Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa 27.11.2017 esitetyt tutkimustulokset. Tuloksiaan esittelivät: Sakari Heikkinen ja Juhana Aunesluoma (HY): Suomen ulkomaankaupan pitkä linja Pertti Haaparanta (Aalto): Euron ja globaalin talouskriisin vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla): Miten mitata vientiä: bruttovientiluvut vai kotimainen arvonlisäys? 2000-luvun trendit Tutkimusraportin "100 vuotta pientä avotaloutta" löydät täältä: http://vatt.fi/100-vuotta-pienta-avotaloutta Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

1. 100 vuotta pientä avotaloutta,
loppuraportin esittely –
Suomen ulkomaankaupan kehitys,
merkitys ja näkymät
27.11.2017

2. • Neljä osaa:
• Suomen ulkomaankaupan pitkä linja (Juhana Aunesluoma, Sakari
Heikkinen, Kasperi Lavikainen, HY)
• Suomen ulkomaankaupan viimeaikainen kehitys (Saara Tamminen,
VATT, ja Katariina Nilsson Hakkala, Etla)
• Talous- ja rahaliiton vaikutus jäsenten väliseen kauppaan ja
globaalin finanssikriisin vaikutus Suomen vientiin (Pertti
Haaparanta, Jussi Kiviluoto, Aalto-yliopisto)
• Kauppapolitiikan ja kaupan viimeiset trendit (Aarne Rissanen, Saara
Tamminen, VATT)
• Tutkimuksia yhdistävä tekijä: Kuva 1
2
Tutkimuksen osat

4. • BKT mittaa taloudessa tuotettua arvonlisää, viennin arvo
mittaa vientituotteeseen eri maissa tuotetun arvonlisän
summaa
• Tuotteiden kuljetus maiden läpi.
• Tuotantorakenteet ovat muuttuneet viimeisten kahden
vuosikymmenen aikana perusteellisesti: kansainväliset
tarjontaketjut.
• Yksittäisen maan näkökulmasta tärkeää on sen viennistä
ansaitsema arvonlisä.
• Julkinen keskustelu painottuu liikaa viennin bruttoarvoon.
4
Miten Luxemburgin viennin arvon voi olla yli
kaksinkertainen sen koko tuotannon arvoon
nähden?

5. Suomen ulkomaankaupan pitkä linja
• Ulkomaankaupan kehitys tilastojen valossa
Sakari Heikkinen ja Kasperi Lavikainen
Helsingin yliopisto
• Suomen ulkomaankauppapolitiikka
itsenäistymisestä Euroopan unionin jäsenyyteen
Juhana Aunesluoma
Helsingin yliopisto

6. • Avoimuus = ulkomaankauppa (vienti + tuonti) / BKT
• ja vienti / BKT
• 1960‒2015 Suomi vs. muut Pohjoismaat
• Suomi on ollut enimmäkseen vähiten avoin talous Pohjoismaista.
• 1960‒2015 Suomi vs. muu maailma
• Ulkomaankauppa / BKT on Suomessa ollut maailman keskiarvoa
suurempi.
• Kokoonsa ja tulotasoonsa suhteutettuna Suomi ei kuitenkaan ole
ollut poikkeuksellisen avoin talous.
6
Suomen avoimuus kansainvälisessä vertailussa

7. 7
Suomen ulkomaankauppa/BKT 1870–2015
0
20
40
60
80
100
1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
%
tavarat palvelut sotatarvikkeiden vienti Venäjälle (tilastoimaton) sotakorvaukset

8. • 1870–1913, ensimmäinen globalisaatio
• Suomi oli varsin avoin ja edelleen avautuva talous.
• 1913–1950, sulkeutumisen aika
• Suomi jatkoi avotalouslinjalla 1920- ja 1930-luvulla, mutta toinen
maailmansodan käänsi kehityksen joksikin aikaa.
• 1950–1990, paluu globalisaatiouralle
• Suomi lähti 1950-luvun lopulla mukaan globalisaatiokehitykseen.
• 1990–2008, hyperglobalisaatio
• Avoimuusasteen nopea nousu 1990-luvun laman jälkeen.
• 2008–2017, globalisaation seisahdus
• Finanssikriisin jälkeen Suomen vienti vaikeuksissa
8
Suomi globalisaation aalloissa

