Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma

Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa Oulussa 9.10.2014. Kirjoitus perustuu marraskuussa 2014 julkaistavaan kirjaan Koulu on enemmän (Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155).

  • Be the first to comment

Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma

  1. 1. Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma Tomi Kiilakoski Oulu 9.10.2014
  2. 2. Osallisuus Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee osaksi aikuisten laatimia rakenteita VAI enemminkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  3. 3. Perusopetuslaki Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. (Perusopetuslaki, 47§A.) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  4. 4. Opetussuunnitelma osallisuudesta (luonnos 19.9.) • Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. (s. 18) • Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. (s. 29) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  5. 5. Opetussuunnitelma osallisuudesta Oppilaiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä, osallistumisesta ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässään, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa heidän osuutensa on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä. Tomi Kiilakoski
  6. 6. Mihin voi vaikuttaa? (Nuorisobarometri 2013) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski / Lapsiystävällinen kunta 2 % 1 % 2 % 2 % 4 % 5 % 9 % 15 % 32 % 32 % 42 % 47 % 5 % 5 % 8 % 9 % 15 % 30 % 30 % 40 % 30 % 45 % 36 % 34 % 12 % 20 % 21 % 31 % 38 % 40 % 43 % 34 % 24 % 18 % 16 % 13 % 21% 32% 34% 35% 32% 18% 16% 8% 8% 4% 4% 4% 59 % 41 % 34 % 22 % 11 % 6 % 3 % 2 % 5 % 1 % 2 % 2 % EU-päätöksenteko Kuntaliitokset Valtakunnallinen päätöksenteko Asuinkuntasi päätöksenteko Asuinalueesi palvelut Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi Ympäristöasiat Taloudellinen hyvinvointisi Asumistilanteesi Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee Ammatinvalintasi Koulutusvalintasi Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus 4 3 2 1: Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Lähde: Nuorisobarometri 2013.
  7. 7. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski Osallisuuden määrittelyä (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012) • Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. • Tunnustus: minulla on oikeus toimia. • Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa. • Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua. • Toisin sanoen: osallistavaa kulttuuria luotaessa on kiinnitettävä huomiota 1. muodolliseen asemaan ja oikeuteen toimia; 2. syntyvään toimintaan; sekä 3. kokemuksiin toiminnan laadusta. Näitä on myös arvioitava.
  8. 8. Nuoret toimijuudestaan • Tomi. Onks oppilailla teidän mielestä osallisuutta täällä? • Nuori2: No, varmaan eniten näil oppilaskunnalla. • Nuori1: Niin. Tai periaatteessa se menee silleen, et jos et sä oo oppilaskunnassa, niin sulla ei taida olla mitään mahollisuuksii. • Nuori2: Niin, et vaikka sä menisit... Et kyllähän sä meille voit antaa jotain ideoita ja sit me viiään niitä eteenpäin. • Nuori1: En kyl tiiä yhtäkään ehotusta, mikä ois tullu oppilalta, mikä ois menny eteenpäin. • Nuori2: Niin. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  9. 9. Vaikuttamisen ongelmia Eipä oikeestaan, no jollain joskus ehkä pystyy, jos on jotain, tai käytöksellä ehkä pystyy vaikuttaan, et sit tehään jotain muuta, ehkä kivempaa, jos ollaan kunnolla siellä tunneilla. Harvemmin. (Nuori.) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  10. 10. Vaikuttamisen muotoja Että jos on joku tyyliin kiusausasia, niin kyllä kai ne niissä ottaa paljon vakavammin, mutta jos puhutaan jostain, mitä me tarvittas, jos mennään sanomaan vaikka välituntivalvojalle, jos se on siinä, tulee sanomaan jotakin, niin aletaan jutteleen siitä, niin se sanoo, ettei se jaksa kuunnella tällasta, että tehkää kirjallinen, että pitää tehä paperilapulle kirjottaa ja näin. (Nuori.) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  11. 11. Tieto oppilaskunnasta • ”En mää ees tienny tavallaan mitä oppilaskunta tekee ennen kuin mä ryhdyin siihen juttuun. Tai sen mä tiesin että se tekee jotain päätöksii tai tälleen. Kuva oli harmaa.” • Tomi. Näkyyks toi oppilaskunta teillä millään lailla? Nuori 1. No ei ainakaan mulle mitenkään. Tomi. Entäs sulle? Nuori 2. Ei. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  12. 12. Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen • Oppilaskunnan roolit ja opettajien moviitivit (Manninen 2007): 1. Rehtorin käsikassarana • suorittaa töitä, joita rehtori muutoin tekisi 2. Oppilaskunta opettajien työn helpottajana • Tapahtumien järjestäminen, teemapäivät 3. Yhteisöllisen vastuun luoja • Oppilaskunta mukana esimerkiksi tilojen suunnittelussa ja puhtaanapidossa 4. Oppilaskunta humppakoneena • Arjen piristäjä ja tapahtumien järjestäjä 5. Pedagoginen toimintamalli • Keskeinen osa koulun kasvatuksellista toimintaa, vaikuttaa esimerkiksi opetussuunnitelman sisältöihin 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  13. 13. Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen (Manninen 2007) • Oppilaskuntatoimintaa edistävät: 1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa vakavasti 2. Avoin ilmapiiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja muiden aikuisten kannustus 3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun toimintaa 4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun antamisesta ja sen kantamisesta
