1. Internetin lyhyt historia – miten tähän tultiin?

2. Internetin historia Internetin historian perusteena on tietokoneen historia. Tietokoneen pääominaisuus on se, että se voi muuttaa laitteen sisäistä tilaa ja suoritetta ohjelmoinnin tai syötteen perusteella, jonka on tuottanut ihminen. Kun ihminen kommunikoi tietokoneen rajapinnan kanssa, kutsutaan sitä interaktiiviseksi tietojenkäsittelyksi. Tietokoneen interaktiivisuudella voi olla monia tasoja: Yksinkertaisesta ”paina nappia”-vasteesta interaktiivisiin ohjelmiin kuten peleihin tai jopa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jolloin sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu tietoverkon välityksellä. Kuitenkin, aluksi tietokoneet olivat ikäänkuin suuria taskulaskimia Lyhyt, summittainen ja applea fanittava tietokoneiden historia http://www.youtube.com/watch?v=gas2Xi0rW6A&feature=related Toinen tietokonehistoria: http://www.youtube.com/watch?v=NR03l4eqYQI&feature=related

3. Internetin historia Ensimmäiset ajatukset ja konseptit internetistä ja hypertekstistä ajoittuvat vuoteen 1945 ja 1965. Vuonna 1945 Vannevar Bush julkaisi artikkelin ”As we may think”. Tekstissä Bush esitteli ajatuksen, joka olisi linkitetty mikrofilmikirjastoon ja konsepti piti sisällään ajatuksia linkityksestä, kommentoinnista ja sisällön lisäämisestä. Vuonna 1965 Ted Nelson käsitteen hyperteksti. Nelson esitteli ajatuksen, jossa teksti itsessään voisi sisältää lisätietoa aiheesta, karttatietoa, tutkijoiden kommentointia aiheeseen. Kuitenkin internetin historia alkoi teknisistä lähtökohdista. Teknisorientoitunut pätkä internetin historiasta. http://vimeo.com/2696386

4. Internetin historia Internet ja www eivät ole täysin sama asia. Tosin ne liittyvät voimakkaasti toisiinsa ja niistä puhuttaessa usein käsitteet sekoittuvat. Tim Berners-Lee http://www.youtube.com/watch?v=1IQFjTnDozo Alleviivaava ja ärsyttävä pätkä world wide webistä http://www.youtube.com/watch?v=wZoMbBzqxyc&feature=related Käytännössä WWW kehittettiin vuonna 1991 Tim Berners-Leen ja hänen kollegoidensa toimesta. WWW mahdollisti tai teki helpommaksi kaksi asiaa: 1.Graafinen käyttöliittymä internetin selaamiseen 2.Armeijan ja tiedeyhteisöjen lisäksi internettiä pystyi käyttämään entistä vahvemmin kaupalliset toimijat ja yksityishenkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_World_Wide_Web

5. Internetin historia Seuraava suuri muutos, joka on vaikuttanut verkon käyttöön on ns. web 2.0:n/sosiaalisen median syntyminen. Muutos web 1.0 -> 2.0 http://www.youtube.com/watch?v=NLlGopyXT_g Sosiaalinen media by wiki http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media

6. Internetin historia Sisällöllisen muutoksen lisäksi on ollut käynnissä myös tietoliikenneverkon infrastruktuurin muutos. Infrastruktuurin muutos on ollut myös pitkälti edesauttamassa sisällöllisen ja verkkokäyttäytymisen muutoksessa. Modeemi -> ISDN -> ADSL -> Valokuitu -> ? 56.5kbs -> 128/256kbs -> 24mb/s -> 100gb/s -> ? Maksettiin käytön mukaan -> Kiinteä maksu Käyttö vähäisempää -> Käytön määrät lisääntyivät ” käyn netissä” -> hengailu netissä -> läsnäoleva verkko