9. Suomi maailman kauppajärjestelmässä
Järjestelmä Suomen asema
Globalisaatio vuoteen 1914:
vapaakauppa
Vapaakauppa 1860-luvulta alkaen
Maailmansodat ja niiden välinen aika
1914-1945: siirtyminen protektionismiin
Vapaakauppa tai maltillinen
protektionismi. Sotatalous 1939-1945
Jälleenrakentaminen ja kaupan
vapauttaminen 1940- ja 1950-luvuilla
Protektionismi
Vapaakaupan laajentaminen ja
alueellinen integraatio 1960-luvulta
1980-luvulle
Siirtyminen vapaakauppaan
Globaalisaatio 1980-luvulta alkaen,
laajat vapaakauppajärjestelyt
Vapaakauppa

10. 10
Suomen tavaraviennin ja BKT:n volyymi 1870–2015
1918
1945
5
10
20
40
80
160
320
640
1 280
2 560
1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
1926=100(log2)
Bkt Vienti Ml. sotakorvausvienti

11. • Suomen talouskasvu on ollut vientivetoista.
• Vienti on kasvanut pitkällä aikavälillä nopeammin kuin BKT.
• Sodat ovat olleet viennin suurimmat negatiiviset šokit.
• Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aikainen viennin
romahdus (1918) oli erityisen syvä.
• Toisen maailmansodan aallonpohjasta nousu kesti kauan.
• 1990-luvun laman jälkeinen, Nokia-vetoinen viennin
kasvu on ollut suurin positiivinen šokki.
• Tavaraviennin ”uutta Nokiaa” ei kannata jäädä odottamaan.
11
Viennin kasvu ja šokit

12. 12
Tavaraviennin maajakauma 1870‒2015
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
%
Muu ei-Eurooppa
Kiina
Yhdysvallat
Muu Eurooppa
Ranska
Alankomaat
Tanska
Ruotsi
Saksa/Länsi-Saksa
Iso-Britannia
Venäjä/Neuvostoliitto

13. 13
Bruttoviennin toimialajakauma 1870‒2015
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
%
Palvelut
Muut tavaravienti
Tekstiiliteollisuus
Kemian teollisuus
Sähkötekninen
teollisuus
Koneet ja kulkuneuvot
Metallien
perusteollisuus
Paperiteollisuus
Puuteollisuus
Metsätalous
Maatalous

14. • Viennin bruttoarvo suhteessa bruttokansantuotteeseen
kuvaa huonosti viennin taloudellista merkityksen
muutosta,
• koska ulkomaisten panosten käyttö pienentää kotimaahan jäävää
arvonlisäystä
• ja koska sen suhde viennin bruttoarvoon on muuttunut.
• Tässä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa arvioitu
viennin kotimaista arvonlisäystä ennen 1990-lukua
(Kasperi Lavikainen)
• 1913, 1928, 1956, 1959, 1965, 1970, 1980, 1982, 1985, 1989
• Aineistona panos-tuotos-taulut (paitsi 1913 tuotanto- ja
ulkomaankauppatilastot)
14
Viennin kokonaistaloudellinen merkitys

15. 15
Viennin kotimainen arvonlisäys / viennin bruttoarvo
1913‒2015
91,8
88,4
84,1
82,3
70,2
75,9
69,4
72,2
58,0
62,2
93,8
30
40
50
60
70
80
90
100
1913
1928
1956
1959
1965
1970
1980
1982
1985
1989
1995
2000
2005
2010
2015
%

16. 16
Viennin kotimainen ja ulkomainen arvonlisäys / BKT
1913‒2015
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Ulkomainenarvonlisäys/BKT,%
Kotimainenarvonlisäys/BKT,%
Kotimainen arvonlisäys
Ulkomainen arvonlisäys

17. • Viennin kotimaisen arvonlisäyksen suhde
bruttokansantuotteeseen oli huomattava (23 %) jo
vuonna 1913.
• Tuo taso ylitettiin vasta 1990-luvun laman jälkeisenä
nousukautena: suurimmillaan (29 %) vuonna 2000.
• Viennin tuoma kotimainen arvonlisäys suhteessa
kansantuotteeseen on ollut 2000-luvulla yhtä suuri kuin
1900-luvun alussa,
• mutta siihen tarvitaan paljon suurempi viennin bruttoarvo (eli
enemmän ulkomaista arvonlisäystä) kuin 100 vuotta sitten.
• Tämä on yksi viime vuosikymmenten globalisaation ja
ensimmäisen globalisaation (1870–1913) eroista.
17
Vientivetoinen Suomi globalisaation aalloissa

