Esitys sisältää 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä. Esitys on laadittu osana "100 vuotta pientä avotaloutta" -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimusuunnitelman toimeenpanoa.
3. # 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O
V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä
Ulkomaankaupan vaikutukset
Suomen talouden kasvuun ja
työllisyyteen perustuvat sen
luomaan kotimaiseen
arvonlisäykseen, ei viennin
bruttoarvoon.
Globaalit tuotantoketjut
ovat pirstoutuneet,
ja palveluviennin
merkitys kasvaa.
Tämä muuttaa sitä,
miten vienti
kansantaloudessa
vaikuttaa.
5. # 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I
AV O TA L O U S 1 5 0 V U O T TA
Ulkomaankaupan suhde
bruttokansantuotteeseen
oli kansainvälisessä
vertailussa korkea jo
ensimmäisen globalisaatio-
kauden aikaan (1870 – 1913)
Viennin arvoketju oli täysin kotimainen.
Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka-
aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa
metsätuotteita.
7. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
91,8
88,4
84,1
82,3
70,2
75,9
69,4
72,2
58,0
62,2
93,8
30
40
50
60
70
80
90
100
1913
1928
1956
1959
1965
1970
1980
1982
1985
1989
1995
2000
2005
2010
2015
%
8. Arvonlisäyksen osuuden
lasku on yleinen trendi
kehittyneille maille. Se
johtuu tuotannon
kasvavasta
ulkoistamisesta.
# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
Korkeimmillaan
kotimaisen
arvonlisäyksen osuus
on ollut vuonna 2000,
jolloin se oli 29 %.
10. # 4 S U O M E N TA L O U S E I S U L K E U T U N U T
1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A
Samalla
viennin rakenne
yksipuolistui
metsätalouden
ja -teollisuuden
tuotteisiin
Suomen
ulkomaankauppa
suuntautui länteen
vanhan Venäjän
markkinoiden
kadottua
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Suomi pysyi
verrattain avoimena
1930-luvun
sulkeutuvassa
maailman-
taloudessa
Maailmansota
pysäytti alkaneen
globalisaatio-
kehityksen. 1930-
luvun lama kiihdytti
protektionismia
12. # 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N
P R O T E K T I O N I S M I VA I K U T T I P I T K Ä Ä N
KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Sodan aikana
omaksuttiin toiminta-
tapa, jossa elinkeino-
elämän edustajat
toimivat kiinteässä
yhteistyössä valtion-
hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970-
ja 1980-luvuilla läntisiä
naapurimaita
suurempana
halukkuutena suojata
kotimaista teollisuutta
ulkomaiselta kilpailulta.
14. # 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I
1 9 6 0 - L U V U LTA L Ä H T I E N
Viennin tuotevalikoima
monipuolistuu:
metsäteollisuuden
tuotteiden rinnalle
metalli-, kone- ja
kemianteollisuutta
Määrämaiden joukko
monipuolistuu:
vientiä yhä enemmän
eri Euroopan maihin
ja Euroopan
ulkopuolelle
Ruotsin
merkitys viennin
kohdemaana
kasvaa 1960-
luvulta lähtien
16. # 7 PA P E R I T U O T T E E T J A I T - PA LV E L U T
O VAT S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T
V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T
IT-palveluiden
vienti
11,4 %
Paperiteollisuuden
tuotteiden vienti
13 %
Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä
(vuonna 2016).
18. Vuonna 2015
puolet
elektroniikkateollisuuden
viennin bruttoarvosta oli
palveluiden
vientiä
ja vain toinen
puoli tavaravientiä
Palveluhyödykkeiden
vienti vastasi yli
36 %:sta
viennin kotimaisesta kokonais-
arvonlisäyksestä vuonna 2016.
Vuonna 2002 niiden osuus oli
vielä noin 20 prosenttia.
# 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
19. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
Kotimainen arvonlisäys
alhaisempaa
teollisuudessa kuin
palveluissa, sillä
teollisuudessa
ulkomaisten
välituotteiden käyttö
on yleisempää
Palvelutoimialojen
osuus viennin
arvonlisästä on
yleisesti kasvanut
kehittyneissä
maissa.
21. # 9 L A AT U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I
V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä
60-70%
Suomeen jäävästä viennin
arvonlisäyksestä on viime
vuosina tullut sellaisten
tuotteiden viennistä, joissa
kilpaillaan ensisijaisesti laadulla
ja ominaisuuksilla sekä yrityksen
maineella.
Tällaisten palveluiden
viennistä saatava
kotimainen arvonlisäys on
2002-2015 kasvanut yli
2
-kertaiseksi
23. # 1 0 Y R I T Y S TA S O N T E K I J Ä T
O VAT T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä
Viennin keskittyneisyys on
edelleen suurta:
• Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten
menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen
20 suurimman
yrityksen osuudet
kotimaisesta
kokonaisarvon-
lisäyksestä
25. # 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T
O VAT K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A
Koulutus-
tasolla
on suuri merkitys
viennin kotimaisen
arvonlisäyksen
karttumisessa
Palveluiden
vientiyrityksissä
työvoiman rakenne on
selkeästi erilainen kuin
tavaratuotannossa:
yli puolet korkeasti
koulutettuja (2014)
Suomessa on viime
vuosina kasvanut
lähinnä palveluiden
vienti. Tästä vastaavat
hyvin korkean
osaamistason
työntekijät
27. # 1 2 M A A I L M A N K A U P PA J Ä R J E S T E L M Ä
M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N
T O I M I N TA Y M P Ä R I S T Ö N
Laajempi protektionismin
nousu voi hankaloittaa
erityisesti pk-yritysten
vientiä ja alentaa viennistä
saatavaa arvonlisäystä
Suomeen. Mahdollisuuksia
Suomelle
megatrendeistä:
digitalisaatio ja
cleantech-tuotteiden
kysynnän globaali
nousu.
29. # 1 3 E U R O O PA N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T
J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P PA A
EU-jäsenyyden myötä
viennin luoma arvonlisäys
on noussut, mutta
euroalueella ei näytä olleen
merkittävää vaikutusta
jäsenmaiden väliseen
ulkomaankauppaan
Euroalueella on
saattanut olla
positiivinen vaikutus
Suomen käymään
kauppaan muiden
euromaiden kanssa
31. Suomen koko
viennin
vientimenestys
heikkeni paljon
vähemmän kuin
elektroniikka-
teollisuuden
Sujuva
rakennemuutos:
palveluviennin
kehittyminen edisti
talouden sopeutumista
elektroniikkateollisuuden
nopeaan romahdukseen
IT-palvelut
jopa paransivat
menestystään
# 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I VA I K U T T I
S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N
M O N I TA H O I S E S T I
Suomen
vientimenestys
heikkeni vuonna
2007 alkaneen
kriisin aikana,
kuten odotettua
Mutta:
vaikutukset
olivat erilaisia
eri toimialoilla
33. # 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N TA R V I TA A N
M U U TA K I N K U I N H I N TA K I L PA I L U K Y K Y Ä
Suomessa on viime
aikoina kasvanut
lähinnä palveluiden
viennistä saatava
arvonlisäys
Tämän viennin
mahdollistavat
korkean
osaamistason
työntekijät
→ Jos halutaan
tukea yritysten
kilpailukykyä, monet
muutkin asiat
merkitsevät kuin
kustannukset
Palveluviennin
hyödykkeiden
kilpailussa
yrityskohtaiset tekijät,
kuten laatu, brändi ja
maine ratkaisevat