista – vaikka yhteisön jäsenet eivät olisi läsnä
samassa tilassa.

B. Anderson 1983. Imagined communities.
” Shared understanding”
Wood&Smith 2001

27. Verkkoyhteisö
 Mitä tarkoittaa olla jäsen verkkoyhteisössä?
 Perustuu yhteiseen mielenkiinnon kohteeseen eikä
maantieteeseen
 Jaetaan joitain samoja uskomuksia
 Sosiaalisesti tuotettu paikka
S. Jones 1995. Understanding community in the information age.
Teoksessa: Cybersociety Computer-mediated Communication and
Community
-> sosiaalinen identiteetti
(Tajfelin sosiaalisen identiteetin teoria: Ihmiset
määrittelevät itsensä ryhmäjäsenyyksiensä avulla: mitä
tietyn yksilön mielestä tarkoittaa olla tietyn sosiaalisen
ryhmän jäsen ja mitä arvoja yksilö liittää tähän
jäsenyyteen)

28. ”I fell in love with the Blake´s 7 in 1987. It wasn´t until I got online
in 1991, however, that I found out there were other people who
knew the show. I couldn´t believe it when I saw someone using
the name of one of the characters as his ´nom du net´, and I was
even more amazed to discover from the mailing list SFLovers
Digest that people were talking about the series. I honestly
thought I was one of very few people who´d seen it and become
obsessed by the sparks flying between the title charcter and his
sullen shipmate, Avon.”
S. Clerc 1996 (in wired_women)

29. Virtuaalinen yhteisö
Virtuaalinen etninen ryhmä (jäsenet ympäri
maailmaa, mutta sama etninen tausta)
○ Ennen: News groups
○ Nykyään mm. suljettu FB-ryhmä

30. Verkko sukupuolitettuna tilana
- The Systers Mailing List 1987-
- Miehet enemmistönä vanhemmuutta tai jopa naisia
koskevissa keskusteluissa (mm. soc.women)
- ”To join, you have to swear you are a woman. If it
turns out otherwise, you are removed”
- Vertaistuki, mm. vauvan imetys konferenssissa
L. Jean Camp 1996 ”We are geeks, and
we are not guys” / wired_women
http://anitaborg.org/get-involved/systers/

31. Sosiaalisen läsnäolon teoria
 Social presence theory
 Teorian mukaan sosiaalinen läsnäolo vaihtelee eri
viestintävälineissä: mitä vähemmän viestintäväline
kykenee lähettämään sosiaalisia vihjeitä viestintään
osallistuvista henkilöistä, sitä pienempi on sosiaalisen
läsnäolon tunne.
 Ensimmäisiä tietokonevälitteisiin vuorovaikutukseen liitettyjä
teorioita
 Alunperin kehitetty vertailemaan puhelimen ja
videoneuvottelun viestinnällisiä eroja
(Short, Williams, & Christie 1976. The social psychology of
telecommunication)
 Läsnäolo suurimmillaan siis kasvokkaisviestinnässä
sähköisessä viestinnässä ongelmana se että puuttuu ilmeet,
eleet, asennot, äänensävy jne.

32. Sosiaalisen läsnäolon teoria
 Sosiaalisen läsnäolon tunnetta voivat muuttaa erilaiset vihjeet.
 verbaaliset, visuaaliset ja tekstipohjaiset vihjeet
J.E. McGrath 1984. Groups: Interaction and performance
 nonverbaaliset merkit, kielelliset merkit ja fyysinen läsnäolo
R.E. Rice 1993. Media appropriateness: Using social presence theory to
compare traditional and new organizational media. Human Communication
Research
 Väite: anonymiteetti vähentää sosiaalista läsnäoloa verkossa
 Koe: jos lisätään tekstipohjaiseen viestintään osallistujan valokuva?
 1. kuva lisäsi ennestään tuntemattomien henkilöiden sosiaalisen
läsnäolon tunnetta
 2. jos viestintää oli jatkettu pidempään pelkässä tekstimuodossa,
kuvan lisääminen vaimensi yhteenkuuluvuudentunnetta
Walther et al. 2001. Is a picture worth a thousand words? Communication research