18. Euron ja globaalin finanssikriisin
vaikutus Suomen
ulkomaankauppaan ja talouteen
Pertti Haaparanta, Jussi Kiviluoto
Aalto-yliopisto

19. Euron kauppavaikutukset

20. • Talous- ja rahaliiton katsottiin olevan tärkeä osa
syvempää EU:n yhdentymistä, jonka hyötyjä Cecchini-
raportti korosti.
• Yhteisen rahan vaikutuksia arvioinut ”One Market, One
Money”-raportti ei kuitenkaan kovin paljon korostanut
rahaliiton vaikutuksia jäsenten väliseen kauppaan.
• Ne otettiin ilmeisesti annettuina, koska raportissa arvioitiin
yhteisen valuutan vaikutusta tekijöihin, jotka vaikuttavat myös
kauppaan.
20
A. Tausta

21. • Keskustelun ja tutkimuksen herättäjä:
• Rose 2000: Talous- ja rahaliitto kolminkertaistaa jäsenten välisen
kaupan.
• Kritiikki: Vaikutus paljon pienempi, arviot 5 prosentin kasvun
ympärillä.
• Viime aikainen tutkimus: EMU:n vaikutukset pienet positiiviset tai
peräti olemattomat (Glick-Rose poikkeus).
• Muut rahaliitot? Vaihtelevia tuloksia.
• ”Kaikki rahaliitot ovat hajonneet.”
21
B. Tutkimus kauppavaikutuksista

22. • Arviointi EMU:n vaikutuksista ns. gravitaatiomallin avulla,
käytetyin perusta erilaisten kauppavaikutusten arvioinnissa.
• Joustava malli, sopii sekä koko kaupan että toimiala-tason
kaupan tutkimukseen, myös kauppaparittaiset vaikutukset.
• Seurattu ”parhaita käytänteitä”: mukana sisäinen kauppa
(integraatio avaa sisämarkkinat ulkomaisille tuotteille),
globalisaatiomuuttuja, estimointimenetelmä.
• Sopii myös kauppaan sisältyvään arvonlisään vaikuttavien
tekijöiden merkityksen arviointiin: joustava tapa ottaa
huomioon esimerkiksi se, miten eri maiden tulot vaikuttavat
kunkin maan vientiin.
22
C. Tämä tutkimus

23. • Päätulos 1: Talous- ja rahaliitolla ei ole ollut keskimäärin mitään
vaikutusta jäsenmaiden keskinäiseen kauppaan, ei bruttovientiin eikä
vientiin sisältyvään arvonlisään.
• Toimialoilla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia.
• Suomi: Näyttöä siitä, että Suomen kauppa EMU-maiden kanssa on
kasvanut.
• Päätulos 2: EU ja alueelliset kauppasopimukset ovat kasvattaneet
kauppaa.
• Maapareittain EMU:n vaikutukset ovat epäsymmetriset sekä koko
kaupan tasolla että toimialoilla.
• Suomen yksityisten palveluiden kaupan kasvu lisännyt Suomen kauppaa.
23
D. Tulokset 1

24. • Näyttöä siitä, että EMU on kasvattanut uusien
jäsenmaiden kauppaa EMU:n sisällä.
• Mikä selittää sitä, että EMU:lla ei vaikutusta kauppaan?
• Ei enää suuria voittoja lisäintegraatiosta?
• Valuuttakurssin vakauden merkitys liioiteltu?
• EMU on rahaliittona ”tehoton”?
• Gravitaatiomalli ei ota kaikkia vaikutuksia huomioon?
24
Tulokset 2

25. Globaali rahoitusmarkkinakriisi ja
Suomen kauppa

26. • Gravitaatiomallia käytettäessä estimoidaan maittain ja
toimialoittain ns. monenkeskiset vienti- ja tuontikitkat.
• Monenkeskinen vientikitka mittaa sitä, kuinka erilaiset
tekijät vaikuttavat siihen, kuinka ”helposti” kunkin maan
tuotanto löytää tiensä vientimarkkinoille.
• Vientikitka ottaa huomioon ajassa vaihtelevat tekijät, eivät
kiinteitä tekijöitä (kuten maiden välinen etäisyys).
• Kilpailukyky, vientimaiden joukko, eri maiden tulotasot, ajassa
vaihtuvat kuljetuskustannukset, jne.
26
Vientimenestyksen mittaamisesta 1

