Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Miten tulo- ja varallisuuserot näkyvät tilastoissa, Tarja Hatakka

535 views

Published on

Suhdanneklubi: Tulo- ja varallisuuserot ja talouskasvu, 18.11.2016 Tilastokeskus

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Miten tulo- ja varallisuuserot näkyvät tilastoissa, Tarja Hatakka

  1. 1. Miten tulo- ja varallisuuserot näkyvät tilastoissa? Tarja Hatakka 18.11.2016 Suhdanneklubi
  2. 2. Tulot ja kulutus -aihealue Otostilastot: Tulonjakotilasto Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien varallisuus Kuluttajabarometri Kokonaistilastot: Tulonjaon kokonaistilasto Velkaantumistilasto Veronalaiset tulot 18.11.2016 Tarja Hatakka2 Kotitalous (Kotitalous)/ henkilö Asuntokunta Henkilö Asuntokunta /henkilö
  3. 3. Tilastolähteitä tulo- ja varallisuuseroista - Kulutustutkimus – vuosina 1966, 1971 ja 1976: ensimmäinen ja ainoa tietolähde tuloeroista (käytetään lähteenä myös vuodelle 1981) - Tulo- ja elinolotutkimus – tuloerot: tulonjakotilasto 1977-> ja EU-SILC 2003-> – varallisuuserot: 1987, 1988, 1994, 1998 (aliotos), 2009, 2013 • vuonna 2004 erillistutkimus – kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot, pitkät aikasarjat – tiedot Eurostatin (tulot), OECD:n (tulot ja varallisuus) ja EKP:n (varallisuus) tilastoissa perustuvat tähän tutkimukseen - Tulonjaon kokonaistilasto – tuloerot kansallisin käsittein 1995-> – aluetiedot, tuloliikkuvuus, pitkittäistiedot – ei otantavirhettä, ensisijainen lähde tuloerojen muutoksen kuvaamiseen – ei hyvä lähde kansainvälisiin vertailuihin (käsite-eroja) 18.11.2016 Tarja Hatakka3
  4. 4. Mitä tulo-, kulutus- ja varallisuustilastoilla mitataan? - Kotitalouksien tulojen, kulutuksen ja varallisuuden rakennetta, kehitystä ja jakautumista eri väestöryhmien kesken – Väestöryhmien luokituksia esim. sosioekonominen asema, kotitalouden elinvaihe, ikä, tuloluokat, alue - Esimerkkejä tilastojulkistuksista: – Neljännes EU-kansalaisista on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä (25.5.2016) – Taantuma leikannut eniten nuorten tuloja (1.4.2016) – Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2014 (18.12.2015) – Taantuma kurittanut eniten Salon seudun talouksia (18.12.2015) – Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna 2013 (1.4.2015) – Suomalainen kulutti vuonna 2012 noin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 1985 (28.2.2014) 18.11.2016 Tarja Hatakka4
  5. 5. + palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (esim. vuokra-, korko- ja osinkotulot) Huom! Ei asuntotuloa eikä myyntivoittoja -------------------------------------------- = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot (esim. ansio- ja kansaneläkkeet, sairaus- ja vanhempainpäivärahat, työttömyyspäivärahat, lapsilisät) -------------------------------------------- = bruttorahatulot – maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sosiaaliturvamaksut, pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut) ------------------------------------------- = käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot) Käsitteet haltuun  käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot)  pohjautuu kansainvälisiin suosituksiin (Canberra Group 2001, OECD), jotka pohjautuvat kansantalouden tilinpitoon (SNA)  vuositason tietoa 18.11.2016 Tarja Hatakka5