33. Sosiaalisen läsnäolon teoria
 Kritiikki:
 teoria ei ota huomioon sosiaalisten vihjeiden metatasoa ja
teknologian kehittymistä
R. Spears & M. Lea 1992. Social influence of the “social” in
computer-mediated communication. Teoksessa Contexts
of computer-mediated communication
 Väite: tietokonevälitteinen vuorovaikutus ei ole persoonatonta
välineestä riippuvista syistä.Kun suhteelle annetaan tarpeeksi
aikaa kehittyä, tietokonevälitteinen vuorovaikutus ei ole
persoonattomampaa kuin kasvokkaisvuorovaikutus.

34. Verkkoidentiteetti & deittailu
 ne jotka osasivat paremmin tuoda esiin todellisen
itsensä (true selves) netissä kuin todellisessa elämässä,
todennäköisemmin löysivät kumppanin netistä.
McKenna, Green&Gleason 2002: Relationship formation on the internet:
what´s the big attraction? Journal of Social issues
 porttitekijät, kuten fyysinen ulkonäkö, änkytys tai hirvittävä
ujous tai sosiaaliset ahdistuneisuushäiriöt eivät vaikuttaneet
nettimaailmassa. Netissä myös paremmat mahdollisuudet
löytää ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista.
Väite: suhde online voi edetä nopeammin kuin offline,
varsinkin kun siellä suhde perustuu ensisijaisesti yhteisiin
mielenkiinnon kohteisiin eikä ulkonäköön.
Bargh, McKenna ja Fitzsimons 2002: Can you see the real me? Activation
and expression of the “true self” on the Internet. Journal of Social Issues

35. Sukupuolilähtöinen (gender)
kielentutkimus verkossa
 Naisten kielenkäytöstä heijastuu itseluottamuksen
puute, ujous ja arkuus sekä kyvyttömyys vahvoihin
mielipiteen ilmaisuihin.
R. Lakoff 1975. Language and Woman's Place
 Tutkimus: 2692 internetin keskusteluryhmän
viestiä -> naisten dominoimat ryhmät pyrkivät
keskustelussa rakentavuuteen ja keskinäisten
jännitteiden vähentämiseen
V. Savicki 1996. Gender language style and group
composition in internet discussion groups. Journal of
Computer-Mediated Communication
 Naisten internetkeskustelussa kiitetään, pyydetään
anteeksi ja närkästytään siitä, jos muita
kohdellaan epäkohteliaasti.
S. Herring 2000. Gender differences in CMC: Findings and
implications. Computer Professionals for Social
Responsibility Journal

36. 1990-luku ja internet -> onko tämä siirtynyt myös nettiin?
- Gender differences online reproduce and even
exaggerate differences found in face-to-face interaction
with men more likely than women to flame others and
women more likely than men to be supportive online.
S. Herring 1996. Posting in a Different Voice: Gender and Ethics in
Computer-Mediated Communication. Teoksessa: Philosophical
Perspectives on Computer-Mediated Communication

37. Hymiöt
 Scott Fahlman 19. 9.1982
 Lisää tekstimuotoisen esityksen ilmaisuvoimaa
 :-) tulkitaan kääntämällä mielessään kuviota
yhdeksänkymmentä astetta myötäpäivään
 Nykyisin korvataan tekstipohjaiset hymiöt graafisilla,
jolloin ne myös ovat katselusuunnassa oikein päin
http://www.cs.cmu.edu/~sef/sefSmiley.htm