27. • Tässä työssä vientimenestyksen mittana käytetään kullekin
maalle ja toimialalle estimoitua vientikitkaa.
• Vientimenestys voi heiketä, vaikka vienti kasvaisi.
• Normalisoitu koko maailman keskimääräiseen vientimenestykseen
ja tapauskohtaisesti johonkin vuoteen.
• Seuraavassa kuvassa on esitetty koko viennille vientikitkat
Ruotsille, Saksalle, Suomelle ja Yhdysvalloille vuosille 1995-
2011.
• Kuvassa ovat mukana samalla ajanjaksolle kunkin maan
suhteelliset yksikkötyökustannukset.
27
Vientimenestyksen mittaamisesta 2

29. • Kaikkien neljän maan vientimenestys on heikentynyt:
• Uusien maiden tulo maailmanmarkkinoille
• Hintakilpailukyvyn merkitys?
• Ei ainoa selittäjä vientimenestyksen kehitykselle.
• Globaalin rahoitusmarkkinakriisin aikana:
• Saksan ja Suomen kehitys samanlaista?
29
Tulkinta?

30. • Globaalin rahoitusmarkkinakriisin lisäksi Suomen taloutta
heikensi elektroniikkateollisuuden heikkeneminen.
• Globaali rahoitusmarkkinakriisi vähensi maailmankauppa vuonna
2009 10 prosenttia, kauppa palasi entiselle tasolleen vuonna
2010.
• Lievensikö mikään elektroniikkateollisuuden
heikkenemisen vaikutusta kokonaistalouteen?:
30
Suomen vientimenestys ja globaali
rahoitusmarkkinakriisi

32. • Elektroniikkateollisuuden kehittyessä myös siihen liittyvät
palvelut (IT-palvelut, kuten pelien tekeminen ja T&K-
palvelut, kuten rojaltit patenteista, konsultointi) myös
kasvoivat.
• Tämä tapahtui sekä elektroniikkayritysten sisällä että
niiden liepeille nousseissa uusissa yrityksissä.
• Laajemminkin, kriisin jälkeen koko viennin menestys laski
vuoteen 2007 nähden suhteellisesti paljon vähemmän
kuin elektroniikkateollisuuden.
32
Luovaa tuhoa vai ”tekemällä oppimista”?

33. • Vientimenestyksen vaihteluiden selittäjät?
• Hintakilpailukyvyn merkitys?
• Laadun merkitys?
• Muut tekijät?
33
Lopuksi

34. Miten mitata vientiä: bruttovientiluvut
vai kotimainen arvonlisäys?
2000-luvun trendit
Saara Tamminen, VATT
Katariina Nilsson Hakkala, Etla

35. #1 Palveluiden viennin merkittävä nousu
#2 Tuotantoprosessien ja arvoketjujen globaali
pirstoutuminen
#3 Toimialakohtaiset analyysit viennin arvonlisäystä
eivät ota huomioon, mitä toimialat oikeastaan
vievät (erityisesti palvelut vs. tavarat)
Ratkaisu: viennin arvonlisäyksen analysointi
hyödykkeittäin yritys-hyödyketietokantojen avulla
35
Viennin analysoinnin haasteet viime vuosina