  6. 6. Käsitteet haltuun - Tulot ja palkat menevät usein julkisessa keskustelussa sekaisin – Kaikki tulot eivät ole palkkoja, kaikki tulonsaajat eivät ole palkansaajia – Keskipalkka ≠ keskitulo - Kokoaikaisen palkansaajan (brutto)mediaanipalkka 2 963 €/kk vuonna 2015 (Lähde: Palkkarakenne 2015, Tilastokeskus) - Kotitalouden (netto)mediaanitulo kulutusyksikköä kohden 1 981 €/kk (=ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus) - Gini-kerroin: yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku, esitetään tässä prosentteina (0: kaikkien tulot yhtä suuret, 100: yksi saa kaikki tulot) 18.11.2016 Tarja Hatakka6 Kulutusyksiköt: 1. aikuinen: 1,0 muut 14 vuotta täyttäneet: 0,5 alle 14-vuotiaat: 0,3
  7. 7. Tuloerot Suomessa ja Euroopassa
  8. 8. Mediaanitulojen vuosimuutokset 1988–2014, %, (ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot)) 18.11.2016 Tarja Hatakka8 -6,0 -5,0 -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
  9. 9. Tuloerojen kehitys Suomessa - tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980- luvulle – erot pienimmät vuonna 1987, pysyivät kutakuinkin samalla tasolla 90-luvun laman aikana - muutamassa vuodessa 1990-luvun loppupuolella tuloerot kasvoivat lähelle nykytasoa – 2001 jälkeen muutokset vähäisiä • tuloerot kasvoivat hieman talouskasvun aikaan 2001-2007 – myös viime vuosien talouskriisin tulonjakovaikutukset ovat olleet pieniä • tuloerot kaventuneet hieman 2008-2014 - tulonjaon muutokseen vaikuttaa merkittävästi suurituloisten tulokehitys 18.11.2016 Tarja Hatakka9
  10. 10. Mediaanitulo tulokymmenyksittäin vuosina 1987 ja 2014 (ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot)) 18.11.2016 Tarja Hatakka10 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 2014 1987 noin 970 €/kk noin 1 980 €/kk noin 4 030 €/kk Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
  11. 11. Tuloerojen kehitys – Gini-kerroin (%) 1966-2014, ekvivalentit tulot 18.11.2016 Tarja Hatakka11 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1966 1976 1987 1990 1996 2001 2007 2014 Käytettävissä olevat rahatulot Tuotannontekijätulot Työttömyys, konkurssit Omaisuustulojen voimakas kasvu
  12. 12. Tulokymmenysten tulo-osuudet (%) 1966-2014 18.11.2016 Tarja Hatakka12 0 5 10 15 20 25 1966 1976 1987 1996 2001 2007 2014 I (pienituloisin 10 %) II III IV V VI VII VIII IX X (suurituloisin 10 %) Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
  13. 13. Tulojen kehitys tulojakauman eri kohdissa 1987-2014 (ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot)) 18.11.2016 Tarja Hatakka13 1994-2001: 23,5% 2001-2014: 27,6% 1994-2001: 4,1 % 2001-2014: 22,4 % Yhteensä; 23830 I (pienituloisin 10 %); 11662 X (suurituloisin 10 %); 48358 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mediaani Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
  14. 14. Suhteelliset tuloerot Euroopan maissa vuonna 2013, Gini-kerroin (%), ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot) 18.11.2016 Tarja Hatakka14 Lähde: Eurostat, EU:n tulo ja elinolotilasto (EU-SILC 2014, tulojen viitevuosi 2013, Iso-Britannia 2014).
  15. 15. Suurituloisimman prosentin tulot 1995-2014 (ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot)) 18.11.2016 Tarja Hatakka15 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Yhteensä I tulokymmenys (pienituloisin) X tulokymmenys (suurituloisin) Suurituloisin 1 % Mediaani Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus
  16. 16. Varallisuuserot Suomessa ja Euroopassa
