SlideShare a Scribd company logo
1 of 33
Download to read offline
Nostoa Suomen ulkomaankaupan
kehityksestä, merkityksestä ja
näkymistä
2 7 . 11 . 2 0 1 7 | 1 0 0 V U O T TA P I E N T Ä AV O TAL O U T TA
15
Arvonlisäys kertoo
viennin merkityksestä#1
# 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O
V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä
Ulkomaankaupan vaikutukset
Suomen talouden kasvuun ja
työllisyyteen perustuvat sen
luomaan kotimaiseen
arvonlisäykseen, ei viennin
bruttoarvoon.
Globaalit tuotantoketjut
ovat pirstoutuneet,
ja palveluviennin
merkitys kasvaa.
Tämä muuttaa sitä,
miten vienti
kansantaloudessa
vaikuttaa.
Suomi on ollut pieni
avotalous 150 vuotta#2
# 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I
AV O TA L O U S 1 5 0 V U O T TA
Ulkomaankaupan suhde
bruttokansantuotteeseen
oli kansainvälisessä
vertailussa korkea jo
ensimmäisen globalisaatio-
kauden aikaan (1870 – 1913)
Viennin arvoketju oli täysin kotimainen.
Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka-
aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa
metsätuotteita.
Kotimaisen arvonlisäyksen
osuus viennin bruttoarvosta
on pienentynyt
#3
# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
91,8
88,4
84,1
82,3
70,2
75,9
69,4
72,2
58,0
62,2
93,8
30
40
50
60
70
80
90
100
1913
1928
1956
1959
1965
1970
1980
1982
1985
1989
1995
2000
2005
2010
2015
%
Arvonlisäyksen osuuden
lasku on yleinen trendi
kehittyneille maille. Se
johtuu tuotannon
kasvavasta
ulkoistamisesta.
# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
Korkeimmillaan
kotimaisen
arvonlisäyksen osuus
on ollut vuonna 2000,
jolloin se oli 29 %.
Suomen talous ei
sulkeutunut 1920-
ja 1930-luvuilla
#4
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
# 4 S U O M E N TA L O U S E I S U L K E U T U N U T
1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A
Samalla
viennin rakenne
yksipuolistui
metsätalouden
ja -teollisuuden
tuotteisiin
Suomen
ulkomaankauppa
suuntautui länteen
vanhan Venäjän
markkinoiden
kadottua
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Suomi pysyi
verrattain avoimena
1930-luvun
sulkeutuvassa
maailman-
taloudessa
Maailmansota
pysäytti alkaneen
globalisaatio-
kehityksen. 1930-
luvun lama kiihdytti
protektionismia
Toisen maailmansodan
jälkeinen protektionismi
vaikutti pitkään
#5
KUVA: FOTO ROOS | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
# 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N
P R O T E K T I O N I S M I VA I K U T T I P I T K Ä Ä N
KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Sodan aikana
omaksuttiin toiminta-
tapa, jossa elinkeino-
elämän edustajat
toimivat kiinteässä
yhteistyössä valtion-
hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970-
ja 1980-luvuilla läntisiä
naapurimaita
suurempana
halukkuutena suojata
kotimaista teollisuutta
ulkomaiselta kilpailulta.
Viennin rakenne
monipuolistui
1960-luvulta lähtien
#6
# 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I
1 9 6 0 - L U V U LTA L Ä H T I E N
Viennin tuotevalikoima
monipuolistuu:
metsäteollisuuden
tuotteiden rinnalle
metalli-, kone- ja
kemianteollisuutta
Määrämaiden joukko
monipuolistuu:
vientiä yhä enemmän
eri Euroopan maihin
ja Euroopan
ulkopuolelle
Ruotsin
merkitys viennin
kohdemaana
kasvaa 1960-
luvulta lähtien
Paperiteollisuuden tuotteet ja IT-
palvelut ovat Suomen tärkeimmät
yksittäiset viennin arvonlisän
lähteet
#7
# 7 PA P E R I T U O T T E E T J A I T - PA LV E L U T
O VAT S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T
V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T
IT-palveluiden
vienti
11,4 %
Paperiteollisuuden
tuotteiden vienti
13 %
Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä
(vuonna 2016).
Viennin kotimaista
arvonlisää syntyy yhä
enemmän palveluista
#8
Vuonna 2015
puolet
elektroniikkateollisuuden
viennin bruttoarvosta oli
palveluiden
vientiä
ja vain toinen
puoli tavaravientiä
Palveluhyödykkeiden
vienti vastasi yli
36 %:sta