36. #1 Suomen viennin bruttoarvojen muutokset
hyödykkeittäin
Palvelut yhteensä: 20% vuonna 2002, 31% vuonna 2016
0,5 0,5 0,6 1,2 1,1 1,3
5,4 5,3 4,9 4,7 4,3 5,0 6,3 7,4 7,5
0,8 0,7 0,9 1,2 1,1 1,1
1,2 1,6 2,0 2,5 2,9 3,2 2,4
2,7 2,7
6,9 5,8 7,2 7,7 7,9
10,0
9,7 9,5 9,2 8,2 8,8 8,1 6,1
7,7 8,2
2,6 3,3
3,6
3,7 3,8
4,1
4,7 4,6 4,8 5,0 5,2 5,3
5,1
5,3 5,5
9,1 9,0
9,1 8,0 9,3
9,2
8,5 7,3 8,7 8,6 8,3 8,5
8,5
9,0 8,9
1,5 1,6
1,9 2,2
2,9
3,3
4,1
2,8
3,8 5,0 5,8 6,5
5,7
3,4 3,9
3,7 3,9
4,4 4,6
5,2
5,6
5,9
5,3
6,2 6,8
6,8
6,8
6,8
6,6 6,6
4,6 5,4
6,8 7,2
9,2
10,0
8,8
5,7
8,5
9,3 8,5
8,2
8,4 8,3 8,1
5,0 5,1
5,6
6,5
7,0
8,5
9,0
6,9
7,1
7,5 7,5 7,3
7,0
7,2 7,1
8,9 9,1
8,8
8,7
11,0
11,9
11,8
9,3
10,1
9,7 10,1 10,5
11,5
12,3 11,8
12,4 12,3
12,0
14,4
14,6
14,5
14,6
9,7
8,0
7,3 7,0 6,2
6,6
6,5 6,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Miljardiaeuroa,vuoden2010hinnoin
Elektroniikka
Muut tavarat
Koneet ja laitteet
Metallit ja
metallituotteet
Kemikaalit, lääkkeet ja
muovit
Öljytuotteet
Paperi ja
paperituotteet
Kuljetus & matkailu
Muut palvelut
Rojaltit, lisenssimaksut
ja T&K palvelut
IT palvelut

37. 37
#2 Viennin bruttoarvo vs. kotimaahan jäävä
arvonlisäys
Viennin
bruttoarvo
Viennin
kotimainen
arvonlisäys
Kotimaiset välituotteet, tavarat
Kotimaiset välituotteet, palvelut
Ulkomaiset välituotteet, tavarat
Kotimainen arvonlisä tuonnissa
Toimialan/yrityksen oma
arvonlisäys
(= palkka- ja pääomamaksut)
Ulkomaiset välituotteet, palvelut
Kotimainen
arvonlisäys
alhaisempaa
teollisuudessa kuin
palveluissa

38. #3 Tavaroiden ja palveluiden bruttovienti
toimialoittain 2015
Toimiala
Palveluviennin
osuus
bruttoviennistä,
%
Toimialan osuus
bruttoviennistä, %
Teollisuus, yhteensä 18 74,3
16–18 Metsäteollisuus 2 16,3
19–22 Kemianteollisuus 7 13,2
24–25 Metalli- ja metallituoteteollisuus 14 9,8
26–27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 50 13,5
28–30 Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 20 17,5
10–12, 23, 31–33 Muu teollisuus 15 3,6
G Tukku- ja vähittäiskauppa 14 6,9
H Kuljetus ja varastointi 87 5,2
J Informaatio ja viestintä 96 5,8
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 79 2,0

39. Viennin arvonlisäyksen muutokset hyödykkeittäin
Palvelut yhteensä 36% vuonna 2016
0,4 0,4 0,5 0,9 0,8 0,9
3,4 3,1 2,9 2,8 2,4 3,2 4,5 5,3 5,4
0,6 0,6 0,7 0,9 0,8 0,8
0,9 1,1 1,4 1,7 1,8
2,0
1,5
1,7 1,7
5,0 4,3 5,1
5,2 5,3
6,8
6,3 6,2 5,9 5,3 5,5
5,5 4,3
5,4 5,7
2,3 2,9
3,1
3,1 3,1
3,4
3,7 3,7 3,8 3,9 4,1
4,1 4,0
4,1 4,2
7,1 6,8
6,8 5,7 6,5
6,3
5,6 5,3 6,2 5,9 5,9
5,8 5,9
6,2 6,1
0,5 0,5
0,7 0,6
0,7
0,8
0,9
0,6
0,7
0,6 0,9
0,9 0,7
0,6 0,7
2,4 2,5
2,6 2,7
2,9
3,0
3,0
3,0
3,5 3,8 3,7
3,7
3,8
3,5 3,5
2,7 3,1
3,3 3,6
4,5
4,4
4,1
2,7
3,7 3,9 3,5
4,5
3,8
4,0 3,9
3,6 3,7
4,0 4,3
4,7
5,6
5,8
4,6
4,6 4,7 4,7
4,5
4,4
4,4 4,3
6,7 6,7
6,4 6,2
7,7
8,1
8,0
6,5
6,9 6,5 6,9
7,1
7,8
7,9 7,6
8,1 8,0
7,6 8,7
8,9
9,0
8,7
6,0
5,0
4,3 4,2
3,9 4,2
3,9 3,9
0
10
20
30
40
50
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Miljardiaeuroa,vuoden2010hinnoin
Elektroniikka
Muut tavarat
Koneet ja laitteet
Metallit ja metallituotteet
Kemikaalit, lääkkeet ja
muovit
Öljytuotteiden valmistus
Paperi ja paperituotteet
Kuljetus & matkailu
Muut palvelut
Rojaltit, lisenssimaksut
ja T&K palvelut
IT palvelut