  17. 17. Nettovarallisuus: varat − velat Käsite pohjautuu kansainvälisiin suosituksiin (OECD) - Varat yhteensä - Reaalivarat  Asuntovarallisuus yhteensä  Kulkuvälineet  Metsät, pellot ja yritysvarallisuus - Rahoitusvarat  Talletukset  Sijoitusrahastot  Pörssiosakkeet  Muut osakkeet  Yksilölliset eläkevakuutukset  Säästö- ja sijoitusvakuutukset  Muut rahoitusvarat - Velat yhteensä – Asuntovelat – Kulutus- ja muut velat 18.11.2016 Tarja Hatakka17
  18. 18. Varallisuuserot Suomessa - Omistusasunto kattaa yli puolet suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta - Varallisuus on epätasaisesti jakautunut – Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 euroa vuonna 2013 – Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2013 noin 45 prosenttia nettovarallisuudesta – Vähävaraisin 50 % omisti noin 7 prosenttia nettovarallisuudesta – Erityisesti rahoitusvarallisuus on hyvin keskittynyttä - Varallisuudessa elinkaaritekijöiden vaikutus suuri – Vuoden 2013 aineistossa keskimääräinen nettovarallisuus oli suurimmillaan ikäryhmässä 65–74-vuotiaat - Kuten tuloerot, myös varallisuuserot kasvoivat nopeasti 90-luvun loppupuolella 18.11.2016 Tarja Hatakka18
  19. 19. Nettovarallisuuden mediaani ja keskiarvo nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013 18.11.2016 Tarja Hatakka19 -50 000 50 000 150 000 250 000 350 000 450 000 550 000 650 000 750 000 850 000 950 000 Mediaani Keskiarvo Euroa Yhdellä prosentilla nettovarallisuutta yli 1 350 000 euroa Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus
  20. 20. Varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2013 18.11.2016 Tarja Hatakka20 -150 000 -50 000 50 000 150 000 250 000 350 000 450 000 550 000 650 000 750 000 Reaalivarat Rahoitusvarat Velat yhteensä Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus
  21. 21. Varallisuuserojen kehitys – osuudet nettovarallisuudesta 1994 ja 2013 18.11.2016 Tarja Hatakka21 Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus 6,9 53,9 39,2 6,7 48,2 45,2 0 10 20 30 40 50 60 I-V (vähävaraisin 50 %) VI-IX X (varakkain 10 %) 1994 2013 %
  22. 22. Miten Suomi sijoittuu kansainvälisesti 18.11.2016 Tarja Hatakka22 Varakkaimman prosentin osuus nettovarallisuudesta euroalueen maissa ja Yhdysvalloissa Lähde: Vermeulen 2014. Euroalueen maiden tiedot ovat EKP:n HFCS-aineistosta. Suomen tiedot ovat vuodelta 2009. Pareto-parametri on estimoitu regressiomenetelmällä yli 2 miljoonan euron nettovarallisuudelle
  23. 23. Yhteenveto: Miten tulo- ja varallisuuserot näkyvät tilastoissa? - Sekä tulo- että varallisuuserot kasvoivat erityisesti 1990-luvun loppupuoliskolla – tuloerojen kasvun keskeinen tekijä oli varallisuudesta saatavien pääomatulojen kasvu – tuloerot ovat nyt viidentoista vuoden takaisella tasolla - Varallisuuserot ovat huomattavasti tuloeroja suuremmat – Suurituloisin kymmenys sai vuonna 2013 noin 20 % tuloista, pienituloisin puolisko noin 33 % – Varakkain kymmenys kotitalouksista omisti vuonna 2013 noin 45 % nettovarallisuudesta, varattomin puolisko noin 7 % - Kansainvälisesti verrattuna – tuloerot ovat Suomessa edelleen OECD-maiden alhaisimpia – varallisuus ei ole kovin keskittynyttä 18.11.2016 Tarja Hatakka23
  24. 24. Uusia tietoja julkistetaan joulukuussa - EKP julkistaa varallisuustutkimuksen (HFCS) 2. kierroksen tiedot joulukuussa 2016 – http://www.ecb.int/home/html/researcher_hfcn.en.html - Tulotilastot vuodelta 2015 julkistetaan joulukuussa 2016 – 20.12.2016 Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tuloerot – 20.12.2016 Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tulokehitys alueittain – 21.12.2016 Tulonjakotilasto 2015, pienituloisuus (ennakko) 18.11.2016 Tarja Hatakka24

×