7. Käyttömäärien kasvu

8. Kulttuurin vahvistuminen asdf

9. Näinkin iso muutos on tapahtunut loppujen lopuksi hyvin lyhyessä ajassa ja yhteiskunta reagoi siihen edelleen eri tavoin. 30 vuoden sääntö sille, kuinka kulttuuriset ideat juurtuvat: Ensimmäinen vuosikymmen: Tarpeen/hyödyn oivaltaminen vähäistä Toinen vuosikymmen: Lisääntyvä tunkeutuminen valtakulttuuriin Kolmas vuosikymmen: Lopullinen hyväksyminen Eri ikäisten omaksuminen on hyvin eritasoista, alle 1996/2000 syntyneet eivät pääsääntöisesti ole syntyneet RJ45 suussa. Suhtautuminen siis sen vuoksi erilaista. Usein ensimmäinen reaktio on torjuminen/pelko ja nähdään paljon uhkia. Jatkumo sama kuin radio, elokuva, televisio, video, videopelit ovat aiemmin läpikäyneet. Kuitenkin mikään em. ei ole syrjäyttäneet toistaan vaan eri mediat elävät rintarinnan toistensa kanssa. Uuslukutaidot tarpeen

10. Nopea muutos ja erilaiset näkökulmat ja tiedekunnat ovat synnyttäneet suuren määrän erilaisia käsitteitä: media-, kulttuuri- kriittinen-, digitaalinen-, informaatio-, peli-, visuaalinen- ja elektroninen lukutaito sekä mediataju, mediakielitaito, jne Käsitteiden alla puhutaan paljon samoista asioista Medialukutaidon osa-alueet 1. Pääsy (Access) 2. Analysointi (Analyze) 3. Arviointi (Evaluation) 4. Luominen (Creating) ( Livingstone, Media literacy and the challenge of new information and communication technologies, 2004 ) Uuslukutaidot tarpeen

11. ” Nuoret kyllä osaa” Nuoret usein parempia internetin käyttäjiä kuin vanhempansa mutta paljon puutteita tiedonhakutaidoissa, sisällön arvioinnissa ja käytön tehokkuudessa. (Livingstone, Internet literacy: young people's negotiation of new online opportunities, 2008) Haasteita sisällön kriittisessä arvioinnissa kun tutut luotettavuuden, arvon ja autenttisuuden merkit puuttuvat Nuoret käyttävät internetiä eri tavoilla ja eri tarkoituksiin ja lukutaidotkin voivat olla rajoittuneet hyvin kapealle sektorille Vanhemmilla ei ole omassa nuoruudessa ollut käytössä sitä mediaa, jota lapsensa käyttävät. Siten ei oman kokemuksen muodostamaa tietopohjaa, jonka pohjalta kasvattaa ja opettaa lasta/nuorta näissä uuslukutaidoissa. Sukupolvien kuilu tällä hetkellä ehkä suurin mitä ollut.

12. Mediateoria ja uusi media Klassinen mediateoria perustui suoran viestin lähettämisen mediavaikutukseen lähettäjältä vastaanottajalle. Kuitenkin myöhemmin kyseenalaistettiin ja tulkintojen merkitys tarkoituksen rakentamiselle alkoi nousta esiin tutkimuksissa. Uusi media ei ole yhdeltä-yhdelle tai yhdeltä-monelle viestintää tai kommunikaatiota vaan paremminkin monelta-monelle tapahtuvaa kommunikointia/viestintää Uusi media on tämän lisäksi myös monimodaalista eli eri aisteja hyödyntävää viestintää. Tarkoittaa tekstin, kuvan, äänen, videon ja interaktiivisen simulaation hyödyntämistä. Toisin kuin formaali media, uusimedia on non-formaalia, kasuaalia ja henkilökohtaisesti sitoutunutta kommunikointia Vaikutukset näkyvät niin opetuksen kuin nuorisotyönkin piirissä http://www.youtube.com/watch?v=dGCJ46vyR9o&feature=channel

13. Teknologian vaikutuksia ihmiseen Kirjoittaminen Kirja Taskulaskin – päässälaskutaito Google effect – sisällön muutokset, kontekstin ymmärrys Is Google making us stupider – muistin toiminnot, oppiminen