  14. 14. Kuva 1. Oppilaskunnan hallituksen toiminta ihannetilassa 10.10.2014 Tomi Kiilakoski OPPILASKUNNAN HALLITUS Opettajat Oppilaat
  15. 15. Kuva 2. Oppilaskunnan hallituksen toiminta normaalitilanteessa 10.10.2014 Tomi Kiilakoski OPPILASKUNNAN HALLITUS Opettajat Oppilaat
  16. 16. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski Osallisuus – vielä tarkemmin • Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.
  17. 17. Mihin voisi vaikuttaa • Sosiaaliset rakenteet: koulun säännöt, opetussuunnitelma, lukujärjestys • Toimintaa näiden puitteissa • Pieni fyysinen ympäristö, kuten koululuokka • Iso fyysinen ympäristö, kuten koulupiha tai koulurakennukset Yksilöt Ryhmät 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  18. 18. Mihin voidaan vaikuttaa kouluissa • Sosiaaliset rakenteet: koulun säännöt, opetussuunnitelma, lukujärjestys • Toimintaa näiden puitteissa • Pieni fyysinen ympäristö, kuten koululuokka tai käytävät • Iso fyysinen ympäristö, kuten koulupiha tai koulurakennukset Yksilöt Ryhmät 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  19. 19. Oppilaskunta yhtenäiskoulussa • Kokemus, että käsitellään vain pienempien asioita ja että pienemmiltä puuttuu samaa peruskokemusta: • ei sieltä oikein asiat mee, pienten asioita siellä enimmäkseen käsitellään, ala-asteikästen. • Joo, siis ei siellä silleen ees kuunneltu meitä paljon yhtään, kun on niin paljon niitä ala-asteelaisia. • Toiminnan sisällön ohella myös toiminnan muoto – vuorovaikutuksen laatu – tuntuu yläkouluikäisistä lapselliselta. • puhutaan silleen kun ykkösten kanssa opettaja puhuu, silleen lässyttämällä. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  20. 20. Oppimisen mahdollisuus Mutta se, minkälaisia juttuja ne nuoriso-ohjaajat ja nuorisotoimi vetää, niin mä koen että siinä enempi kyllä kuunnellaan sitä nuorta, ja se tavallaan lähteekin toisesta näkökulmasta. Että se on itellekin sillä tavalla virkistävää huomata, että vois vähän itekin katella peiliin ja miettiä sitä lähestymisnäkökulmaa, koska monesti se lähtee siitä, kun menee tunnille ja tsak-tsak-tsak, ja se menee sen tietyn kaavan mukaan ja unohtuu ehkä ottaa se toinen osapuoli siinä samalla tavalla mukaan. (Opettaja.) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  21. 21. Oppimisen mahdollisuus Kun se tavallaan ulkopuolinen työntekijä tulee ja kiinnittää huomiota niihin asioihin, joita me ollaan urauduttu tekemään täällä. Ja tuo niinku erilaisia näkökantoja. Niin, niin se niinku tavallaan lähentää oppilaiden ja opettajien välistä suhdetta varsinkin tässä aineenopettajajärjestelmässä, jossa opettajat ovat vain vähän aikaa kontaktissa siihen oppilaaseen. .. Ja jos nyt jotakin muuta toimintoja tulee, missä oppilaat voivat toimia keskenään ja toimivat yhdessä, siinä syntyy, niin me opettajat opitaan ja nähdään niistä oppilaista niitä muita ominaisuuksia, taitoja ja taipumuksia kuin mitä periaatteessa yhdessä yksittäisessä aineessa on. Eli oppilaat tulevat esille, oppilaat keskenään kokevat sen, että he tulevat kuulluksi ja he ovat osa tätä, eivätkä vain kulkemassa jotakin tiettyä uraa, että yhestä tuubista sisään ja toisesta päästä ulos. (Opettaja.) 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  22. 22. Koulua kehittävät toimet Kohdennetut toiminnot Kaikkiin nuoriin kohdistuvat toiminnot Painopiste nuor(t)en toimintaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen tai minäkuvaan vaikuttamisessa (nuorten toiminnan tukeminen niin, että hän sopeutuu yhteisöön) JOPO-luokat, kerhot, yksilötason tukitoimet, kohdennetut pienryhmät, nivelvaiheen työ. Välituntitoiminnot, kaikille tarkoitetu t kerhot, tapahtumat, teemapäivät, tuotteistetut paketit. Painopiste kouluyhteisön toimintaan vaikuttamisessa (yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.) Moniammatilliset tiimit, aikuisten keskinäinen kouluttaminen. Ryhmäyttämiset joissakin tapauksissa, vanhempainillat, tukioppilastoiminta, oppilaskuntatyö. Entä kerhot? 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
  23. 23. Loppusoitto. Kenen työ muutos on? • Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin juoksu, nopea yksilölaji. – Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa, mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein. • Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja, pitkä ja huolellinen tiimiprosessi. – Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien yhteisenä prosessina. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski

×