viennin kotimaisesta kokonais-
arvonlisäyksestä vuonna 2016.
Vuonna 2002 niiden osuus oli
vielä noin 20 prosenttia.
# 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
# 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
Kotimainen arvonlisäys
alhaisempaa
teollisuudessa kuin
palveluissa, sillä
teollisuudessa
ulkomaisten
välituotteiden käyttö
on yleisempää
Palvelutoimialojen
osuus viennin
arvonlisästä on
yleisesti kasvanut
kehittyneissä
maissa.
Laatu on entistä
tärkeämpi viennin
menestystekijä
#9
# 9 L A AT U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I
V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä
60-70%
Suomeen jäävästä viennin
arvonlisäyksestä on viime
vuosina tullut sellaisten
tuotteiden viennistä, joissa
kilpaillaan ensisijaisesti laadulla
ja ominaisuuksilla sekä yrityksen
maineella.
Tällaisten palveluiden
viennistä saatava
kotimainen arvonlisäys on
2002-2015 kasvanut yli
2
-kertaiseksi
Yritystason
tekijät ovat
tärkeitä viennissä
#10
# 1 0 Y R I T Y S TA S O N T E K I J Ä T
O VAT T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä
Viennin keskittyneisyys on
edelleen suurta:
• Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten
menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen
20 suurimman
yrityksen osuudet
kotimaisesta
kokonaisarvon-
lisäyksestä
Vientiyritysten työntekijät
ovat keskimääräistä
koulutetumpia
#11
# 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T
O VAT K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A
Koulutus-
tasolla
on suuri merkitys
viennin kotimaisen
arvonlisäyksen
karttumisessa
Palveluiden
vientiyrityksissä
työvoiman rakenne on
selkeästi erilainen kuin
tavaratuotannossa:
yli puolet korkeasti
koulutettuja (2014)
Suomessa on viime
vuosina kasvanut
lähinnä palveluiden
vienti. Tästä vastaavat
hyvin korkean
osaamistason
työntekijät
Maailman kauppajärjestelmä
määrittää Suomen viennin
toimintaympäristön
#12
# 1 2 M A A I L M A N K A U P PA J Ä R J E S T E L M Ä
M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N
T O I M I N TA Y M P Ä R I S T Ö N
Laajempi protektionismin
nousu voi hankaloittaa
erityisesti pk-yritysten
vientiä ja alentaa viennistä
saatavaa arvonlisäystä
Suomeen. Mahdollisuuksia
Suomelle
megatrendeistä:
digitalisaatio ja
cleantech-tuotteiden
kysynnän globaali
nousu.
Euroopan rahaliitto ei
ole lisännyt jäsenmaiden
välistä kauppaa
#13
# 1 3 E U R O O PA N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T
J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P PA A
EU-jäsenyyden myötä
viennin luoma arvonlisäys
on noussut, mutta
euroalueella ei näytä olleen
merkittävää vaikutusta
jäsenmaiden väliseen
ulkomaankauppaan
Euroalueella on
saattanut olla
positiivinen vaikutus
Suomen käymään
kauppaan muiden
euromaiden kanssa
Globaali finanssikriisi vaikutti
Suomen vientimenestykseen
monitahoisesti
#14
Suomen koko
viennin
vientimenestys
heikkeni paljon
vähemmän kuin
elektroniikka-
teollisuuden
Sujuva
rakennemuutos:
palveluviennin
kehittyminen edisti
talouden sopeutumista
elektroniikkateollisuuden
nopeaan romahdukseen
IT-palvelut
jopa paransivat
menestystään
# 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I VA I K U T T I
S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N
M O N I TA H O I S E S T I
Suomen
vientimenestys
heikkeni vuonna
2007 alkaneen
kriisin aikana,
kuten odotettua
Mutta:
vaikutukset
olivat erilaisia
eri toimialoilla
Vientimenestykseen
tarvitaan muutakin kuin
hintakilpailukykyä
#15
# 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N TA R V I TA A N
M U U TA K I N K U I N H I N TA K I L PA I L U K Y K Y Ä
Suomessa on viime
aikoina kasvanut
lähinnä palveluiden
viennistä saatava
arvonlisäys
Tämän viennin
mahdollistavat
korkean
osaamistason
työntekijät
→ Jos halutaan
tukea yritysten
kilpailukykyä, monet
muutkin asiat
merkitsevät kuin
kustannukset
Palveluviennin
hyödykkeiden
kilpailussa
yrityskohtaiset tekijät,
kuten laatu, brändi ja
maine ratkaisevat