18. Sosiaalinen media – mitä se on? Social media revoluutio? Social Media in plain english Social media economics

19. Sosiaalisen verkkoyhteisön rakenteita SNS:n päärakenteet ovat: profiili, ystävät, kommunikaatio Profiili Profiilin luomisen perusteet ovat a/s/l-pohjaisissa palveluissa Profiili on käyttäjän digitaalinen minäkuva, joka luodaan henkiin sisällöllä Minäkuvan rakennuspalikkoina käytetään kuvia, tekstejä, kontekstitietoisuutta tekstin ja kuvan ilmaisussa Profiilin luominen on turvallinen, strukturoitu tapa luoda minä Profiilia luotaessa ollaan jo perehdytty muiden profiilien kautta mitkä ovat hyväksytyt sosiaaliset normit, joiden sisään oman voi luoda Profiilin luomisen jälkeen sivustoissa mahdollisuudet personoida itseä enemmän, kasvaminen ja muokkaus

20. Sosiaalisen verkkoyhteisön rakenteita Ystävät -kontaktit Ystävälistaukset kaikissa yhteisöissä, who are who you know - Ystävä/kaverilista mahdollistaa sosiaalisen valuutan Ystäväpiirillä on myös osa minäkuvan rakentamista Ystäväpiirin vaikutus omakuvaan riippuu yhteisöstä vrt. Facebook ja IRC-galleria Kommunikaatio Asynkronista ja/tai reaaliaikaista Itsensä esittämisen väline, asynkroninen viestintä mahdollistaa paremman vaikutelman hallinnan sekä itsesensuurin Hallittu rentous Valikoiva viestinäkyvyys, kuka viestii olennaista viestin pysyvyydelle

21. Sosiaalisen kanssakäymisen eroja Verkkososiaalisuuden erottaa perinteisestä, kasvokkain tapahtuvasta sosiaalisesta kanssakäymisestä neljä asiaa: 1. Pysyvyys Kun sanot nyt jotain, se jää näkyviin, kommentoitavaksi, luettavaksi pidempään kuin ääneen lausutut sanat. 2. Hakumahdollisuudet Tekemisiä, sanomisia, tuotoksia pystytään hakemaan paremmin. Avoimessa netissä tai sosiaalisen yhteisön sisällä henkilöstä voidaan saada selville enemmän ja nopeammin kuin reaaliympäristössä 3. Kopioitavuus Digitaalinen sisältö on kopioitavissa ja sitä kautta helpompi muokata ja levittää. Tämä mahdollistaa luovuuden niin hyvillä kuin huonoilla tarkoitusperillä. 4. Näkymätön yleisö Kun puhuu kaverille esim. pihalla tai bussissa tietää paremmin kuka sanat kuulee ja yleisöä pystyy paremmin rajaamaan. FB:n tyylisessä ympäristössä sanomisia pystyy myös rajaamaan mutta yleisöä ei pysty silti hahmottamaan täysin tarkkaan.

22. Miksi nuoret ovat ”siellä”? Sosiaalinen verkkoympäristö tarjoaa sosiaalista ja emotionaalista tukea Se toimii tiedonlähteenä, niin staattisen kuin vertaistiedon lähteenä. Sen kautta voi pitää yhteyttä vanhoihin ja uudempiin tuttavuuksiin Sen kautta voi saada uusia tuttavuuksia, kavereita, ystäviä Se tarjoaa helpon, nopean ja tehokkaan tavan selvittää ihmisistä lisätietoja Mikä mielenkiintoisinta, suurin osa em. seikoista tukevat yksilön kasvua yksilöksi, yhteiskunnan normien oppimista ja sitä kautta kansalaiseksi kasvamista.

23. Tulevaisuus? Verkossa on tapahtumassa kääntö sisällön tuottamisesta dialogiin Ubiikki yhteiskunta? Tekniikoiden konvergenssi? Palvelujen yhtenäistyminen? Web 3.0 -> verkon ruumiillistaminen käynnissä?