Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä

2,835 views

Published on

Esitys sisältää 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä. Esitys on laadittu osana "100 vuotta pientä avotaloutta" -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimusuunnitelman toimeenpanoa.

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä

  1. 1. Nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä 2 7 . 11 . 2 0 1 7 | 1 0 0 V U O T TA P I E N T Ä AV O TAL O U T TA 15
  2. 2. Arvonlisäys kertoo viennin merkityksestä#1
  3. 3. # 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä Ulkomaankaupan vaikutukset Suomen talouden kasvuun ja työllisyyteen perustuvat sen luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen, ei viennin bruttoarvoon. Globaalit tuotantoketjut ovat pirstoutuneet, ja palveluviennin merkitys kasvaa. Tämä muuttaa sitä, miten vienti kansantaloudessa vaikuttaa.
  4. 4. Suomi on ollut pieni avotalous 150 vuotta#2
  5. 5. # 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I AV O TA L O U S 1 5 0 V U O T TA Ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen oli kansainvälisessä vertailussa korkea jo ensimmäisen globalisaatio- kauden aikaan (1870 – 1913) Viennin arvoketju oli täysin kotimainen. Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka- aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa metsätuotteita.
  6. 6. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennin bruttoarvosta on pienentynyt #3
  7. 7. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T 91,8 88,4 84,1 82,3 70,2 75,9 69,4 72,2 58,0 62,2 93,8 30 40 50 60 70 80 90 100 1913 1928 1956 1959 1965 1970 1980 1982 1985 1989 1995 2000 2005 2010 2015 %
  8. 8. Arvonlisäyksen osuuden lasku on yleinen trendi kehittyneille maille. Se johtuu tuotannon kasvavasta ulkoistamisesta. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T Korkeimmillaan kotimaisen arvonlisäyksen osuus on ollut vuonna 2000, jolloin se oli 29 %.
  9. 9. Suomen talous ei sulkeutunut 1920- ja 1930-luvuilla #4 KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
  10. 10. # 4 S U O M E N TA L O U S E I S U L K E U T U N U T 1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A Samalla viennin rakenne yksipuolistui metsätalouden ja -teollisuuden tuotteisiin Suomen ulkomaankauppa suuntautui länteen vanhan Venäjän markkinoiden kadottua KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Suomi pysyi verrattain avoimena 1930-luvun sulkeutuvassa maailman- taloudessa Maailmansota pysäytti alkaneen globalisaatio- kehityksen. 1930- luvun lama kiihdytti protektionismia
  11. 11. Toisen maailmansodan jälkeinen protektionismi vaikutti pitkään #5 KUVA: FOTO ROOS | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
  12. 12. # 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N P R O T E K T I O N I S M I VA I K U T T I P I T K Ä Ä N KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Sodan aikana omaksuttiin toiminta- tapa, jossa elinkeino- elämän edustajat toimivat kiinteässä yhteistyössä valtion- hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970- ja 1980-luvuilla läntisiä naapurimaita suurempana halukkuutena suojata kotimaista teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta.
  13. 13. Viennin rakenne monipuolistui 1960-luvulta lähtien #6
  14. 14. # 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I 1 9 6 0 - L U V U LTA L Ä H T I E N Viennin tuotevalikoima monipuolistuu: metsäteollisuuden tuotteiden rinnalle metalli-, kone- ja kemianteollisuutta Määrämaiden joukko monipuolistuu: vientiä yhä enemmän eri Euroopan maihin ja Euroopan ulkopuolelle Ruotsin merkitys viennin kohdemaana kasvaa 1960- luvulta lähtien
  15. 15. Paperiteollisuuden tuotteet ja IT- palvelut ovat Suomen tärkeimmät yksittäiset viennin arvonlisän lähteet #7
  16. 16. # 7 PA P E R I T U O T T E E T J A I T - PA LV E L U T O VAT S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T IT-palveluiden vienti 11,4 % Paperiteollisuuden tuotteiden vienti 13 % Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä (vuonna 2016).
  17. 17. Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista #8