More Related Content

What's hot

Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011
Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011
Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011Nordea Bank
 
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...Turun Talouspäivät
 
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan Liitto
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan LiittoMajoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan Liitto
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan LiittoJukka Punamäki
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 

What's hot (8)

Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalousPaperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
 
Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011
Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011
Nordea talousennuste päivitys 19.12.2011
 
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäJyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
 
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät - Listaamattomiin yhtiöihin sijoi...
 
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan Liitto
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan LiittoMajoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan Liitto
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan Liitto
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
 
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvunUkrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
 

Similar to 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä

Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa Vihriälä
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa VihriäläKuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa Vihriälä
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa VihriäläTilastokeskus
 
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019Turun Talouspäivät
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhat
Suomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhatSuomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhat
Suomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhatVapaa_Jakelu
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Suomen Pankki
 
Nordea talousennuste 12/2011
Nordea talousennuste 12/2011Nordea talousennuste 12/2011
Nordea talousennuste 12/2011Nordea Bank
 

Similar to 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä (20)

Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
 
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
 
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa Vihriälä
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa VihriäläKuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa Vihriälä
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto Suomelle on? Vesa Vihriälä
 
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
 
Ty32008
Ty32008Ty32008
Ty32008
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
 
PALTAn suhdannekatsaus 2_2014
PALTAn suhdannekatsaus 2_2014PALTAn suhdannekatsaus 2_2014
PALTAn suhdannekatsaus 2_2014
 
Suomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhat
Suomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhatSuomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhat
Suomen kansantalouden mahdollisuudet_ja_uhat
 
2010-luvulta kestävään kasvuun
2010-luvulta kestävään kasvuun2010-luvulta kestävään kasvuun
2010-luvulta kestävään kasvuun
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2004
Talous ja Yhteiskunta 1/2004Talous ja Yhteiskunta 1/2004
Talous ja Yhteiskunta 1/2004
 
Ty12004
Ty12004Ty12004
Ty12004
 
Ty22014
Ty22014Ty22014
Ty22014
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
 
PALTAn suhdannekatsaus 1_2014
PALTAn suhdannekatsaus 1_2014PALTAn suhdannekatsaus 1_2014
PALTAn suhdannekatsaus 1_2014
 
Nordea talousennuste 12/2011
Nordea talousennuste 12/2011Nordea talousennuste 12/2011
Nordea talousennuste 12/2011
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
 

More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...
Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...
Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
 

More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (20)

Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen - mitä ministeriö odottaa?
Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen - mitä ministeriö odottaa?Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen - mitä ministeriö odottaa?
Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen - mitä ministeriö odottaa?
 
Sosiaalisen median vaikuttava hyödyntäminen
Sosiaalisen median vaikuttava hyödyntäminenSosiaalisen median vaikuttava hyödyntäminen
Sosiaalisen median vaikuttava hyödyntäminen
 
Näin tuemme viestintää ja vuorovaikutusta
Näin tuemme viestintää ja vuorovaikutustaNäin tuemme viestintää ja vuorovaikutusta
Näin tuemme viestintää ja vuorovaikutusta
 
VN TEAS -hankkeen loppuraportin laatiminen valtioneuvoston julkaisupohjalle.pdf
VN TEAS -hankkeen loppuraportin laatiminen valtioneuvoston julkaisupohjalle.pdfVN TEAS -hankkeen loppuraportin laatiminen valtioneuvoston julkaisupohjalle.pdf
VN TEAS -hankkeen loppuraportin laatiminen valtioneuvoston julkaisupohjalle.pdf
 
Yhteistyö median kanssa
Yhteistyö median kanssaYhteistyö median kanssa
Yhteistyö median kanssa
 
Hyvän Policy Briefin ABC
Hyvän Policy Briefin ABCHyvän Policy Briefin ABC
Hyvän Policy Briefin ABC
 
Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022...
Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022...Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022...
Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022...
 
Ohjausryhmätyö valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa (VN TEAS)
Ohjausryhmätyö valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa (VN TEAS)Ohjausryhmätyö valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa (VN TEAS)
Ohjausryhmätyö valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa (VN TEAS)
 
Tutkimuksen vaikuttavuus päätöksenteossa – mitä tiedetään?
Tutkimuksen vaikuttavuus päätöksenteossa – mitä tiedetään?Tutkimuksen vaikuttavuus päätöksenteossa – mitä tiedetään?
Tutkimuksen vaikuttavuus päätöksenteossa – mitä tiedetään?
 
Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...
Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...
Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa – Kohti paremp...
 
Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen
Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminenRakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen
Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen
 
Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi
Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiPolku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi
Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi
 
Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi
Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointiKokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi
Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi
 
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinotKiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
 
Sää- ja ilmastoriskit Suomessa - turvallisuus ja hyvinvointi
Sää- ja ilmastoriskit Suomessa - turvallisuus ja hyvinvointiSää- ja ilmastoriskit Suomessa - turvallisuus ja hyvinvointi
Sää- ja ilmastoriskit Suomessa - turvallisuus ja hyvinvointi
 
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinotKiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
 
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi ja jatkonäkymä
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi ja jatkonäkymäKansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi ja jatkonäkymä
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi ja jatkonäkymä
 
Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot
Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinotJäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot
Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot
 
Tuija Talvitie: Vuoropuhelun voima ja keinot
Tuija Talvitie: Vuoropuhelun voima ja keinotTuija Talvitie: Vuoropuhelun voima ja keinot
Tuija Talvitie: Vuoropuhelun voima ja keinot
 
Marjo Ollikainen: Toimittajan ja tutkijan rakentava suhde
Marjo Ollikainen: Toimittajan ja tutkijan rakentava suhdeMarjo Ollikainen: Toimittajan ja tutkijan rakentava suhde
Marjo Ollikainen: Toimittajan ja tutkijan rakentava suhde
 

