Esitys Inarissa 3.5.2016 Lapin Avin ja Karvin tilaisuudessa (saamenkielisen opetuksen arviointi ja ops)

1. Opettajuus ja tulevaisuuden haasteet
Lapin yliopiston harjoittelukoulu
H E I K K I E R V A S T / I N A R I 3 . 5 . 2 0 1 6

2. Mitä opettaja tekee työkseen?
KUVITELMA KADUNMIEHEN VASTAUKSESTA:
• opettaa = pitää oppitunteja
• suunnittelee oppitunteja
• pitää ja korjaa kokeita
• valvoo välitunteja
• järjestää koulun juhlia ja vanhempainiltoja
• vastaa vanhempien puhelinsoittoihin
• lähtee kotiin klo 14

3. Mitä opettaja tekee työkseen?
OAJ:N NEUVOTTELUJOHTAJA PETRI LINDROOSIN NÄKEMYS / EDUCA 2016:

4. Mitä opettaja tekee työkseen?
OVTES:
• pitää oppitunteja (opv)
• johtaa koulua
• hoitaa kirjastoa, kokoelmia ja musiikkiesityksiä
• valvoo valvontaluokkaansa
• vastaa av –välineistä ja tietotekniikasta
• ohjaa oppilaskuntaa ja kerhoja
• hankkii raaka-aineita ja tarvikkeita taito- ja
taideaineisiin
• …

5. Lainsäädännön aiheuttamat työnkuvamuutokset
VELVOITTEET JA MUUTOKSET SÄÄDÖSTEN KAUTTA:
• muutokset perusopetuksen säädöksissä:
oppilashuolto, oppimisen tuki, kurinpito
• laki oppilas- ja opiskelijahuollosta: oppilashuollon
uudet lähestymistavat (varhaisuus,
yksilöllisyys/yhteisöllisyys, oppilashuollon
vapaaehtoisuus, velvoitteet ja vastuut)
• opetussuunnitelmauudistus (lakiperustainen ja
velvoittava)

6. Ops-uudistuksen aiheuttamat tehtävänkuvamuutokset
OPSTUKI 2016 MATERIAALIT / eNORSSI / ULLA ISOMÄKI-KEISALA:
• toimintatapojen ja koulun toimintakulttuurin uudelleen
ajattelua, suunnittelua ja käytänteiden toteutusta
• yksintekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen niin opetus-
kuin kasvatustyössä
• vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä uusien toiminta- ja
työskentelytapojen kehittäminen
• yhteistyön lisääntyminen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
• oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median tuomat muutokset
• työtehtävien jakaminen ja kierrättäminen oppivassa yhteisössä
• opettajien ja muun henkilökunnan vahvuuksien ymmärtäminen
ja hyödyntäminen

7. Olli Luukkaisen blogi:

8. Minkälaiseen työskentelykulttuuriin koulu kouluttaa?
Asko Karjalainen: Tentin teoria
”Nykyinen koemuoto opettaa käytäntöjä, jotka ovat
haitallisia työelämässä:
• muistamisen ja toistamisen pakko
• avun epääminen ja avunpyynnön esittämisen
häpeäminen
• läpipääsyn pakko keinoja kaihtamatta”
Teemu Arina:
”Ainoa yhteistyön muoto koulussa on lunttaaminen.”

9. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia
OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTIKULTTUURI:
OPS-perusteet 2014 / s.47:
”Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on
ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan
edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä
ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä
tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin
kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista
edistävässä arvioinnissa.”

10. Opettajan työ perustuu vuorovaikutussuhteisiin
NÄKÖKULMAN MUUTOS:
Sinä on toinen Minä. Sinä ei ole Se.
Se on toimenpiteiden kohde, jolloin minä tietää paremmin
mikä sille on hyvästä ja mistä kenkä oikeasti puristaa.
Sinä on kanssakulkija ja yhteistyökumppani, toinen minä.