40. • Kansainvälinen tutkimus: yritystason ja -ympäristön
tekijöillä suurin merkitys kilpailukyvylle.
• Laatu ja brändi selittään 50-75% yritysten menestyksestä
• Hinta ja kustannustaso 25%
• Vientituotteiden jaottelu ”erilaistamisen” mukaan kertoo
millä kilpaillaan
• Homogeeniset, viitehintaiset ja heterogeeniset tuotteet
40
Viennin menestystekijät

41. 41
Viennin arvonlisäys tuoteluokittain
4,6
4,6 3,7 4,8 4,6 5,1 4,7
2,4 1,5 1,1 0,8 0,3 0,4 0,3
15,4 15,8 16,3
16,6
18,7
19,6 19,8
16,9 17,4 16,7 16,8 16,7 17,4 16,5
6,0 5,3 6,4
7,0
6,9
8,6
10,7
10,3 10,2
9,7 9,7 10,7 10,3 12,5
10,3 10,1
10,4
9,3
10,8
10,7
9,8
8,5 10,6
10,3 9,9
10,8 10,6
10,6
1,1 1,1
1,6
1,4
2,3
2,5
2,1
1,6
2,3
1,9 2,4
2,5 2,3
2,0
2,3 2,9
3,1 3,1
3,2
3,5
3,7
3,7
3,8
3,9 4,1
4,2 4,0
4,2
0
10
20
30
40
50
60
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Miljardiaeuroa,vuoden2010hinnoin
Kuljetus &
matkailupalvelut
Homogeeniset
tuotteet
Viitehinnan omaavat
tuotteet
Palvelut muut
Muut heterogeeniset
tavarat
Heterogeeniset
tietoliikennetuotteet

42. Koulutustaso Heterogeeniset
tavarat
Viitehintaiset
tavarat
Homogeeniset
tavarat
Palvelut,
muut
Peruskoulu 11,1
(20,2)
11,0
(25,3)
13,4
(24,0)
8,4
(12,5)
Keskiaste 57,2
(59,2)
67,5
(62,7)
61,7
(62,7)
39,1
(44,9)
Korkeakoulu 31,8
(20,5)
21,5
(12,0)
25,0
(13,2)
52,5
(42,6)
42
Työntekijät koulutus ja hyödykeryhmittäin 2014
(suluissa 2002) %

43. Maailman kauppajärjestelmä
määrittää Suomen viennin
toimintaympäristön
Laajempi protektionismin
nousu voi hankaloittaa
erityisesti pk-yritysten
vientiä ja alentaa viennistä
saatavaa arvonlisäystä
Suomeen.
Mahdollisuuksia
Suomelle
megatrendeistä:
digitalisaatio ja
cleantech -tuotteiden
kysynnän globaali
nousu

44. 27.11.2017 Alatunnisteteksti 44
Kiitos!• Laatu ja brändi ovat yrityskohtaisia menestystekijöitä
• Tuotantokustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta niiden
merkitys on rajoitettu
• Yritysympäristö
• Innovaatiopolitiikka
• Työvoima ja koulutus
• Viennin edistäminen
Miten kilpailukykyä voi edistää?

45. 45
Kiitos!
Lisätiedot:
Erikoistutkija Saara Tamminen, VATT (raportin luvut 4 ja 6): 0295 519 450
Tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala, Etla (luvut 4 ja 6): 040 304 5563
Professori Pertti Haaparanta, Aalto-yliopisto (luku 5): 040 353 8180
Professori emeritus Sakari Heikkinen, Helsingin yliopisto (luku 3): 050 331 8671
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto (luku 3): 050 415 6592