15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä

  • 1. Nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä 2 7 . 11 . 2 0 1 7 | 1 0 0 V U O T TA P I E N T Ä AV O TAL O U T TA 15
  • 3. # 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä Ulkomaankaupan vaikutukset Suomen talouden kasvuun ja työllisyyteen perustuvat sen luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen, ei viennin bruttoarvoon. Globaalit tuotantoketjut ovat pirstoutuneet, ja palveluviennin merkitys kasvaa. Tämä muuttaa sitä, miten vienti kansantaloudessa vaikuttaa.
  • 4. Suomi on ollut pieni avotalous 150 vuotta#2
  • 5. # 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I AV O TA L O U S 1 5 0 V U O T TA Ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen oli kansainvälisessä vertailussa korkea jo ensimmäisen globalisaatio- kauden aikaan (1870 – 1913) Viennin arvoketju oli täysin kotimainen. Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka- aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa metsätuotteita.
  • 6. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennin bruttoarvosta on pienentynyt #3
  • 7. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T 91,8 88,4 84,1 82,3 70,2 75,9 69,4 72,2 58,0 62,2 93,8 30 40 50 60 70 80 90 100 1913 1928 1956 1959 1965 1970 1980 1982 1985 1989 1995 2000 2005 2010 2015 %
  • 8. Arvonlisäyksen osuuden lasku on yleinen trendi kehittyneille maille. Se johtuu tuotannon kasvavasta ulkoistamisesta. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T Korkeimmillaan kotimaisen arvonlisäyksen osuus on ollut vuonna 2000, jolloin se oli 29 %.
  • 9. Suomen talous ei sulkeutunut 1920- ja 1930-luvuilla #4 KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
  • 10. # 4 S U O M E N TA L O U S E I S U L K E U T U N U T 1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A Samalla viennin rakenne yksipuolistui metsätalouden ja -teollisuuden tuotteisiin Suomen ulkomaankauppa suuntautui länteen vanhan Venäjän markkinoiden kadottua KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Suomi pysyi verrattain avoimena 1930-luvun sulkeutuvassa maailman- taloudessa Maailmansota pysäytti alkaneen globalisaatio- kehityksen. 1930- luvun lama kiihdytti protektionismia
  • 11. Toisen maailmansodan jälkeinen protektionismi vaikutti pitkään #5 KUVA: FOTO ROOS | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
  • 12. # 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N P R O T E K T I O N I S M I VA I K U T T I P I T K Ä Ä N KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Sodan aikana omaksuttiin toiminta- tapa, jossa elinkeino- elämän edustajat toimivat kiinteässä yhteistyössä valtion- hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970- ja 1980-luvuilla läntisiä naapurimaita suurempana halukkuutena suojata kotimaista teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta.
  • 14. # 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I 1 9 6 0 - L U V U LTA L Ä H T I E N Viennin tuotevalikoima monipuolistuu: metsäteollisuuden tuotteiden rinnalle metalli-, kone- ja kemianteollisuutta Määrämaiden joukko monipuolistuu: vientiä yhä enemmän eri Euroopan maihin ja Euroopan ulkopuolelle Ruotsin merkitys viennin kohdemaana kasvaa 1960- luvulta lähtien
  • 15. Paperiteollisuuden tuotteet ja IT- palvelut ovat Suomen tärkeimmät yksittäiset viennin arvonlisän lähteet #7
  • 16. # 7 PA P E R I T U O T T E E T J A I T - PA LV E L U T O VAT S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T IT-palveluiden vienti 11,4 % Paperiteollisuuden tuotteiden vienti 13 % Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä (vuonna 2016).
  • 17. Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista #8
  • 18. Vuonna 2015 puolet elektroniikkateollisuuden viennin bruttoarvosta oli palveluiden vientiä ja vain toinen puoli tavaravientiä Palveluhyödykkeiden vienti vastasi yli 36 %:sta viennin kotimaisesta kokonais- arvonlisäyksestä vuonna 2016. Vuonna 2002 niiden osuus oli vielä noin 20 prosenttia. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
  • 19. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A Kotimainen arvonlisäys alhaisempaa teollisuudessa kuin palveluissa, sillä teollisuudessa ulkomaisten välituotteiden käyttö on yleisempää Palvelutoimialojen osuus viennin arvonlisästä on yleisesti kasvanut kehittyneissä maissa.
  • 20. Laatu on entistä tärkeämpi viennin menestystekijä #9
  • 21. # 9 L A AT U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä 60-70% Suomeen jäävästä viennin arvonlisäyksestä on viime vuosina tullut sellaisten tuotteiden viennistä, joissa kilpaillaan ensisijaisesti laadulla ja ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella. Tällaisten palveluiden viennistä saatava kotimainen arvonlisäys on 2002-2015 kasvanut yli 2 -kertaiseksi
  • 23. # 1 0 Y R I T Y S TA S O N T E K I J Ä T O VAT T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä Viennin keskittyneisyys on edelleen suurta: • Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen 20 suurimman yrityksen osuudet kotimaisesta kokonaisarvon- lisäyksestä
  • 25. # 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T O VAT K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A Koulutus- tasolla on suuri merkitys viennin kotimaisen arvonlisäyksen karttumisessa Palveluiden vientiyrityksissä työvoiman rakenne on selkeästi erilainen kuin tavaratuotannossa: yli puolet korkeasti koulutettuja (2014) Suomessa on viime vuosina kasvanut lähinnä palveluiden vienti. Tästä vastaavat hyvin korkean osaamistason työntekijät
  • 26. Maailman kauppajärjestelmä määrittää Suomen viennin toimintaympäristön #12
  • 27. # 1 2 M A A I L M A N K A U P PA J Ä R J E S T E L M Ä M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N T O I M I N TA Y M P Ä R I S T Ö N Laajempi protektionismin nousu voi hankaloittaa erityisesti pk-yritysten vientiä ja alentaa viennistä saatavaa arvonlisäystä Suomeen. Mahdollisuuksia Suomelle megatrendeistä: digitalisaatio ja cleantech-tuotteiden kysynnän globaali nousu.
  • 28. Euroopan rahaliitto ei ole lisännyt jäsenmaiden välistä kauppaa #13
  • 29. # 1 3 E U R O O PA N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P PA A EU-jäsenyyden myötä viennin luoma arvonlisäys on noussut, mutta euroalueella ei näytä olleen merkittävää vaikutusta jäsenmaiden väliseen ulkomaankauppaan Euroalueella on saattanut olla positiivinen vaikutus Suomen käymään kauppaan muiden euromaiden kanssa
  • 30. Globaali finanssikriisi vaikutti Suomen vientimenestykseen monitahoisesti #14
  • 31. Suomen koko viennin vientimenestys heikkeni paljon vähemmän kuin elektroniikka- teollisuuden Sujuva rakennemuutos: palveluviennin kehittyminen edisti talouden sopeutumista elektroniikkateollisuuden nopeaan romahdukseen IT-palvelut jopa paransivat menestystään # 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I VA I K U T T I S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N M O N I TA H O I S E S T I Suomen vientimenestys heikkeni vuonna 2007 alkaneen kriisin aikana, kuten odotettua Mutta: vaikutukset olivat erilaisia eri toimialoilla
  • 33. # 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N TA R V I TA A N M U U TA K I N K U I N H I N TA K I L PA I L U K Y K Y Ä Suomessa on viime aikoina kasvanut lähinnä palveluiden viennistä saatava arvonlisäys Tämän viennin mahdollistavat korkean osaamistason työntekijät → Jos halutaan tukea yritysten kilpailukykyä, monet muutkin asiat merkitsevät kuin kustannukset Palveluviennin hyödykkeiden kilpailussa yrityskohtaiset tekijät, kuten laatu, brändi ja maine ratkaisevat