12. 12
Creative Cities Index
Arviointiperusteena luovuus ja uudistumiskyky
Kaupunki 1.0, 2.0 ja 3.0
Charles Landry
Antti Brunni / Tietotalo 28.4.2016

13. 13
1.0
 Kaupunki nähdään koneena
 Massatuotanto ja tehtaat
 Hierarkinen organisaatio
 Yhteistyö yksiköiden välillä harvinaista
 Estetiikan merkitys vähäinen
 Suunnittelu keskittyy maankäyttöön,
osallisuus on vähäistä
 Liikenne keskittyy autoiluun,
jalankulkija on näkymätön
 Kulttuuri keskittynyt perinteisiin
muotoihin ja instituutiot hallitsee
 Rationaalinen, järjestäytynyt ja
teknisesti orientoitunut kaupunki
Antti Brunni / Tietotalo 28.4.2016

14. 14
2.0
 Tyypillistä tiedepuistot,
korkeateknologiateollisuus aste
 Kumppanuuden merkitys arvossa
 Oppimisjärjestelmät avautuvat
ulospäin
 Asiat nähdään toisiinsa liittyvinä
 Tunnetason merkitys
kaupunkisuunnittelussa mukana
 Hohtavia lasitorneja, isoja
kauppakeskuksia ja kulttuurilaitoksia
 Suunnittelu osallistavampaa
 Liikenne nähdään liikkuvuutena ja
yhteyksinä
 Luovan talouden sektorit kasvavat
 Erottautuminen, estetiikka ja elämän
laatu ja paikan tunteen luonti
korostuu
Antti Brunni / Tietotalo 28.4.2016

15. 15
3.0
 Kaupunki ymmärretään organismina
 Koko kaupungin mielikuvitus ja äly on
valjastettu kaupungin luomiseen
 Kaikki aistit mukana
kaupunkikokemuksessa
 Organsiaatio joustavampi, horisontaalisuus
ja poikkialaisuus normeja, riskisietoisuus
kasvaa
 Yrittäjyys avainasemassa - luovuus ja
innovaatioiden merkitys kasvaa
 Mikro- ja pk-yritysten rooli kasvaa
 Kulttuurisia ja fyysisiä ympäristöjä
luovuuden kannustamiseen
 Vyöhykkeet, korttelit ja pop-up-kulttuuri
 Suunnittelu irtautuu pelkästä
maankäytöstä ja integroi taloudelliset,
kulttuuriset, fyysiset ja sosiaaliset tarpeet.
Antti Brunni / Tietotalo 28.4.2016

16. Joten…
MITÄ TAHDON SANOA TAI KYSYÄ?
• mitä osaamista opettajalta edellytetään nyt ja
tulevaisuudessa?
• mitä tehdään toisin? mitä ei enää tehdä?
• miten opettaja ja koulu viestivät?
• mitkä ovat ydinasiat, joista on huolehdittava?
• tehtävänkuvamuutokset eivät voi perustua ”tårta på tårta” –
ajatteluun
• voivatko näkökulmamuutokset helpottaa työkuormaa?
• yksintoimiva asiantuntija vs. verkostoissa toimiva
tiimityöntekijä
• aiheuttaako ”vanhasta oppimiskäsityksestä” ja opettajan
työnkuvasta kiinni pitäminen tarpeetonta kuormittumista?

17. Yritämmekö lähestyä tulevaisuuden haasteita
kansakoulunopettajan identiteetillä?
 Mitä siinä on hyvää?
 Mikä vaatisi päivittämistä?

18. Polkuja uudistumisen tiellä…
MAHDOLLISUUKSIA MYÖS SAAMENKIELISEN JA SAAMEN OPETUKSN KEHITTÄMISEEN:
• yhdessä tekeminen
• jakaminen
• vertaisoppiminen
• opettajankoulutuksen uudistuminen
• täydennyskoulutus
• osallistava opetussuunnitelman uudistaminen
• arviointikulttuurin muutos (oppiminen)
• arviointikulttuurin muutos (koulun toiminta)
• digitaalisuus
Kyse ei ole kuitenkaan jonkin uuden toimintatavan siirtämisestä
opettajan omaksuttavaksi vaan jokaisen henkilökohtaisesta
muutosprosessista.

19. Miten?
Mitkä ovat sellaisia yhteistyön muotoja, kouluttautumisen tapoja
ja johtamisen menetelmiä, jotka mahdollistavat:
• työntekijöiden välisen vuoropuhelun
• vertaisoppimisen
• oman kokemuksen kautta oppimisen ja oman toiminnan
muuntelun
• osallistavan ja jakamiseen perustuvan toimintakulttuurin
• kotien ja oppilaiden ottamisen mukaan vuoropuheluun?