38.  3000 online- viestin tutkimusaineisto
Naiset käyttävät miehiä enemmän hymiöitä
viestiäkseen tunteitaan
Witmer & Katzman 1997. On-Line Smiles: Does Gender Make a
Difference in the Use of Graphic Accents? Journal of Computer-
Mediated Communication
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-
6101.1997.tb00192.x/full
 Miehet käyttävät harvoin hymiöitä kun keskustelevat
toisten miesten kanssa, mutta käyttävät niitä
keskustellessaan naisten kanssa tai “sekaryhmissä”.
C. Lee 2003. How Does Instant Messaging Affect Interaction
Between the Genders?
A. Wolf 2000. Emotional expression online. CyberPsychology &
Behavior

39. Hymiöt: Blogit
 Tutkimus teini-ikäisten blogeista
 Metodologia: sattumanvaraisesti valitut blogit, joista
tutkittiin kielen ja hymiöiden avulla luotua sisältöä
 63% bloggaajista käytti hymiöitä blogissaan
 53% hymynaama
 30% surullinen
 4% vihainen
 5% flirttaileva (iskee silmää)
 5% väsynyt
 49% graafisia, 51% tekstipohjaisia
 Itsensä esittämisen tavoissa ei juuri sukupuolisia eroja
 Miehillä enemmän hymiöitä kuin naisilla
D.A. Huffaker & S. L. Calvert 2006. Gender, Identity, and Language
Use in Teenage Blogs Journal of Computer-Mediated
Communication http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-
6101.2005.tb00238.x/full

40. Tyttöys Demin
keskustelupalstoilla
• Miten sukupuolta ja seksuaalisuutta rakennetaan tytöille
tarkoitetussa internet-keskustelussa?
• Kahden erilaisen keskustelutilan tutkiminen
• Kaksi vuotta kenttätyötä
• Havainnointi ja haastattelut
• Diskurssianalyysi ja etnografinen lähestymistapa
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus

41. Tyttöys Demin
keskustelupalstoilla
• Sukupuoli on keskeinen kategoria jolla itseä
määritellään
• Kaksijakoinen sukupuoliajatus siirtyy internetiin offline-maailmasta
ja siten internet-sukupuoli palautuu offline-materiaaliseen
ruumiiseen
• Heteronormatiivinen ennakko-oletus
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus

42. Tyttöys Demin
keskustelupalstoilla
 Ulkonäköruumis keskeinen ruumiin representaatio
 Omaa tai toisen vertailua kuvataan vertailun kautta
tai suhteessa ihannevartaloon
 Normittaminen: pitää olla, tulee olla, samalla kun
kiistetään normittamisen mielekkyys
 Identiteettiruumis sosiaalinen ja yksilöllinen
 Kuuluminen tiettyyn ryhmään/alakulttuuriin
 Erottautumisen halu
 Teiniruumis
 Fyysiset muutokset / Onx tää ihan normaalia?
 Seksiruumis
 Mikä on seksikästä?
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus

43. Tyttöys Demin
keskustelupalstoilla  Anonyymius mahdollistaa intiimin puheen
 Ironisuus ja kriittisyys suojakeinoina itsen etäännyttämiseen
nopeasti muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa
 Ero julkisen ja suojatun tilan (suljettu ryhmä) välillä siinä,
kuinka ristiriidatonta hyväksyntää ja kannustusta henkilö saa
 Ymmärrys seksuaalisuudesta muodostuu sosiaalisia
kategorioita ja rajoja luoden: normittaen, moralisoiden,
säädyllistäen ja rationalisoiden
-> henkilö ei voi määritellä itseään täysin vapaasti edes
internetissä
 Jaetut käsitykset iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta
käyttäytymisestä jne. ratkaisevat mihin identiteettikategorioihin
yksilö voi paikantua
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus

44. Nimimerkki / nikki / nick/ screename
”Vaikka toisen nikin tahallinen käyttäminen on
mahdollista, sitä ei hyväksytä edes pilailumielessä.
Oma nikki on haastateltavalle hyvin tärkeä. Heistä
jokainen on valinnut sen itse, toisin kuin oman
nimensä. Osa kertoo harkinneensa nikkiä pidempään,
osa on valinnut ensimmäisen mieleen juolahtaneen ja
vapaana olleen nimen. Kaikki muistavat miten nikkiin
päätyivät, tai osaavat kertoa miten se liittyy heihin.
Yksilöhaastatteluissa kysyn 8 haastateltavalta,
voisivatko he kuvitella vaihtavansa nikkiä. Viisi heistä
tyrmää ajatuksen heti. - - - Kolme voisi vaihtaa, mutta
eivät mielellään. - - - Nikin vaihtaminen on enemmän
fantasiaa uudesta alusta kuin todennäköinen
vaihtoehto. ”
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus

45. Nimimerkki / nikki / nick…
 Nimimerkin avulla voi viestiä asioita; esimerkiksi oman
identiteetin kannalta merkittäviä asioita
 Vaikka henkilö ei valinnut mitään erityistä nimeä,
vaikka vain randomisti paineli näppäimistöä,
muodostuva nimimerkki muodostui osaksi
verkkoidentiteettiä ja -mainetta
H. Bechar-Israeli 1995. FROM 〈Bonehead〉TO 〈cLoNehEAd〉:
NICKNAMES, PLAY, AND IDENTITY ON INTERNET RELAY CHAT
Journal of Computer-Mediated Communication
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-
6101.1995.tb00325.x/full

46. Haya Bechar-Israeli 1995

47.  Nimimerkit tongalaisessa nettikeskustelussa 1996 / 662 postausta
 Oikeat nimet – suurin kategoria (74%)
 Lempinimet tai nikit / samankaltaisuus (Picky, Joker) (12%)
 Henkilöä kuvailevat nimet (Angry Island Boy) (6%)
 Tongalaiset sanat Loto hounga mo´oni (kiitollinen) (5%)
 Ryhmänimet (Dixie Polynesian Club) (2%)
 Identifioituminen erityisesti tongalaiseksi (True Tongan) (1%)
 Miksi oikeiden nimien käyttö?
 Tongalainen sukunimi ilmaisee sosiaalista statusta yhteisössä
 Merkki keskustelun vakavuudesta
H.Morton 2001. I is for identity; What´s in a Name? Social Analysis

48.  Nimimerkkitutkimuksen uusinta vuonna 1998 tongalaisessa
nettikeskustelussa.
Oikeat nimet 27 % (74%)
 Lempinimet tai nikit / samankaltaisuus 40 % (12%)
 Henkilöä kuvailevat nimet 21% (6%)
 Tongalaiset sanat 8% (5%)
 Ryhmänimet (Dixie Polynesian Club) 0 (2%)
 Identifioituminen erityisesti tongalaiseksi (True Tongan) 4%
(1%)
 Miksi muutos?
 Tongalaiset tulleet tutummiksi netin tapojen suhteen nimetä
itsensä
H. Morton 2001. I is for identity; What´s in a Name? Social Analysis 45
(1) 67-80

49. Yhteenveto
 Kuka minä olen – kuka minä haluan olla – mihin
ryhmään kuulun – mitä kerron – mitä (verkko)välineitä
minulla on
 Anonymiteetin pelko ja mahdollisuudet
 Kieli ja teksti olennaisia myös verkossa
 Sukupuoliset tilat kiinnostaneet tutkijoita
 Identiteetin, myös esim. sukupuolen, rakentaminen
verkossa tapahtuu neuvottelemalla ympäristön kanssa
ja silloin joutuu ottamaan huomioon ao. yhteisössä
vallalla olevat tavat
 Sukupuolista erilaisuutta tutkittu paitsi
sisällönanalyysillä, myös mm. laskemalla määriä
(hymiöt)
 Nimimerkkejä tutkittu kategorisoimalla