  18. 18. Vuonna 2015 puolet elektroniikkateollisuuden viennin bruttoarvosta oli palveluiden vientiä ja vain toinen puoli tavaravientiä Palveluhyödykkeiden vienti vastasi yli 36 %:sta viennin kotimaisesta kokonais- arvonlisäyksestä vuonna 2016. Vuonna 2002 niiden osuus oli vielä noin 20 prosenttia. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
  19. 19. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A Kotimainen arvonlisäys alhaisempaa teollisuudessa kuin palveluissa, sillä teollisuudessa ulkomaisten välituotteiden käyttö on yleisempää Palvelutoimialojen osuus viennin arvonlisästä on yleisesti kasvanut kehittyneissä maissa.
  20. 20. Laatu on entistä tärkeämpi viennin menestystekijä #9
  21. 21. # 9 L A AT U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä 60-70% Suomeen jäävästä viennin arvonlisäyksestä on viime vuosina tullut sellaisten tuotteiden viennistä, joissa kilpaillaan ensisijaisesti laadulla ja ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella. Tällaisten palveluiden viennistä saatava kotimainen arvonlisäys on 2002-2015 kasvanut yli 2 -kertaiseksi
  22. 22. Yritystason tekijät ovat tärkeitä viennissä #10
  23. 23. # 1 0 Y R I T Y S TA S O N T E K I J Ä T O VAT T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä Viennin keskittyneisyys on edelleen suurta: • Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen 20 suurimman yrityksen osuudet kotimaisesta kokonaisarvon- lisäyksestä
  24. 24. Vientiyritysten työntekijät ovat keskimääräistä koulutetumpia #11
  25. 25. # 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T O VAT K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A Koulutus- tasolla on suuri merkitys viennin kotimaisen arvonlisäyksen karttumisessa Palveluiden vientiyrityksissä työvoiman rakenne on selkeästi erilainen kuin tavaratuotannossa: yli puolet korkeasti koulutettuja (2014) Suomessa on viime vuosina kasvanut lähinnä palveluiden vienti. Tästä vastaavat hyvin korkean osaamistason työntekijät
  26. 26. Maailman kauppajärjestelmä määrittää Suomen viennin toimintaympäristön #12
  27. 27. # 1 2 M A A I L M A N K A U P PA J Ä R J E S T E L M Ä M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N T O I M I N TA Y M P Ä R I S T Ö N Laajempi protektionismin nousu voi hankaloittaa erityisesti pk-yritysten vientiä ja alentaa viennistä saatavaa arvonlisäystä Suomeen. Mahdollisuuksia Suomelle megatrendeistä: digitalisaatio ja cleantech-tuotteiden kysynnän globaali nousu.
  28. 28. Euroopan rahaliitto ei ole lisännyt jäsenmaiden välistä kauppaa #13
  29. 29. # 1 3 E U R O O PA N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P PA A EU-jäsenyyden myötä viennin luoma arvonlisäys on noussut, mutta euroalueella ei näytä olleen merkittävää vaikutusta jäsenmaiden väliseen ulkomaankauppaan Euroalueella on saattanut olla positiivinen vaikutus Suomen käymään kauppaan muiden euromaiden kanssa
  30. 30. Globaali finanssikriisi vaikutti Suomen vientimenestykseen monitahoisesti #14
  31. 31. Suomen koko viennin vientimenestys heikkeni paljon vähemmän kuin elektroniikka- teollisuuden Sujuva rakennemuutos: palveluviennin kehittyminen edisti talouden sopeutumista elektroniikkateollisuuden nopeaan romahdukseen IT-palvelut jopa paransivat menestystään # 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I VA I K U T T I S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N M O N I TA H O I S E S T I Suomen vientimenestys heikkeni vuonna 2007 alkaneen kriisin aikana, kuten odotettua Mutta: vaikutukset olivat erilaisia eri toimialoilla
  32. 32. Vientimenestykseen tarvitaan muutakin kuin hintakilpailukykyä #15
  33. 33. # 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N TA R V I TA A N M U U TA K I N K U I N H I N TA K I L PA I L U K Y K Y Ä Suomessa on viime aikoina kasvanut lähinnä palveluiden viennistä saatava arvonlisäys Tämän viennin mahdollistavat korkean osaamistason työntekijät → Jos halutaan tukea yritysten kilpailukykyä, monet muutkin asiat merkitsevät kuin kustannukset Palveluviennin hyödykkeiden kilpailussa yrityskohtaiset tekijät, kuten laatu, brändi ja maine ratkaisevat

×